Elefantti olohuoneessa

Kun lueskelin lääkärilehden artikkelia Onko koronakuolemia paljon, vai mihin täällä kuollaan?  Mielessä kävi ajatus, että artikkelista puuttuu jotakin ja siinä vältellään koskettelemasta tiettyjä asioita, jotka liittyvät koronarokotteeseen. Minulla ei ole mitään tietoa siitä, miksi rokotteen mahdollisesti aiheuttamat kuolemat olisivat tabu, koska se, että koronarokote aiheuttaa äkkikuolemia, jotka johtuvat esimerkiksi sydänlihastulehduksesta, on yleisesti tiedossa. Myös verihyytymän aikaansaama aivoinfarkti voi olla koronarokotteen aikaansaama.

Tiedetään myös, että koronarokotteen synnyttämä piikkiproteiini voi olla vaarallista, jos se pääsee ihmisen verenkiertoelimistöön.

Kun katsoo, mitä Lääkärilehti kirjoittaa ja mitä äskettäin julkaistuista vuoden 2021 kuolleisuustilastoista näkee, voidaan melko suurella varmuudella sanoa, että rokoteen aiheuttamista kuolemista vain pieni murto-osa näkyy rokotehaittojen kategoriassa. Tämä ei johdu pahantahtoisuudesta vaan siitä, että esimerkiksi sydänlihastulehdukseen kuolleelle ihmiselle ei syystä tai toisesta tehty ruumiinavausta. Tällöin mahdollinen rokotteen osuus kuolemantapauksessa jää ikuisiksi ajoiksi pimentoon.

Lääkärilehti ei sanallakaan mainitse koronarokotteen mahdollista osuutta kuolemantapauksiin. Sen sijaan lehti tarjoaa ”poliittisesti korrektit” selitykset ja syyttää ylimääräisistä kuolemista koronan jälkitauteja, jotka ovat osittain täysin samanlaisia kuin rokotehaitat:

” Hän huomauttaa, että koronan tiedetään lisäävän kuolemien määrää sekä suoraan että välillisesti. Ihmisiä kuolee koronan jälkeen esimerkiksi veritulppiin tai infarkteihin. Mahdollisesti kuolemia lisää sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille.”

Lääkärilehti ei mainitse veritulppaa tai infarktia rokotteen mahdollisena haittavaikutuksena vaan liittää nämä pelkästään sairastettuun koronaan.

Myös iltapäivälehtien palstoilla viihtyvä HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen väistää mahdolliset rokotehaitat ylikuolleisuuden mahdollisena syynä.

” Pää- ja myötävaikuttavan kuolinsyyn määrittely ei ole yksinkertaista. Onko esimerkiksi aivoinfarkti aiheutunut koronasta vai onko korona ollut sivulöydös, vaihtelee tapauksittain”

Lääkärilehden mukaan ylikuolleisuus on niin valtavaa, että Suomen edellä kuolleisuustilastoissa on ainoastaan Yhdysvallat.

Yhdysvalloista tiedetään sen verran, että siellä sairaalat ”yliraportoivat” koronakuolemia taloudellisista syistä eli koronakuoleman kriteerit olivat erittäin väljät.

Suomessa, jossa sairaalat eivät ole liikeyrityksiä, vastaavaa ei tapahdu ainakaan taloudellisista syistä. Joka tapauksessa THL muutti äskettäin koronakuolemien laskentatapaa tiukentamalla koronakuoleman kriteerejä. Tässä vaiheessa muistutan, että HUS:n diagnostiikkajohtaja ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Lasse Lehtonen väitti  vähän aikaa sitten suoralta kädeltä ilman todisteita, että ylikuolleisuus johtuukokonaisuudessaan koronasta. Lääkärilehden juttu ei tue tällaista käsitystä.

Tosin Lääkärilehti kiertää rokotteen mahdollista osuutta ylikuolleisuuteen kuin kissa kuumaa puuroa, mutta kirjoittaa kuitenkin seuraavasti:

” Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021, delta-variantin myötä. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei Jantusen tietojen mukaan ole esitetty selitystä. Tämän vuoden alusta lukien ylikuolleisuus ja koronakuolemat ovat paremmin seuranneet toisiaan.”

Siis Delta-variantti oli syy ylikuolleisuuteen syksyllä 2021?  Lääkärilehti unohtaa mainita, että kesällä ja syksyllä 2021 toteutettiin suurin osa koko väestöön kohdistuvista massarokotuksista, joissa kukin rokotettu sai yhteensä kaksi annosta Pfizerin mRNA-rokotetta.

Lääkärilehti haastattelee myös Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantusta. Tämä kertoo ylikuolleisuudesta seuraavaa:

Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021, delta-variantin myötä. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei Jantusen tietojen mukaan ole esitetty selitystä. Tämän vuoden alusta lukien ylikuolleisuus ja koronakuolemat ovat paremmin seuranneet toisiaan.

Hänen mukaansa Suomessa on suurin koronakuolemien ja ylikuolleisuuden ero Euroopassa.

Ylikuolleisuus siis on mitattavissa oleva tosiasia, mutta sen syyt ovat suuri mysteeri. Tai eivät ole. THL:n Hanna Nohynek on tutkinut rokotekuolleisuutta.

Lukemisen perusteella tietyt kohda antavat aiheen epäillä, että tutkimuksen ääneen lausumattomana tavoitteena on esittää rokote suotuisassa valossa ja riskeiltään vähintäänkin kohtuullisena, vaikka englantilaiskardiologi Aseem Malhotran mukaan joka 800:s  pistos johtaa vakavaan rokotehaittaan. Tämän Malhotra sanoo selvittäneensä Pfizerin aineiston perusteella. Malhotra on myös sanonut, että vakava rokotehaitta on todennäköisempi tapahtuma kuin joutuminen sairaalaan koronaviruksen aiheuttaman hengitystieinfektion takia.

Nohynekin tutkimuksesta

Koronarokotuksiin liittyy tunnetusti harvinaisia vakavia haittavaikutuksia. Koronarokotteita on 19.9.2022
mennessä jaettu Suomessa lähes 13 miljoonaa. Fimean saatavilla olevien tietojen perusteella koronarokot-
teiden on vuoden 2021 aikana arvioitu myötävaikuttaneen yhdeksään kuolemaan ja niiden epäillään aiheut-
taneen alle viisi kuolemaa.

Nämä luvut ovat samat kuin Tilastokeskuksen julkaisemissa kuolleisuustilastossa vuodelta 2021.

On kuitenkin syytä olettaa, että tutkimus ei ole saanut kiinni läheskään kaikkia rokotteen aiheuttamia kuolemantapauksia erityisesti silloin, kun henkilö on kuollut äkillisesti esimerkiksi sydänlihastulehdukseen. Tällaista kuolemaa on mahdotonta erottaa tavanomaisesta sydänkuolemista ilman ruumiinavausta.Koska ruumiinavauksia tällaisissa tapauksissa ei ole tehty, kuolemat on todennäköisesti tilastoitu tavanomaisiksi sydänkuolemiksi.

Internetissä suurta huomiota on herättänyt tutkimuksen tämä lause:

 ” Uudeksi koronarokotukseksi hyväksyttiin yli 14 päivän sisällä henkilön edellisestä koronarokotuksesta
olevat rokotusrekisterin rokotuskirjaukset, alkaen 26.12.2020, jolloin annettiin ensimmäiset koronarokotuk-
set Suomessa. Tässä analyysissa mukana ovat ne rokotetuotteet ja annokset, joita on Suomessa annettu merkittävästi, eli ensimmäisen kahden annoksen osalta Comirnaty, Spikevax ja Vaxzevria, sekä kolmannen ja
neljännen annoksen osalta Comirnaty ja Spikevax”

Tämä on kriitikkojen mielestä antanut aiheen olettaa, että alle 14 päivän sisällä hankkittu toinen rokotus olisi tutkimuksen kannalta ”mitätön” eli sen aiheuttamaa kuolemaa ei katsottaisi rokotteesta johtuvaksi.

Itse en osaa lonkalta sanoa, kuinka suuri vaikutus tällä rajauksella on tutkimuksen tuloksiin.

THL:n ja ministeri Kiurun ristiriidat

Vaikka THL ei esiinny minään koronarokotteen kriitikkona, laitoksen käytännön toimet  kertovat, että rokotetta ei enää pidetä mitenkään erityisen tärkeänä osana pandemian hoitoa. Ministeri Krista Kiuru penäsi THL:ltä vastausta tähän Iltasanomien juttuun liittyen. Jutussa ihmeteltiin, miksi THL ei laajenna rokotussuosituksia muun maailman tavoin.

Luonnollisesti THL kiisti väitteet.

Tietysti THL ei ole mikään ”antivaxxerien pesä”, vaikka laitos ei kovin suurella innolla ole tyrkyttänyt uusimpia tehosterokotuksia kansalaisille. On toki mahdollista, että laitoksen sisällä rokotteen suurehko riski piikin vastaanottajalle ja vaatimaton teho taudin torjunnassa ovat käyneet selviksi. Tätä ei kuitenkaan uskalleta sanoa ääneen. Todettakoon, että IS:n esittämä kysymys: haluaako THL sairastuttaa Suomen koronaan on täysin mieletön, koska rokote ei estä tartuntoja. Koska Suomessa koronavirustoimissa mukana olleet tahot näyttävät pyrkivän  toimillaan suojelemaan rokotetta enemman kuin selvittämään totuutta ylikuolleisuuden syistä, mahdolliselta selvitykseltä ei kannata odottaa paljon. Suomi tuskin on eturintamassa tässä suhteessa. Liiallinen höntyily voi vain johtaa suoraan väärille jäljille.

Suomessa massiivinen propaganda ja yksipuolinen tiedottaminen ova aiheuttaneet sen, että ihmiset ovat naiiveja rokotteen turvallisuuden suhteen. Suomessa onkin melko huolettomasti jaettu rokotetta lapsille ja nuorille, jotka eivät rokotetta tarvitse ja joille rokotteen mahdollisesti aiheuttamista haitoista ei tiedetä kovin paljon.

Tässä uutisessa on hyvä esimerkki naiivista suhtautumisesta koronarokotteeseen. Iltasanomien haastattelema nainen oli käynyt hakemassa koronarokotteen Ruotsin risteilyn yhteydessä, koska ”Suomi on kummajainen,josta rokotetta ei saa.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on ollut mukana ajamassa lasten rokotuksia Pfizerin koronarokotteella. Rokottamiselle ei ole lääketieteellistä perustetta ja rokottaminen muutenkin vaikuttaa lääketeollisuuden vetämältä hankkeelta, jossa rokotettavien turvallisuutta ei välttämättä erityisemmin mietitty.Äskettäin uutisoitiin, että sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee asetusmuutosta, jonka myötä koronarokotuksia voitaisiin antaa kuusi kuukautta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille.

Rämetin työ lasten rokottamiseksi ei jäänyt vaille huomiota. Rämet palkittiin syyskuussa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Palkitsijana toimi Tampereen yliopisto.

Itse olen hämmästynyt mutta eri syistä kuin Iltasanomien haastattelema nainen. Tässä vaiheessa luulisi kaikille olevan selvää, että rokottamalla ja ottamalla aina vaan uusia tehosterokotuksia tauti ei katoa mihinkään.

Paradoksaalisesti maissa, jotka ovat rokottaneet vähiten, koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia on myös vähiten. Yleensä tällaiset maat kuuluvat maailman kehittymättömimpiin. Yksi tällainen maa on Haiti, jossa on koko pandemian aikana ollut 13164 tautitapausta ja 264 kuolemaa. Haitissa on 11 miljoonaa asukasta eikä maassa ole annettu yhtään ainutta koronarokoteannosta.

Itse kysyin jossain vanhassa blogikirjoituksessa, että eikö rokottamisesta voitaisi päästä eroon Yksi tapa päästä eroon koronarokotuksista on kieltää mRNA-rokotteet, kuten Aseem Malhotra on ehdottanut. Perusteluna on se, että rokotteen teho on vähäinen ja riski piikitettävälle on liian suuri.

Lopuksi kerron, että Iltalehti on liittynyt niihin, jotka haluavat kunnollista selvitystä ylikuolleisuuden syistä Olen Iltalehden pääkirjoituksen kanssa samaa mieltä. Toisaalta en usko, että Suomen viranomaiset kykenevät moiseen selvitykseen. Liian monilla on kytköksiä lääketeollisuuteen, minkä johdosta tietyt vaihtoehdot, joihin liittyy koronarokote, ovat poissuljettuja. Valitettavasti meidän pitää odottaa, että jokin muu maa ensin tekee vastaavan tutkimuksen ja mieluiten sellainen maa, jossa ei ole suurta tarvetta mielistellä lääketeollisuutta.

Iltalehden pääkirjoituksen pahin vika on se, että kirjoitus siteeraa samat Lasse Lehtosen paskapuheet kuin minäkin. Erona on se, että Iltalehtli luulee Lehtosen puheita vakavasti otettaviksi.

Liitän tähän vielä linkin norjalaisen Dagbladet-lehden juttuun. Siinä Trondheimissa toimiva hautausurakoitsija kertoo, miten ylikuolleisuus on vaikuttanut hänen hautaustoimistoonsa. Siellä ruumiiden säilytykseen tarkoitetut tilat ovat loppuneet ja ruumiille on jouduttu raivaamaan lisää tilaa autotallista.

Myös Suomessa hautausurakoitsijat tietävät melko hyvin sen, milloin ylikuolleisuutta on ilmennyt ja minkä ikäisiä ihmisiäa on kuollut normaalia enemmän. Hautausurakoitsija Jani Kuusela kertoo tällä videolla  oman käsityksensä ylikuolleisuudesta ja sen syistä.

Kuusela kertoo ensimmäistä koronakeväästä, jolloin minkäänlaista ylikuolleisuutta ei hänen hautaustoimistossaan ollut havaittavissa. Kuuselan mukaan ylikuolleisuus alkoi syksyllä 2021 eli samoihin aikoihin, kun Suomessa suoritettiin koko väestöön kohdistuvat massarokotukset koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan. Kuusela viittaa myös asiantuntijoihin, jotka pyrkivät selittämään ylikuolleisuutta kaikella muulla paitsi ”tutkitulla ja turvallisella”, joka siis viittaa Pfizerin toimittamaan mRNA-rokotteeseen. Kuuselan mukaan ylikuolleisuus lähti nousuun syksyllä 2021 ja on sen jälkeen vain kiihtynyt.

Kuuselan työssä ylikuolleisuus näkyy täsmälleen samalla tavalla kuin hänen Trondheimilaisen kollegansa hautaustoimistossa eli ruumiiden kylmäsäilytystilat eivät tahdo riittää. Kuuselan mukaan hänen toimistossaan on jouduttu turvautumaan ruumiskontteihin. Kuuselan mukaan juuri nyt,kun vuosi on vaihtumassa, ylikuolleisuus on huipussaan.

Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa  Heidelbergin yliopistossa tutkituista äkkikuolematapauksista. Tutkimuksessa, johon viittasin edellisessä kirjoituksessani,  tutkittiin vainajia,joilla ei ollut mitään perussairautta ja jotka olivat kuolleet vähän Covid-rokotuksen jälkeen.Nämä ihmiset kuolivat todennäköisesti koronarokotteen aikaansaamaan sydänlihastulehdukseen.

Eli jos ja kun ylikuolleisuuden syitä aletaan tosissaan tutkia, pitää varmistaa, että tutkijoilla ei ole taloudellisia sidoksia lääketeolllisuuteen. Tämä voi olla hurskas toive mutta välttämätön tutkimuksen uskottavuudelle.

Lisäys: Tämä mediuutisten artikkeli liittyy kirjoituksen aiheeseen.  Siinä Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho on huolissan ruumiinavauksista. Hänen mukaansa niiden vähyys vaarantaa oikeustuvan. Ruumiinavauksista olisi hyötyä myös ylikuolleisuuden selvittämisessä, koska tilastoon ilman ruumiinavausta ilmoitettu kuolinsyy voi olla epätäydellinen ja näin tuhansien ylikuolleisuuden syyt voivat jäädä ikuiseksi mysteeriksi.

Lisäys 2. Lääkärilehden jutussa ja Iltalehden siitä referoidussa pääkirjoituksessa kaikki haastatellut asiantuntijat eli Jantunen, Rotkirch ja Lehtonen kuuluvat koronan tukahduttamisstrategiaa kannattavaan Eroon Koronasta -ryhmään.

Korona ja kuolintilastot

Edellisen kirjoituksen jälkeen on tapahtunut asioita, joiten joudun valitettavasti palaamaan korona-asioihin. Ensinnäkin tiukkoja lockdowneja kannattavan Eroon Koronasta -järjestön kantava voima Lasse Lehtonen ryhtyy Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellamaalla ja hän on Kokoomuksen todennäköinen ehdokas Kelan pääjohtajaksi.

Edellisessä kirjoituksessani mainitsin, että Lehtonen piti lähes varmana, että nähty ylikuolleisuus johtuu lähes kokonaisuudessaan koronaviruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta.

Lisäksi vuoden 2021 kuolleisuustilastot ilmestyivät ja niistä ilmeni joitakin kummallisia asioita, jotka antavat aiheen olettaa, että tarkoituksena on saada asiat näyttämään siltä, että koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, on jotenkin erityisen tappava tauti ja yksinään vastuussa ylikuolleisuudesta vuonna 2021

Tilastoista kävi ilmi, että koronavirukseen kuoli  vuonna 2021 lähes tuhat ihmistä   Tämä luultavasti pitää jotakuinkin paikkansa, vaikka kohua herättänyt koronakuoleman laskentatavan muutos herättikin arvostelua.

Tilaston erikoisuus oli erillinen kategoria koronavirusrokotteiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuolleista henkilöistä. Tilaston mukaan kuusi henkilöä oli kuollut haittavaikutuksiin ja haitat myötävaikuttivat myös 15 muun henkilön kuolemaan.

Valitettavasti tämän kategorian luvut tuskin pitävät paikkansa. Itse kuolemantapaukset ovat varmasti totta, mutta siitä puuttuu erittäin suurella todennäköisyydellä sydämen ja verisuonten toimintaan liittyviää kuolemantapauksia, joiden aiheuttajaksi ei ole määritetty rokotehaittaa, koska ruumiinavaus on jätetty tekemättä.

Tällaiset kuolemantapaukset löytyvät kategoriasta verenkiertoelinten sairaudet, joihin kuoli yhteensä 19 000 ihmistä eli 300 enemmän kuin vuonna 2020. Rokotehaittojen osuutta näistä kuolemista on mahdotonta arvioida, koska ruumiinavauksia ei luultavasti ole tehty. Todellinen rokotehaittoihin kuolleiden määrä vuonna 2021 jää siis mysteeriksi.

Suomen ulkopuolella verenkiertoon liittyviä kuolemia on tutkittu. Sydänlihastulehdus on yksi koronarokotteeseen liittyvä kuolinsyy. Sen yleisyyttä ja vakavuutta tautina on vähätelty, koska Suomen tavoin muuallakaan  ei ole tehty ruumiinavauksia.

Saksassa Heidelbergin yliopistossa päätettiin tehdä ruumiinavaukset viidelle aiemmin terveelle henkilölle. Tulokset julkaistiin Clinical Research in Cardiology -julkaisussa.

Yliopiston patologeilla oli käytössään 25 äkillisesti kuollutta, jotka olivat menehtyneet  enintään 20 päivän kuluessa COVID-rokotuksesta. Useimmat kuolemista olivat tapahtuneet yhden viikon sisällä. Tutkimuksesta suljettiin pois tapaukset, jossa kuolleilla oli ennestään joku sairaus, joka olisi voinut aiheuttaa kuoleman. Eli tutkimuksen tekijät olivat huolellisia.

Normaali ruumiinavaus suoritettiin 25 henkilölle, jotka olivat kuolleet äkillisesti 20 päivän sisällä koronavirusrokotuksesta.

Lähdedokumentissa on kuvattu viiden henkilön 7 päivän sisällä kuolleen ruumiinavauksen tulokset.

Näissä koronarokoteen  aiheuttama sydänlihastulehdus oli todennäköinen tai mahdollinen kuolinsyy.

Ruumiinavaus suoritettiin myös jäljellä olleille viidelle henkilölle, jotka olivat kuolleet 20 päivän sisällä koronarokotteen antamisesta. Näistä ruumiinavauksessa löytyi viidessä tapauksessa. Kaikkiaan siis 20% äkkikuolematapauksista kuolinsyy oli sydänlihaksen tulehdus.

Ilman ruumiinavausta, näiden ihmisten todellista kuolinsyytä ei olisi koskaan tiedetty.Tutkimuksiin osallistuneet patologit kertoivat, että he eivät olleet koskaan ennen nähneet vastaavaa tulehduksellista infiltraatiota. Kaikkien tutkimuksessa avattujen ruumiiden kuolinsyyt löytyvät tästä dokumentista.

Koehenkilöiden mediaani-ikä oli 58 vuotta (46 – 75 vuotta) Eli he olivat keskimäärin selvästi nuorempia kuin koronavirukseen kuolleet.

Ei ole mitään syytä olettaa, että Suomessa tilanne olisi olennaisesti erilainen kuin Heidelbergin tutkimuksessa. Myös täällä on ollut äkkikuolemia, joiden varsinaista kuolinsyytä ei ole varmistettu ruumiinavauksella. On todennäköistä, että suuri osa koronarokotteen aiheuttamista kuolemantapauksista on jäänyt pimentoon, eivätkä kuolleen omaiset tiedä, mikä aiheutti heidän rakkaansa kuoleman.

Suomessa johtava terveysviranomainen eli THL ei ole paljon puhunut koronarokotteeseen liittyvistä riskeistä. THL ei kuitenkaan toistaiseksi ole antanut lupaa jatkaa koronarokotuksia työikäiselle väestölle. Tämä tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Mikäli Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy, koronarokotteen neljänsiä tehosteannoksia aletaan jakelemaan työterveyshuollon kautta. Julkisuudesta on käynyt ilmi, että THL:n ja STM:n näkemykset koronarokotusten tarpeellisuudesta eivät välttämättä kohtaa. Siirtämällä työikäisten rokotukset  yksitykselle puolelle THL:n vastahakoisuus voidaan sivuuttaa.

Mitä tulee ylikuolleisuuteen, Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Lasse Lehtosella on siitä oma varma käsityksensä. Blogikirjoituksessaan Lehtonen syyttää niin omikron-aaltoa, hidastelua tehosterokotusten antamisessa, sairaanhoitajien työtaistelua ja Sanna Marinin hallituksen sote-uudistukseen liittyviä perverssejä kannustimia. Ensinnäkin on epätodennäköistä, että enimmäkseen lieviä oireita aiheuttava omikron-variantti olisi mikään erityinen tappaja.  Muiden Lehtosen juttujen merkitystä ylikuolleisuuteen en ymmärrä. Ehkä Lasse vain käy vaalikampanjaa.

Palataan välillä edelliseen kirjoitukseen. Siinä kerroin tapauksesta, jossa vanhemmat halusivat lapselleen verensiirrossa  vain rokottamattomien verta. Kuusikuukautisella vauvalla on synnynnäinen sydänvika, jonka korjaaminen edellyttää leikkausta.

Uusiseelantilainen tuomioistuin ei kuitenkaan  suhtautunut vanhempien vaatimukseen ymmärtäväisesti vaan määräsi lapsen tilapäisesti huostaanotettavaksi.

Uuden Seelannin terveysviranomaiset ja veripalvelu sanoivat, että vanhempien vaatimukset rokottamattoimien veren käytöstä muodostaisivat vaarallisen ennakkotapauksen, jonka jälkeen vanhemmat saattaisivat vaatia tiettyä alkuperää olevaa verta.

Kuitenkin tiedämme nyt, että koronavirusrokotteen piikkiproteiini voi aiheuttaa vaarallisia verihyytymiä. Ongelma ei tässä tapauksessa ole vanhempien vaan  terveydenhuoltojärjestelmän, joka ei lainkaan ota huomioon rokotettujen veren käyttöön sisältyviä vaaratekijöitä esimerkiksi verihyytymien osalta. Vähintä, mitä viranomaiset voisivat tehdä, olisi luoda säännöt rokotettujen verenluovutukselle, jotta veren saaja voi olla varma, että edellisestä koronarokotuksesta on kulunut riittävästi aikaa ennen luovutusta. Jos näin ei ole tehty, se kertoo holtittomuudesta ja välinpitämättömyydestä.

Pakkohuostaanotto taas kertoo, Että Uuden Seelannin kaltaisessa ankarien lockdownien maassa autoritarismi on päässyt pesiytymään terveydenhuoltoon koronatoimien myötä. Potilaan ja hänen läheistensä toiveita ei tällöin kuunnella.

Vuoden 2021 kuolleisuustilasteojen julkaisun yhteydessä koronakuolemien tilastointitapaa muutettiiin. Uuden tilastointitavan myötä koronakuolemia on vain 60 prosenttia siitä, mihin aiemmalla menetelmällä päädyttiin.

Helsingin Sanomien kotimaan toimittaja Tiina Rajamäki kiinnitti huomiota tähän asiaan ja kysyy mielestäni aiheellisesti, mikä vaikutus ylisuurilla kuolleisuus luvuilla on ollut koronapandemiaan liittyvään päätöksentekoon.

” Isompien tilastolukujen perusteella poliitikot ja aluehallinto­viranomaiset ovat tehneet johtopäätöksiä siitä, miten auki yhteiskunta voi olla. Myös siitä, miten tiiviisti riskiryhmät, kuten vanhukset, on eristetty. On vaikea arvioida, kuinka paljon liian suuret luvut koronakuolemista ehtivät niihin vaikuttaa.”

”Erittäin moni aiemmalla tilastointitavalla koronakuolemaksi laskettu kuolema on johtunut oikeastaan muusta syystä. Usein kyseessä on ollut vanha ihminen, jolla on sattunut olemaan myös koronatartunta.”

Toimittaja Rajamäki kiinnittää  huomiota oikeisiin asioihin mutta ei aivan uskalla viedä juttua loogiseen päätepisteeseensä ja kysyä, oliko koronapandemia itsessään suuri ylireagointi, jolle ei ollut todellista perustetta. Viruksen todellisen tappavuuden pystyi selvittämään jo alkuvaiheessa esimerkiksi japanilaisen Diamond Princess -risteilyaluksen matkustajien kuolleisuudesta. Aluksella suuri määrä ihmisiä, joista merkittävä osa iäkkäitä ihmisiä eli suljetussa tilassa. Matkustajat testattiin mukaan luettuna lievän infektion saaneet.

Ihmisten käsityksiä viruksen vaarallisuudessa muokkasivat myös  kuvat kaatuilevista ihmisitä Kiinassa ja Italian Bergamon alueen suuri koronakuolleisuus pandemian alkuvaiheessa. Tämä taas herätti kysymyksiä tarkoituksellisesta psykologisesta vaikuttamisesta, jolla ihmiset saatiin hyväksymään tiukat koronatoimet. Jälkikäteen ajateltuna useimmat toimet olivat joko turhia tai haitallisia.

Tässä kirjoituksessa käsittelin Britanniassa tapahtunutta pelolla vaikututtamista.

Rajamäki kuitenkin osuu kirjoituksessaan oikeaan. Päätöksenteon pitää perustua oikeaan tietoon.

Olisi myös hienoa, jos joku toimittaja hieman avaisi, kuinka paljon sydänperäisiä äkkikuolemia Suomessa on ollut vuoden 2021 aikana ja kuinka moni  näistä on liitettävissä koronarokotteeseen. Todennäköisesti näiden tapausten jäljet ovat jo kadonneet.

Koronaan kuolleiden määrä ei ole ainoa kiinnostava luku kuolintilastoissa. Se rokotehaittaluku on liian hyvä ollakseen totta.