Koronakriisin alkuvaiheessa luonnostelin ensimmäistä
kirjoitustani koronasta mutta se ei koskaan tullut valmiiksi. Kun nyt ollaan
astumassa koronaepidemian toiseen vaiheeseen ja kun epidemian rajoitustoimista
aletaan hiljalleen luopua. Tässä kirjoituksessa keskityn Suomen strategiaan ja
sen sisäisiin ristiriitaisuuksiin ja epäselvyksiin sekä hallituksen käyttävän
asiantuntijaviranomaisen toimintaan.
Alkuvaihe: vähättelyä ja sekoilua
Tämä Matias Turkkilan twiitti
(Ylen artikkeli) kuvaa hyvin,
miltä THL:n asiantuntijoiden lausunnot ennen varsinaisen epidemian alkua
näyttävät nyt. THL eli hetkessä ja uskoi tuolloin, että epidemian leviäminen Suomeen
oli varsin epätodennäköistä, vaikka tämän vuoden tammikuussa Suomessa jo
todettiin kiinalaisturistilla ensimmäinen koronatartunta. Yksi lause pistää
silmään:
” Hänen mukaansa Suomi on erittäin hyvin varautunut viruksen
mahdolliseen leviämiseen. Viranomaiset ovat muun muassa harjoitelleet
säännöllisesti terveysuhkatilanteita.”
Kun kriisi lopulta alkui, varautumisen taso paljastui
kaikessa karmeudessaan. Terveydenhuollon henkilökunnalla ei ollut riittävästi
suojavarusteita. Vanhustenhoidossa niitä ei ollut lainkaan. Maskeja puuttui ja
niitä yritettiin hankkia puolivillaiselta huijarilta, jonka toimitus sisälsi
terveydenhuollon käyttöön sopimatonta tavaraa. Maskien puute vanhustenhoidon
henkilökunnalta on todennäköisesti yksi suuri syy suureen kuolleisuuteen
hoivakodeissa. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole yhtä suurta kuin naapurimaa
Ruotsissa, mutta molemmissa maissa riskiryhmien suojaamiseen liittyi
laiminlyöntejä, joiden syy oli sama eli huono valmistautuminen.
Toinen lause, joka ei ole kestänyt ajan kulua hyvin on
seuraava:
” Tämän hetken tietojen mukaan kyseessä on selvästi lievempi
tauti kuin sars- ja mers-koronavirustaudit. Infektioon liittyy vielä aika
paljon epävarmuustekijöitä. Tarkempaa tietoa ei tässä vaiheessa ole.”
Sars- ja mers-taudit eivät koskaan edenneet globaaliksi
pandemiaksi. Totta tuossa lausunnossa on se, että tuolloin infektioon liittyi
epävarmuustekijöitä, joista ainakin osa on jo selkiytynyt.
Kriisin alkuvaiheessa THL:n asiantuntijat jatkoivat vähättelylinjalla.
Tähän
koosteeseen on kerätty joukko THL:n asiantuntijoiden lausuntoja, jotka
osoittavat, että vähättely jatkui ainakin maaliskuun alkuun saakka. Se loppui
siinä vaiheessa, kun maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen globaaliksi
pandemiaksi 11.3.2020.
Suomen strategia
Kriisin alkuvaiheessa Suomen strategia oli hidastaa viruksen
leviämistä, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi terveydenhuollossa.
Tarkoituksena ei ollut tukahduttaa epidemiaa Suomesta kokonaan vaan varmistaa, että
tehohoitoa riittää kaikille tarvitseville. Suomessa otettiin lopulta käyttöön
rajoistustoimet, jotka ovat voimassa edelleen. Rajoituksia laajennettiin
tilapäisesti sulkemalla Uudenmaan maakunta.
Julkisuudessa esiintyi tuolloin myös ns. laumaimmuniteettia
puolustavia näkemyksiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että suojattaisiin pelkästään
riskiryhmät eli ne, joille koronavirus suurella todennäköisyydellä aiheuttaisi
vakavan taudin. Sen sijaan riskiryhmiin kuulumattomat saisivat tartuttaa
toisiaan mielin määrin.
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi esitteli epidemian
hallinnan eri strategiavaihtoehdot Iltalehdelle kirjoituksessa,
joka julkaistiin 28.3. Linturi itse kannatti epidemian tukahduttamista, koska
kahdessa vaihtoehtoisessa strategiassa kuolleisuus nousisi liian suureksi.
Joka tapauksessa Suomen strategiavalintaa ei ole selkeästi
artikuloitu vaan se on pysynyt koko kriisin ajan enemmän tai vähemmän hämäränä.
Helsingin Sanomat kysyi 28.4.2020 THL:n
johtaja Mika Salmiselta Suomen strategiasta.
Kirjoituksesta paljastuu, että Salminen kannattaa
laumaimmuniteetin luomista. 28.4. oli selvää, että Suomi oli suhteellisen
tehokkaasti pystynyt pysäyttämään tartunnat eikä kuolleisuuskaan ollut noussut
lähellekään naapurimaa Ruotsin tasoa vaan oli ennemminkin Norjan ja Tanskan
tasolla.
Salmiselta kysyttiin, miksi Suomi ei jatkaisi nykyisillä
rajoituksilla. Salminen vastasi:
” Pulma on se, että jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä
etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on
jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista
rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka.”
On selvää, että rajoituksia ei voi pitää yllä liian pitkään,
koska niiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat erittäin suuret. Jutusta
ei kuitenkaan voi päätellä, mihin ennusteisiin Salminen viittaa. Lopullisesti
Salminen paljastuu laumaimmuniteettimieheksi seuraavassa lauseessa:
” Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne
edistyy, on turhaa.”
Salmisen mielestä Suomessa tartuntoja ei ole tarpeeksi. Tämä
monen mielestä pöyristyttävältä tuntuva ajatus perustuu tiettyihin oletuksiin
eli virus etenee joka tapauksessa tiettyyn osaan väestöstä. Kaikki pyrkimykset
vähentää tartuntoja ovat ”hidastamista”.
Salmiselta kysyttiin myös, miksi Suomi ei pyri tukahduttamaan
viruksen leviämistä kokonaan. Hän toteaa, että nykytiedon mukaan koronavirus ei
ole katoamassa maailmasta. Salminen kommentoi tukahduttamiseen liittyviä
ongelmia:
” Muutamien maiden käyttämä tukahduttamismalli on herättänyt
ihailua, mutta se on väliaikainen ratkaisu.”
”... kun nykyisiä toimia ei voida enää jatkaa, epidemia
alkaa uudestaan.”
” Jos meillä olisi rokote, kannattaisi tukahduttaa, mutta se
ei ole realistinen vaihtoehto. Rokotteen saaminen käyttöön Suomessa kestää
helposti vuosia, optimistisimmallakin aikataululla yli vuoden.”
Salminen on siis suoralta kädeltä hylännyt
tukahduttamisvaihtoehdon. Hän kuitenkin toteaa:
” Kenenkään tavoite ei tietenkään ole sairastuttaa ketään.
Se ei ole inhimillistä, eikä niin voida ajatella. Mutta pitää ymmärtää, että
osan sairastuminen on väistämätön kehitys epidemiassa.”
Salminen ei ymmärrä, että laumaimmuniteettistrategiaan
liittyy vakavia riskejä. On mahdollista, että mitään merkittävää
laumaimmuniteettia ei tule. On myös mahdollista, että Salmisen oletukset ovat
liian pessimistisiä. Rokotteen etsimiseen käytetään juuri nyt paljon resursseja.
Rokote voi löytyä tai vaihtoehtoisesti taudin oireita lieventävä hoito. Lisäksi
laumaimmuniteetin aikaansaaminen kestää kauan ja sinä aikana kuolleita tulee
paljon. Salminen luultavasti kumoaisi tämän sillä väitteellä, että kuolleita
tulee sekä hidastamisessa että laumaimmuniteettistrategiassa yhtä paljon.
Laumaimmuniteetti-ihmisillä on mielessä ns. toinen aalto eli
ensi syksyn aikana alkava uusi epidemia, joka siis vielä tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä
on puhtaasti kuvitteellinen. Voi olla, että mitään toista aaltoa ei tule.
Salminen on kuitenkin varma sellaisen saapumisesta.
” Mitä isompi osa on ehtinyt infektion saada, sitä pienempi
taudin toinen aalto on. On mahdollista, että siihen mennessä niin suuri osa
väestöstä on saanut taudin, että se antaa jo suojaa muille.”
Tässä vaiheessa lienee selvää, että mitään laumaimmuniteettia
ei käytännössä saada aikaiseksi ensi syksyyn mennessä. Suomen tartuntojen määrä
on sen verran pieni. Joissakin maakunnissa epidemiaa ei käytännössä ole.
Ongelma keskittyy etupäässä Pääkaupunkiseudulle ja sen ympäryskuntiin.
Laumaimmuniteettistrategia ei oikeastaan ole strategia
lainkaan vaan sekoitus fatalismia ja uskoa epidemian leviämiseen ja
toistumiseen liittyviin teorioihin. Salminen itse ei omana elinaikanaan ole
nähnyt nykyisen kaltaista epidemiaa eli hänellä ei ole käytännön kokemusta
asiasta. Eikä koronaviruksesta todennäköisesti tiedetä vielä tarpeeksi, että voitaisiin
sanoa mitään varmaa. Salminen on varma.
Salmisen sukulaissielu löytyy läheltä eli lahden takaa.
Ruotsin kansanterveysviranomaisen päävirologi Anders Tegnell jakaa Salmisen ajatukset.
Erona Salmiseen on se, että Tegnell päättää, miten epidemiaa hoidetaan.
Salminen taas joutuu kuiskaamaan ajatuksensa hallitukselle ja toivomaan, että asiat
etenevät hänen haluamallaan tavalla.
Poliittiset prioriteetit ohjaavat Suomen hallituksen
toimintaa, joten laumaimmuniteetin tavoitelua ei koskaan ole virallisesti
artikuloitu Suomen koronastrategiaksi. Tämä taas johtuu siitä, että suuri osa
suomalaisista on kauhuissaan Ruotsin kuolleisuusluvuista eikä halua sellaisia
tänne. Hallitus on kuitenkin siirtymässä Ruotsin tielle ns. ”hybridistrategialla”.
Hetemäen työryhmän paperi
Suomen suunnitelma koronakriisin hallinnan strategiaksi
löytyy täältä.
Sen etusivulla todetaan:
” Hybridistrategiassa nojaudutaan rajoitustoimien hallinnan
ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamiseen sekä
siihen, että epidemian aikana omaksutut hyvät hygieniakäytännöt jatkuvat.”
Eli puheissa toimitaan ikään kuin tavoiteena olisi epidemian
tukahduttaminen, jossa testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaate näyttelee keskeistä
osaa. Juuri nyt tarttuvuutta kuvaava R0-luku on Suomessa arvossa 0,8 eli
tartuntojen määrä ei kasva. Jos R0-luku on yli 1 tartuntojen määrä kasvaa
eksponentiaalisesti.
Keskiviikkona 29.4. hallitus päätti ensimmäisistä
koronavirukseen liittyvien rajoitusten purkamisesta. Hallitus
päätti, että koulut avataan lähiopetukselle kaikissa peruskouluissa
14.5.2020 alkaen. Koulut ehtivät olla auki vain kaksi viikkoa ennen kesäloman
alkua.
On vaikea ymmärtää, miksi koulut piti avata noin lyhyeksi
ajaksi. Mitään perusteltua syytä olla odottamatta elokuuta ei ole. Monet
opettajat ja vanhemmat ovat olleet huolissaan koulujen avaamisesta ei
välttämättä siksi, että lapset saisivat tartunnan vaan siksi, että lapset tartuttavat
viruksen joko opettajiin tai vanhempiinsa. On odotettavissa, että tartuntojen
määrä lisääntyy kahden viikon ajanjakson jälkeen ja R0-luku nousee yli yhden.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa oli merkille pantavaa se, että THL:n johtaja Mika
Salminen sanoi, että lapset eivät tartuta. Tämä taas
ei selvästikään ole totta.
Itse tulkitsen, että koulujen avaaminen on eräänlainen ihmiskoe,
jolla testataan, voidaanko rajoituksia purkaa lisää. Koulut myös avataan koko
maassa eikä pelkästään niissä maakunnissa, joissa tartuntoja on erittäin vähän.
On mahdollista ja jopa todennäköistä, että rajoitusten varomaton
höllentäminen johtaa toistuviin höllentämis- ja kiristämissykleihin, mitä
dosentti Arto Luukkanen kirjoituksessaan
kuvaa ”jojo-strategiaksi. Luukkanen myös moittii pääministeriä strategian
puutteesta.
Itse pidän todennäköisenä, että hallitus on jossain
vaiheessa päättänyt, että talous avataan vapun jälkeen ja valtion virastojen
työntekijät palaavat töihin toukokuun puolivälissä. Sain ystävältäni tätä
koskevan viestin 18.4. ja hänen mukaansa tieto tästä oli kerrottu
työntekijöille viikkoa aiemmin. Hetemäen paperin tarkoitus on lähinnä tarjota oikeutus
rajoitusten purkamiselle.
Taloudellisesta näkökulmasta rajoitukset eivät saa kestää
liian pitkään, koska jossakin vaiheessa hoito muuttuu pahemmaksi kuin tauti eli
taloudellista vahinkoa ei enää voi oikeuttaa epidemian torjumisella. Siksi
Suomi siirtyy hiljalleen Ruotsin tielle.
Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan hyväksy Hetemäen paperin
sisältöä. 60 suomalaista tutkijaa lähetti hallitukselle avoimen kirjeen, jossa vaaditaan epidemian tukahduttamista.
Kirjeen kirjoittajat toteavat:
”Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista,
myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto.”
” Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa
päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on
sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja
hallituksen tulisi omaksua se viipymättä.”
”Täsmällisesti suunnatut rajoitukset ja tarvittavat
seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä
kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan
hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden
toimeliaisuutta.”
Tietysti olisi loogista siirtyä tukahduttamiseen, kun
R0-luku laskee alle yhden. Toisaalta tukahduttaminen vaatii paljon resursseja testaukseen,
joita Suomella ei epidemian alkuvaiheessa ollut eikä välttämättä ole vieläkään.
Onnistunut tukahduttaminen edellyttää, että viruksen levinneisyyttä testataan
myös oireettomien keskuudessa, jotta koko ajan tiedettäisiin, missä mennään.
Suomen ongelma on kuitenkin kokemattomista poliitikoista
koostuva hallitus, joka ei poliittisista syistä halua sitoutua mihinkään strategiaan.
On myös todennäköistä, että viidestä puolueesta koostuva hallitus ei ole
riittävän yhtenäinen saamaan aikaiseksi strategiaa. Lisäksi heikko varautuminen
ja resurssien puute pakottaa toimimaan tietyllä tavalla eikä tilannetta helpota,
että hallituksen johtava asiantuntija Mika Salminen haluaisi tavoitella
laumaimmuniteettia Ruotsin Anders ”Tengele” Tegnellin tavoin.
Lisäys 8.5.2020
Näyttää siltä, että Salmisen selitykset eivät ole joidenkin muiden arvovaltaisten asiantuntijoiden mielestä uskottavia. Esimerkiksi Turun yliopiston bakteriologian professori Pentti Huovinen ei osta selitystä "oppikirjatiedosta".
"Oppikirjan tekijänä voin sanoa, että missään aikaisemmassa oppikirjassa ei ole mainittu mitään uudesta koronaviruksesta. Se on ihan oma viruksensa ja käyttäytyy ihan omalla tavallaan ja josta meillä ei ole mitään kokemusta. Meistä kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia tulee etenemään. En ymmärrä, miten me voisimme ennustaa sitä."
Salminen luottaa teoriaan ja Huovinen toteaa aivan oikein, että ollaan uudessa tilanteessa.
Lisäys 8.5.2020
Näyttää siltä, että Salmisen selitykset eivät ole joidenkin muiden arvovaltaisten asiantuntijoiden mielestä uskottavia. Esimerkiksi Turun yliopiston bakteriologian professori Pentti Huovinen ei osta selitystä "oppikirjatiedosta".
"Oppikirjan tekijänä voin sanoa, että missään aikaisemmassa oppikirjassa ei ole mainittu mitään uudesta koronaviruksesta. Se on ihan oma viruksensa ja käyttäytyy ihan omalla tavallaan ja josta meillä ei ole mitään kokemusta. Meistä kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia tulee etenemään. En ymmärrä, miten me voisimme ennustaa sitä."
Salminen luottaa teoriaan ja Huovinen toteaa aivan oikein, että ollaan uudessa tilanteessa.
5 kommenttia:
USA:saa on juuri otettu käyttöön ensimmäinen tehokkaaksi osoitettu koronaviruslääke ja tuoreimman Science-lehden mukaan maailmalla on yli 50 rokotteeseen tähtäävää tutkimushanketta sekä vielä enemmän lääketestaushankkeita. Minusta on selvää, että tämä on ohi syksyyn mennessä. Ainakin länsimaissa.
Pitkään blogiasi seuranneena ja ajattelusi varsin tolkulliseksi todenneena jännitti kummalle kannalle tässä asetut. Tolkun kannalle tälläkin kertaa. Jatka hyvää työtä!. P.S. Kerran ollut Huovisen potilaana, heittämällä parhaita tapaamiani lääkäreitä.
Professori: "Minusta on selvää, että tämä on ohi syksyyn mennessä."
Minustakin on todennäköistä, että mitään tartuttamalla hankittua laumaimmuniteettia ei tarvita. Pelkästään hoito, joka tilastollisesti vähentää kuoleman todennäköisyyttä jonkin verran, riittää tekemään tyhjäksi Salmisen, Tegnellin ja Giesecken inshallah-fatalismin.
Toki sammuttaminen ei tarkoita, että uusia tartuntoja ei tulisi. Se vain tarkoittaa, että uudet tartunnat on helpompi jäljittää ja tartunnan saaneet eristää. Jos suuri prosentti ihmisistä on tartunnan saaneita, kaikki tämä on paljon vaikeampaa.
"Pitkään blogiasi seuranneena ja ajattelusi varsin tolkulliseksi todenneena jännitti kummalle kannalle tässä asetut. Tolkun kannalle tälläkin kertaa. Jatka hyvää työtä!. P.S. Kerran ollut Huovisen potilaana, heittämällä parhaita tapaamiani lääkäreitä."
Kiitokset kohteliaisuudesta. Korona-aikana olen viettänyt suurimman osan ajasta sisätiloissa, mikä ei ole erityisen inspiroivaa. Siksi tämä kirjoitus tuli näin myöhään.
Taiwanin malli olisi varmaan ollut paras. Se otti käyttön tukahduttamisen heti alussa. Ilmeisesti rajoituksia on alettu purkamaan.
Heti alussa Taiwan lähetti Wuhaniin tiedustelijoita katsomaan mikä siellä on. Sitten kun ne palasivat, Taiwan määräsi rajat kiinni ja kielsi lennot Kiinasta ja Kiinaan. Samalla se määräsi maskipakon. Tartuntoja on tähän mennessä ollut yhteensä 440 ja kuolleita 7.
Taiwan on kooltaan 10 prosenttia Suomesta ja siellä asuu 24 miljoonaa. Kuolleita on ollut marginaalisesti.
Singaporessa on asukkaita suunnilleen saman verran kuin Suomessa, mutta se käytännössä kaupunkivaltio vähän Tamperetta isommalla alueella. Tartuntoja on enemmän eli 23822 mutta kuolleita on 20.
https://www.worldometers.info/coronavirus/#countries
Lähetä kommentti