lauantaina, elokuuta 13, 2022

Eliitti haluaa estää Trumpin ehdokkuuden

 


Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI teki kotietsinnän ex-presidentti Donald Trumpin kotiin Floridan Mar a Lagossa. Lehtitietojen mukaan FBI-agentit etsivät Trumpin kotoa salaiseksi luokiteltavaa ainaistoa, jota Trump oli väitetysti ottanut mukaan presidenttikautensa jälkeen.

FBI:n päätös tehdä kotietsintä entisen presidentin kotiin on historiallisesti ainutlaatuinen tapahtuma. FBI:n toimet herättivät voimakasta närkästystä Trumpin konservatiivisessa kannattajakunnassa. Konservatiivit ovat varsin yleisesti sitä mieltä, että Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä ei ole tasapuolinen vaan Demokraatit pääsevät tekemisistään kuin koira veräjästä, kuntaas konservatiiveja rangaistaan rankimmalla asteikolla. Epäluottamus liittovaltion poliisia kohtaan on noussut monesta eri syystä, johin kuuluu mm. Tammikuun 6. päivän tapahtumat ja niiden tutkinta, Trumpiin kohdistunut Venäjä-huijaus sekä Trumpin perusteettomat virkasyytteet.

Clintonin sähköpostit

Demokraattipuolelta hyvä vastaesimerkki on  vuoden 2016 presidentinvaalissa Trumpille tappion kärsinyt Hillary Clinton, jonka sähköpostiskandaali melkein kaatoi hänen presidenttihaaveensa heti alkumetreillä, kun paljastui, että Clinton oli ulkoministeriaikanaan tallentanut omalle yksityiselle sähköpostipalvelimelleen kymmeniä tuhansia salaisiksi luokiteltuja viestejä.

Clintonin pelasti lopulta FBI:n pääjohtaja James Comey, joka päätti, että sähköpostiskandaalia ei kannata enempää tutkia. Clintonin tekemiset täyttivät selkeästi rikoksen tunnusmerkistön, mutta FBI:n johtaja päätti toisin.

Nyttemmin on myös paljastunut, että Hillary Clintonin kampanja on suurelta osin vastuussa Venäjä-huijauksesta, jossa Trump yritettiin tekaistujen tietojen perusteella leimata Venäjän asiamieheksi. Fox Newsin lakiasioiden toimittaja Gregg Jarrett pitää Clintonin kampanjan järjestämää Venäjä-huijausta yhtenä historian törkeimmistä poliittisista törkytempuista.

Crossfire Hurricane

FBI tulee mukaan siinä vaiheessa, kun liittovaltion poliisi avaa vastavakoilututkinnan Trumpin kampanjan väitetyistä Venäjä-yhteyksistä. FBI hakee liittovaltion FISA-tuomioistuimesta salakuuntelulupaa, jonka avulla voitaisiin kuunnella Trumpin kampanjan palkatonta työntekijää Carter Pagea. Salakuunteluluvan tueksi annettu aineisto koostui kokonaisuudessaan ns. Steelen kansiosta, joka sisäksi pääosin sepitettyjä väiteitä Trumpin Venäjä-yhteyksistä.

FBI:n pääjohtajana on vielä tuolloin Clintonin syytöksistä vapauttanut James Comey.

Kun Trump voitti monien yllätykseksi Hillary Clintonin, Crossfire Hurricane jatkoi olemassaoloaan. Liitovaltion poliisi siis tutki vasta valittua Yhdysvaltojen presidenttiä tämän väitettyjen Venäjä-yhteyksien takia.

Comeyn potkut ja Muellerin tutkinta

Toukokuussa 2017 presidentti Donald Trump saa vihdoin tarpeeksi James Comeysta, jolle presidentti antaa tylysti potkut. Comey oli vastuussa sekä Hillary Clintonin sähköpostitutkinnasta, että Trumpin kampanjaan kohdistuneesta Crossfire Hurricanen nimellä kulkeneesta vastavakoilututkinnasta.

Kyseisessä tutkinnassa käytettiin tekaistua todistusaineistoa salakuunteluluvan saamiseksi FISA-tuomioistuimelta. Tämä ei Comeyn ajan FBI:ssä herättänyt minkäänlaista häpeää. Mikä tahansa oli sallittua ja tämä toimintakulttuuri ei ole kadonnut FBI:stä minnekään.

Tässä vaiheessa on syytä todeta, että FBI:n vastavakoioututkinnalle ei ollut mitään todellista perustetta vaan kyseessä oli puhtaasti poliittinen ajojahti.

Comey ei kuitenkaan ottanut potkuja vastaan tyynesti, vaan anasti potkujen jälkeen entiseltä työnantajaltaan kirjallista aineistoa ja jakoi sitä lehdistölle . Comeyn toiminnan lopputuloksena Oikeusministriö päätti nimittä erikoissyyttäjän, joka tutkisi Trumpin väitettyjä Venäjä-yhteyksiä. Erikoissyyttäjäksi valittiin Robert Mueller, joka oli  Comeyn edeltäjä FBI:n pääjohtajana. Mueller oli näiden tapahtumien aikaan jo aika iäkäs, joten tiimin todellinen johtaja oli entinen ENRON-syyttäjä Andrew Weismann. Tämän saavutuksiin kuului Arthur Andersen -tilintarkastusyhtiön ajaminen konkurssiin. Arthur Andersen voitti oikeusjutun Korkeimmassa oikeudessa mutta meni tästä huolimatta nurin.

Muellerin tutkijaryhmä oli puoluepoliittisesti yksipuolinen eli koostui pelkästään Demokraateista.

Muellerin tutkinnan tulokset jäivät vaatimattomiksi. Tutkijaryhmän aggressiivisuus tuotti myös tuomioita mutta lähinnä prosessirikoksista. Minkäänlaisia todisteita Trumpin vehkeilystä Venäjän kanssa ei löytynyt. Jälkikäteen tutkintaa  voi pitää lähinnä turhana veronmaksajien rahan haaskauksena. Tutkinnan irvokkain tapahtuma oli, kun aseistetut FBI-miehet tunkeutuivat aamuyöstä 60-vuotiaan Roger Stonen kotiin CNN:n kameroiden seuratessa vierestä.

Valtamediassa Venäjä-huijaus käytännössä kuoli, kun Muellerin raportti julkaistiin. Yksikään toimittaja ei kuitenkaan pyytänyt anteeksi olemattomiin todisteisiin perustuvaa raportointiaan. ”Russian collusion” vain katosi Yhdysvaltojen valtamedian uutisista.

 

Virkasyytteet

Ensimmäinen virkasyyte Donald Trumpille tuli puhelusta Ukrainan presidentto Volodymyr Zelenskyn kanssa. Trumpin väitettiin painostaneen Ukrainan presidenttiä auttamaan  Trumpin uudelleenvalinnassa. Trump mm. ehdotti tutkintaa Hunter Bidenien toimintaa kohtaan.

Bidenien korruptiota ei tänä päivänä kovin moni enää epäile, mutta tuolloin Bidenien korruption paljastuminen olisi voinut tuhota presidenttiehdokas Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi.

Tähän päivään mennessä liittovaltion poliisi ei ole saanut aikaan ainuttakaan syytettä Bideneita kohtaan, vaikka ns. Hunter Bidenin laptop on jo pitkään ollut FBI:n hallussa. Aika harva odottaa näissä asioissa tutkinnan onnistumista ja tuomioita.

Jos Hunter Bidenin tilalla olisi Donald Trump Jr.  tilanne olisi täysin toinen. Näin ainakin monet konservatiivit ajattelevat.

Tammikuun 6. päivä

Tammikuun 6. päivänä vuonna 2020 suuri joukko Donand Trumpin kannattajia kokoontui Washington DC:hen protestoimaan. On melko turvallista olettaaa, että suurin osa heistä uskoi, että presidenttiys vietiin Donald Trumpilta vaalivilpin avulla. Virallisesti niin ei saanut sanoa, koska moinen ”heikentäisi ihmisten luottamusta vaaleihin”. Väite on absurdi. Todellisuudessa vilpin salliminen on se, joka heikentää luottamusta vaaleihin. Demokraatit eivät kuitenkaan ajattele tällä tavalla, eli demokraattiehdokkaille kuten Hillary Clintonille tai Al Gorelle vaalituloksen epäily on täysin oikeutettua.

Tammikuun kuudentena joukko mielenosoittajia tunkeutui Yhdysvaltojen Kongressin tiloihin. Monet muistavat varmasti sarvipäisen Qanon-shamaanin, joka oli yksi ensimmäisistä Capitolin tiloihin tunkeutuneista. Kyseinen henkilö sai tekemisistään  42 kuukauden vankeustuomion.

Demokraatit alkoivat jo varhaisessa vaiheessa kutsua Tammikuun 6. päivän tapahtumia kapinaksi (”insurrection”) tai vallankaappausyritykseksi. Edustajainhuoneen Demokraatit perustivat komission ”tutkimaan” Tammikuun 6. päivän tapahtumia. Todellisuudessa tapahtumissa ei ollut paljoakaan tutkimista. Komissio käytti tilaisuutta hyväkseen ja lätki tuomioita Kongressin halveksunnasta Trumpin lähipiiriin kuuluneille henkilöille kuten Steve Bannonille. Trumpin lähipiiriin kuulunut Peter Navarro pantiin käsirautoihin Washingtonin lentokentällä ja vietiin liittovaltion oikeustalolle.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kokosi Tammikuun 6. päivän tapahtumia käsittelevän komission pelkästään Demokraateista ja Liz Cheneyn ja Adam Kinzingerin kaltaisista entisistä Republikaaneista. Republikaaniedustajilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa komission kokoonpanoon.

Kyseenalaista oli myös Edustajainhuoneen käyttö tuomioistuimena. Edustajainhuoneelle ei perustuslain mukaan kuulu tuomiovaltaa, vaikka sillä on laajat tutkintavaltuudet.

Tammikuun kuudentena marssineiden mielenosoittajien kohtalo oli vielä paljon ikävämpi. He odottivat pitkään oikeudenkäyntiä  tutkintavankeudessa ja usein hyväksyivät heille tarjotut pitkät tuomiot, vaikka ainoa rikos, johon monet heistä olivat syyllistyneet oli asiaton oleskelu Kongressin tiloissa. Tämäkin oli kyseenalaista, sillä Capitolin poliisit olivat käytännössä päästäneet halukkaita Kongressin tiloihin

Myös liittovaltion poliisi FBI:llä oli oma roolinsa tapahtumissa. Tammikuun viidentenä eli päivää ennen  mielenosoituspaikalle ilmestyi Ray Epps -niminen mies, joka huusi väkijoukolle: ”Meidän täytyy mennä Capitolille.”

Ympärillä ollut väkijoukko kuunteli aik. ansa ja alkoi huutaa: ”Fed, Fed”. Väkijoukko siis piti Eppsiä soluttautuneena liittovaltion agenttina. Seuraavana päivänä hän teki saman ja houkutteli ihmisiä tunkeutumaan Kongressin rakennukseen.

Tähän päivään mennessä Ray Eppsiä ei ole pidätetty mistään rikoksesta. Hän oli jonkin aikaa Tammikuun 6. päivän etsintäkuulutettujen joukossa mutta hänen nimensä poistettiin sieltä.

Eppsin kaltaisten takia Tammikuun 6. päivän tapahtumia alettiin kutsua ”Fedsurrectioniksi” eli tapahtumat eivät olisi menneet nähdyllä tavalla ilman liittovaltion poliisin soluttautujia.

Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että Demokraattien ja median vaikuttajilta karkasi mopo täydellisesti käsistä, kun he kommentoivat Tammikuun 6. päivän tapahtumia. Varapresidentti Kamala Harris vertasi tapahtunutta Pearl Harboriin ja 9/11-terrori-iskuihin. Presidentti Joe Biden kutsui tapahtumia pahimmaksi hyökkäykseksi amerikkalaista demokratiaa vastaan sitten sisällissodan.

Suhteellisuuden taju oli siis täysin kadoksissa. Parempi vertailukohta olisi ollut Tammikuun 6. päivää edeltäneet Antifan ja BLM:n mielensoitukset useissa kaupungeissa. Näissä tuhottiin omaisuuttta, tapettiin ja pahoinpideltiin ihmisiä huomattavasti enemmän. Tammikuun 6. päivänä mielenosoittajat eivät tappaneet yhtäkään ihmistä. Sen sijaan Capitolin poliisi nimeltä Michael Byrd ampui Ashli Babbitin Capitolin käytävälle.

Mielenosoituksiin osallistunut Rosanne Boyland kuoli mielensoituksen aikana ja joidenkin väitteiden mukaan Capitolin poliisi hakkasi Boylandin kuoliaaksi Capitolin lähellä sijaitsevan tunnelin luona. Mielenosoittajien väitettiin aluksi pahoinpidelleen poliisi Brian Sicknickiä mutta myöhemmin ilmeni, että Sicknickin kuolemaan ei liittynyt väkivaltaa.

Häntä heiluttaa koiraa

Tammikuun 6. päivän tapahtumia edelsi outo tapaus, jossa joukko miehiä yritti siepata Michiganin osavaltion kuvernööri Gretchen Whitmerin. Myöhemmin kävi ilmi, että kidnappaushanke ei ollut aito FBI:n agenteilla ja  tiedonantajilla oli hankkeessa merkittävä, ellei peräti ratkaiseva rooli.Oikeudessa kävi lopulta niin, että yhtäkään hankkeen osallistujaksi väitettyä ei tuomittu. Toisaalta myöskään mukana olleita FBI-agentteja ei rangaistu. On perusteltua epäillä, ettäidnappaushanketta ei olisi ollut olemassa ilman FBI:tä.

Konservatiiveista kotimaisia terroristeja

Tammikuun 6. päivän tapahtumien vääristelyllä ja liioittelulla pystyttiin myöhemmin oikeuttamaan esimerkiksi kriittisen rotuteorian kouluopetusta vastustaneiden vanhempien leimaamisen ”kotimaisiksi terroristeiksi”.  Tällaiset ilmiöt aiheuttivat sen, että luottamus liittovaltion poliisiin ja viranomaisiin ylipäänsä, väheni voimakkaasti Republikaanien kannattajien keskuudessa. Alettiin puhua kahdesta eri oikeusjärjestelmästä, joista toinen on Demokraatteja ja toinen Republikaaneja varten.

Siksi on todennäköistä, että liittovaltion poliisin Trumpiin kohdistamat tutkintatoimet eivät vähennä vaan lisäävät Trumpin kannatusta.

Tässä vaiheessa tämän lukijalle on viimeistään selvinnyt, että Trumpiin liittyvillä tutkintatoimilla ei ole mitään tekemistä mahdolllisten salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen tai edes Tammikuun 6. päivän kanssa. Tarkoituksena on yksinkertaisesti estää Trumpin ehdokkuus vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

FBI:n ja Oikeusministeriön resurssit on valjastettu tätä varten eikä ketään oikeasti kiinnosta, mitä Tammikuun kuudentena tapahtui, jos tapahtuma ei edesauta päätavoitetta eli Trumpin presidenttitien pysäyttämistä. Tietyt piirit Yhdysvalloissa eivät halua päästää Trumpia  lähellekään Valkoista taloa.

Michael Anton on pohdiskellut kirjoituksessaan They can’t let them back in sitä, mitä tapahtuu, jos Trump jatkaa pyrkimistään seuraavaksi presidentiksi ja stitä, miksi hänen vastutajansa ovat valmiita tekemään lähes mitä tahansa Trumpin ehdokkuuden estämiseksi.

Anton kirjoitti ennen vuoden 2020 presidentinvaalia Demokraattien tulevasta vallankaappauksesta. Kaappaus tulikin lopulta mutta ei ehkä sillä tavoin kuin Anton odotti. Kaappaus hoidettiin systemaattisella vaalivilpillä eikä pakottamalla paikalleen jäänyt entinen presidentti lähtemään. Tästä vaalivilpistä ei saa puhua, koska virallisesti vuoden 2020 vaalit olivat kaikkien aikojen turvallisimmat. Dinesh D’Souzan 2000 Mules -dokumentin jälkeen on vaikea enää uskoa, että vaaleilla olisi ollut mitään tekemistä vapaiden ja rehellisten vaalien kanssa.

Anton analysoi, miksi hallitseva luokka ei voi sietää Trumpia ja haluaa hänet pois politiiikasta. Antonin mukaan vaikka  MAGA:n ydinagenda ei ole koin kaukana historiallisesta molempien puolueiden päälinjasta, se on kuitenkin täysin ristiriidassa nykyisen regiimin ydinintressien kanssa. Yhdysvaltojen nykyiset hallitsijat haluavat avoimia rajoja, kaupan helpotuksia ja loputonta sotaa.

Trump uhkaa näitä kolmea asiaa periaatteessa ja usein käytännössä. Vanha Amerikka, jossa Republikaanit välittivät sydänmaasta eivätkä olleet pelkästään korporaatiovallan palvelijoita., Demokraatit olivat työntekijän puolella ja sotaa vastaan. Bill Clinton ja New York Times saattoivat edistää rajaturvallisuutta, on korvautumassa uudella, jossa on vain yksi sallittu mielipide ei pelkästään yllä mainituissa vaan myös muissa asioissa.

Antonin mukan Trumpin vastaisessa hysteriassa ei ole kyse Trumpista itsestään vaan hänen seuraajistaan. Tälle luokalle eli Angelo Codevilan ”maaseutuluokalle” ei saa sallia edustajiksi ehdokkaita, jotka saattavat toimia tämän luokan mieltymysten mukaan.

Junteilla ei ole mitään legitiimiä oikeutta vaikuttaa minkään poliittisen prosessin lopputulokseen, koska he ovat mitä ovat ,mutta erityisesti sen takia, mitä he haluavat.

Valitukset Trumpista ovat vain korviketta valituksille hänen peruskannattajakunnastaan. Kireää tilannetta ei helpota se, että eniten demokratiasta pauhaavat ovat myös kovaan ääneen ja näyttävästi valmiita epäämään todellisen valinnan mahdollisuuden puolelta äänestäjistä. Miten tahansa äänestätkin, vaihtoehto X ei ole saatavilla, oli X sitten ehdokas tai poliittinen linja, lisää varmuudella tyytymättömyyttä nykyiseen hallintoon.

Anton kysyy: ”Miten meidän tulisi elää yhdesää, jos toinen osapuoli lähettää vuorokaudet ympäriinsä toista osapuolta demonisoivatt ohjelmaa hallinnon propagandavälineistä? Miksi edes haluaisimme sellaista?

Anton myös spekuloi Trumpin kohtaloa

Miten meidän tulisi selviyhtyä seuraavasta kahdesta ja puolesta vuodesta?  Ihanteellinen tilanne ainakin niille, joilla on vähemmän ankara mielentila, olisi se, että Trump vain poistuisi näyttämöltä mutta ei välttämättä joutuisi vankilaan. Mutta miten todennäköistä moinen olisi? Hän ei näytä olevan valmis kunnialliseen peräytymiseen ja kapulan antamiseen Ron De Santisille (tai kelle tahansa). Vaikka hän tekisi näin, miten kannattakunta voisi vakuuttaa itsensä, etä tilanne on korjautunut?

Mitä regiimi tekee?

Anton myös spekuloi, mitä nykyinen Bidenin regiimi tekee Trumpille.

Epäilen, että osa heistä ajattelee, että tämä on voitto heille. Jos tuomitsemme hänet tai vahingoitamme häntä liikaa, jotta hän ei voi asettua ehdokkaaksi eikä mitään valtavaa vastareaktiota tule, tavoite on saavutettu.

Jos vastareaktio tulee, nämä ihmiset ovat kuitenkin nykyisiä tai tulevia kapinallisia, joten voimme lähettää turvallisuusvaltion heidän kimppuunsa. Siinä on etunsa, jos saamme savustettua heidät ulos, ennen kuin he ovat organisoituneet sisällissotaa varten.

Joka tapauksessa tuomio varmistaisi, että Senaatti äänestäisi Artikla 1:n kolmannen osion mukaisesti, mikä tekiksi Trumpin ehdokkuuden perustuslaillisesti mahdottomaksi. Ainakin puolet Senaatin republikaaneista äänestäisi tämän puolesta.

sunnuntaina, elokuuta 07, 2022

Korona jyllää keskellä kesää

 


Ajattelin jo lopettaa koronavirusta koskevan kirjoittelun. Sattumalta kävi kuitenkin niin, että sairastuin itse viruksen aiheuttamaan infektioon.

Tapahtunutta voisi kuvailla lieväksi flunssaksi, joka kesti muutaman päivän. Poikkeuksena oli keuhkoputken tulehdus, joka tuotti jatkuvasti limaa keuhkoihin. Tämä keuhkoputken tulehdus voi pahimmillaan johtaa ”taudin vakavaan muotoon”  eli keuhkokuumeeseen.

Olemassa olevan  rokotteen ainoa jäljellä oleva totuusväite on se, että se estää taudin vakavan muodon eli keuhkokuumeen. Minulle ei tullut keuhkokuumetta eli rokote ilmeisesti piti lupauksensa, vaikka viimeisimmästä pistoksesta on yli vuosi aikaa.

Sattumoisin  Iltalehti kirjoitti vähän aikaa sitten artikkelin Suomen koronatilanteesta.

Nykyisin vallitseva virusvariantti on BA.5, joka todennäköisesti on se variantti, jonka itse sairastin.

Kuten useimmille on tuttua BA.5 on muiden omikron-varianttien tavoin ärhäkkä tarttumaan mutta tuottaa enimmäkseen lievän taudin.

Kaikki ei ole kuitenkaan hyvin, kuten seuraavasta voi päätellä.

” Tarttumista edesauttaa se, että sairastaminen ja tuore rokote suojaavat uudelta tartunnalta vain lyhytaikaisesti. Suoja kestää 1–3 kuukauden ajan ja silloinkin se on vain noin 50-prosenttinen.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit saada taudin uudleleen jo 1-3 kuukauden kuluttua edellisestä sairastumisesta. Oletan, että tämä tieto koskee rokotettuja. Rokottamattomien immuniteetin kestosta artikkeli ei puhu mitään.

Sairaalaan päätyy taudin takia yhä harvempi.  Vakava taudinkuva on aiempaa harvinaisempi laajan rokottamisen ja sairastettujen tautien johdosta.

”Asko Järvinen kertoo, että taudinkuvan muuttuminen näkyy sairaalahoidossakin. Sairaalapotilaista nyt vain hyvin harva kärsii vaikeasta hapensaannin häiriöstä.”

Tästä hapensaannin häiriöstä vielä sanoisin, että lievyydestään huolimatta hengitysteihin liittyvät häiriöt ovat se taudin petollinen puoli. Keuhkot pitää muistaa tyhjentää limasta aika ajoin, jotta hengitys kulkee normaalisti. Itse käytin astmalääkettä hengitysteiden avaamisen ja tulehduksen hoitoon kuten olin tottunut tekemään aiemmissakin hengitystieinfektioissa, jotka menevät keuhkoihin.

Järvinen siis puhuu täyttä totta tässä Iltalehden sitaatissa:

” Tauti ei ole niin vaikea, että se johtaisi sairaalahoitoon, mutta oirekuva voi kotona sairastavilla olla pidempi tai vähän voimakkaampi kuin muissa hengitystieinfektioissa.”

Koronamarttyyri

Joissakin maissa koronan torjuntatoimet ylittivät selkeästi kohtuuden rajat. Valtion ankara vallankäyttö lisäsi yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka purkautuivat mm. internetissä.

Yksi merkittävimmistä jännitteitä lisäävistä tekijöistä olivat pakkorokotukset, joita Euroopassa ajettiin lähinnä saksankielisellä alueella.

Äskettäin Itävallassa lääkäri nimeltä Lisa Maria Kellermayr teki itsemurhan. Kellermayr oli innokas valtion koronatoimien kannattaja. Hän mm. kannatti koko väestöä koskevia pakkorokotuksia. Tästä syystä hän sai runsaasti vihapostia ja tappouhkauksia.

Nyt koko virallinen Itävalta on järkyttynyt tapahtuneesta.

Itävallan liittopresidentti Alexander Van der Bellen ja useat johtavat poliitikot ilmaisivat heti järkytyksensä Kellermayrin kuolemasta.

– Lopettakaamme tämä uhkailu ja pelottelu. Vihalla ja suvaitsemattomuudella ei ole sijaa meidän Itävallassamme, Van der Bellen kirjoitti Twitterissä.

Hurskastelu juuri nyt vaikuttaa kovin tekopyhältä, kun viranomaiset eivät pystyneet takaamaan Kellermeyrin turvallisuutta tämän vielä eläessä. Lisäksi ihmisiä suututtaneet pakkorokotukset ovat poliitikkojen vastuulla olevia päätöksiä, ei yksittäisen lääkäirin, vaikka tämä edustaisi selkeästi moraalisesti väärää näkökantaa.

Mitä tulee itse koronarokottteeseen, eli käytännössä Pfizerin mRNA-valmisteeseen, sitä ei olisi pitänyt pakolla pistää yhtään kehenkään. Rokotteen tehosta annettiin Suomessakin runsaasti väärää tietoa. Rokotteen piti lopettaa pandemia. Näin ei käynyt. Rokote ei myöskään estänyt sairastumisia tai tartuntoja vaan sen ainoa totuusväite oli lopulta se, että rokote estää ”taudin vakavamman version”. 

Koska rokote tuotiin hätäisesti markkinoille, sitä ei oltu kunnolla testattu. Tämä antaa aiheen epäillä sen turvallisuutta. Suomessa, Itävallassa ja monessa muussa maassa ihmisille ei kuitenkaan annettu mahdollistuutta päättää rokotteen ottamisesta parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteeella vaan manipulointia ja pakkoa käytettiin melko suruttomasti.

Koko väestölle toteutetut massarokotukset voi tässä vaiheessa tunnustaa virheeksi, josta maksetaan vielä hintaa yhä jatkuvina sairastumisina.

Itävaltakaan ei lopulta ottanut rokotuspakkoa käyttöön. Lain mukaan rokottamattomien sakottaminen olisi pitänyt aloittaa maaliskuussa 2022. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Syykin oli selkeä:

” Vaikka hanke sai alun perin lähes koko puoluekentän kannatuksen, siitä tuli kansalaisten parissa repiviä riitoja synnyttänyt aihe. Terveysministeri Mückstein joutui lukuisten tappouhkausten kohteeksi ja päätti lopulta erota tehtävästään.”

keskiviikkona, elokuuta 03, 2022

Kosovon konflikti muistuttaa itsestään

 

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on ollut käynnissä tämän vuoden helmikuusta asti. Äskettäin vanha kytevä konflikti Serbian ja Kosovon albaanien välillä muistutti olemassaolostaan.


Kosovon viranomaiset alkoivat vaatia Kosovon serbialueiden asukkaita vaihtamaan vanhat Serbian rekisterikilvet Kosovon vastaaviin. Sääntöjen oli määrä tulla voimaan viime maanantaina. Sunnuntaina Kosovon pohjoisosissa asuvat etniset serbit pyystyttivät tiesulkuja ja aseistetut miehet ampuivat varoituslaukauksia.

Kosovo julisti yksipuolisesti maan itsenäiseksi Helmikuussa 2008 eli noin vuosikymmenen osapuolten välillä käydyn verisen sodan jälkeen. Sodassa Naton joukot pommittivat Serbiaa.

Kosovon serbien ja albaanien keskinäiset suhteet ovat olleet jännittyneet useiden vuosien ajan.

Kosovon itsenäisyyden ovat tunnustaneet niin Yhdysvallat kuin tärkeimmät EU-maat, mutta Serbia, ja sen tukena oleva Venäjäjota tukee sen liittolainen Venäjä, eivät ole tunnustaneet  Kosovon itsenäisyyttä kuten ei myöskään Kosovon serbiväestö.

Kosovon sota oli viimeinen entisen Jugoslavian hajoamissodista. Sota päättyi Yhdysvaltojen johtamien Nato-joukkojen voittoon.

Konfliktin taustaa

Kosovolla on serbeille erityisasema. Turkkilaiset löivät serbit Kosovossa 1389 ja vastaavasti serbit kukistivat turkkilaiset vuonna 1912. Vuosikymmenien varrella albaanien osuus Kosovon asukkaista oli jatkuvasti kasvanut ja he muofostivat maakunnan enemmistön Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian aikana. Tuolloin Kosovo oli Serbialle kuuluva itsehallinnollinen alue. Albaanien kasvava määrä närästi Kosovon serbejä ja

Vuonna 1989 Serbian presidentiksi valittua Slobodan Milosevicia, joka  lakkautti Kosovon itsehallinnon.

Albaanivetoinen Kosovon vapautusarmeija syntyi vuonna 1996 ja muodosti merkittävän sotilaallisen voimatekijän alueella vuonna 1998. Tuossa vaiheessa Jugoslavian armeija yritti ottaa tilanteen hallintaansa. Poliisin, puolisotilaallisten serbijoukkojen ja  armeijan suorittamat julmuudet saivat pakolaisvirrat liikkeelle. Myös kansainvälinen media seurasi tuossa vaiheessa tiiviisti Kosovon tapahtumia.

Yhdysvaltojen, Britannian  Venäjän, Ranskan, Saksan ja italian muodostama epävirallinen ryhmittymä vaati tulitaukoa ja Jugoslavian sekä Serbian joukkojen vetäytymistä Kosovosta pakolaisten paluuta ja rajoittamatonta pääsyä kansainvälisille tarkkailijoille. Jugoslavian presidentti Milosevic suostui useimpiin vaatimuksiin mutta ei pannut niitä täytäntöön. KLA aseistautui uudelleentulitauon aikana. Serbian joukot vastasivat armottomalla vastahyökkäyksellä ja aloittivat etniset puhdistukset Kosovon alueella. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi liiallisen voimankäytön ja määräsi asevientikiellon, mutta väkivalta jatkui.

 

Neuvottelut sodan lopettamiseksi alkoivat Ranskan Rambouilletissa mutta katkesivat seuraavassa kuussa. Maaliskuun 24. päivänä 1999 Nato aloitti ilmaiskut serbejä vastaan.Vastauksena ilmaiskuille serbit ajoivat kaikki Kosovon etniset albaanit maanpakoon Montenegroon tai Makedoniaan (nykyisin Pohjois-Makedonia).

Naton pommituskampanja kesti  11 viikkoa ja eteni lopulta pääkaupunki Belgradiin, jossa ilmaiskut tuhosivat merkittävästi infrastruktuuria.

Kosovon sota käytiin kun Yhdysvallat edelleen oli maailman ainoa supervalta. Vaikka Venäjän ja Serbian välit olivat läheiset, Venäjä oli 1990-luvun lopussa kyvytön auttamaan Serbiaa ja Yhdysvallat  saattoi toimia järjestellä Balkanin asioita suurelta osin oman mielensä mukaan. Joidenkin arvioiden mukaan Kosovon sota myrkytti lännen ja Venäjän välit.

Oma tapauksensa oli Naton tekemä Kiinan suurlähetystön pommitus, joka virallisesti oli vahinko.  Tämän Guardianin uutisen mukaan teko oli tahallinen. Amerikkalaiet tiesivät, että serbit käyttivät Kiinan suurlähetystöä viestien lähettämiseen omille joukoilleen sen jälkeen, kun amerikkalaiset olivat katkaisseet Milosevicin viestiyhteydet. Virallisesti tapaus on edelleen määritettty vahingoksi.

Viimeisimmät rekisterikilpiin liittyvät tapahtumat tuskin riittävät sytyttämään konfliktia uudelleen liekkeihin. Hauras rauhantila jatkuu edelleen. Serbien ja albaanien välistä konfliktia ei kuitenkaan ole ratkaistu molempi osapuolia tyydyttävällä tavalla. Serbit vihaavat albaaneja ja albaanit serbejä. Viha ulottuu myös naapurimaihin, joissa asuu albaaneja.

Muutama vuosi sitten Serbian ja Albanian välinen EM-karsintaottelu jouduttiin keskeyttämään, kun kentälle lensi lennokki, johon oli kiinnitetty Albanian kartta, jossa Kosovo kului Albanialle.

Serbien ja albanien välinen vihanpito tuskin loppuu lähitulevaisuudessa. Myös Kosovon tilanne jatkunee räjähdysherkkänä. Parasta, mitä voidaan toivoa on se, että osapuolet eivät ryhdy murhaamaan toisiaan joukoittain. Nato-johtoiset KFOR-joukot luultavasti pystyvät estämään tämän.

Joku saattaa ihmetelllä, miksi Kosovon operaatio tehtiin Naton nimissä, vaikka yhdenkään Nato-maan kimppuun ei oltu hyökätty. Naton tavoitteet Kosovossa voi lukea tästä.