Kuinka vasemmisto dominoi vihakirjoituksillaan valtamediaa ja vääristää julkista keskustelua

 

En todellakaan uskonut, että hyökkäystä sisäministeri Mari Rantasta kohtaan enää tulisi sen jälkeen, kun Ranskassa oleva sisällissodan kaltainen tilanne tuli julkisuuteen. En uskonut, että kellään olisi enää pokkaa lähteä termipoliisiksi kurittamaan Rantasta vaestönvaihto-sanan käytöstä.

Olin valitettavasti väärässä. Aliarvioin vasemmistolaisen ylimielisyyden ja röyhkeyden. Kommunismia vain harva kannattaa, joten sitä pitää edistää röyhkeästi tarvittaessa vaikka valehtelemalla ja vääristelemällä.

Niko Pyrhönen-niminen nollatutkija  esiintyy ihan tosissaan termipoliisina.

Populismiin ja salaliittoteorioihin perehtynyt yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta arvioi, että tuore sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tietoisesti käyttänyt väestönvaihto-termiä sosiaalisen median päivityksissään.

Pyhösen mukaan käytettävissä olisi lukematon määrä salonkikelpoisia ilmaisuja väestön muutoksesta puhumiseen, mutta Rantanen on käyttänyt sitä, joka on poliittisesti herkkä.

– Hän valitsee ja nimenomaisesti käyttää väestönvaihto-termiä, joka on yksi niistä hyvin harvoista, jotka linkittyvät salaliittoteorioihin ja toimivat koirapillinä.

Koirapilli-termin käyttö paljastaa välittömästi, että Pyrhönen tulee poliittisesti äärivasemmalta, erään graffititaiteilijan aiemmin johtamasta puolueeesta. Termiä käytetään, kun poliittisen vastustaja halutaan saada yhdistetyksi poliittisesti arveluttaviin tahoihin. Koirapilli on merkinanto, jolla vasemmistolaisen natsimytologian mukaan hälytetään poliittisesti arveluttava taho paikalle. Vain vasemmistolainen natsimytologian tuntija, tietää, mitä mikin koirapilli tarkoittaa.

Pyrhönen väittää seuraavaa:

”Se ei ole vahinko vaan aivan tietoinen valinta Rantaselta. On olemassa lukematon joukko muita ilmaisuja, joilla väestön muutoksesta voi puhua, Pyrhönen painottaa”.

Jos käyttää termiä ”demografinen muutos, kirjoittaja tällöin antaa ymmärtää, että kyseessä on luonnonvoiman kaltainen muutos, jossa ei ole tekijää takana. Vasemmistolainen nollatutkija ilmeisesti vierastaa näkemystä, jonka mukaan massamaahanmuuton taustalta löytyy tahoja, jotka haluavat lisätä vierasperäisen väestön määrää länsimaissa. On niitä, jotka rahoittavat toimintaa (esimerkiksi Välimeren meritaksiliikennettä), joka sekin lienee vasemmiston piirissä kielletty termi, joten käytän sitä ilomielin.

Monikulttuurista yhteiskuntaa on propagoitu ihmisille jo vuosikymmenten ajan ihanana ja väistämättömänä. Monikulttuurisen yhteiskunnan lieveilmiiöistä ei puhuta vaan Niko Pyrhösen kaltaiset ideologisesti sitoutuneet tutkijat lakaisevat ne maton alle.

Toki nykyisin voi olla vaikeaa löytää ihmisiä, jotka naiivisti uskovat monikulttuurin ihanuuteen. Ainakaan niitä ei löydy kovin montaa punayliopistojen ulkopuolelta.

Valtiot voivat säädellä maahantulijoiden määrää tiukentamalla turvapaikkakriteerejä. Näin ei ole tehty eli valtiot ovat tietoisesti sallineet laittoman maahanmuuton. Esimerkiksi vuonna 2015 Suomi otti vastaan kymmeniä tuhansia Ruotsista tulleita turvapaikanhakijoita, vaikka Ruotsi on turvallinen maa.

Niko Pyrhönen toimii tässä yhteydessä ainoastaan termipoliisina. Hän kuvittelee ylimielisyydessään, että hänellä on oikeus määrittää julkisessa keskustelussa käytetyt termit. Näin ei tietystikään ole. Hän vain luottaa siihen, että riittävän moni ihminen on niin typerä, että ottaa hänen esiintymisensä auktoriteettina tosissaan. Niko Pyrhönen on kuitenkin ensisijaisesti poliittinen toimija, vaikka hän on hävittänyt tämän jäljet Twitteristä.

Pyrhösen ylimielisyys  ei jää tähän. Hän antaa myös suoria neuvoja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle:

” Purran kohdalla on olennaista, mitä hänen pitäisi jättää tekemättä. Purra on hyvin vahvasti sanonut koko ajan, että emme missään nimessä anna tuumaakaan periksi missään vaiheessa ja kutsumme asioita niiden oikeilla nimillä.”

– ”Tuollainen retoriikka uhkaa tehdä mahdottomaksi Purran johtaman puolueen kanssa työskentelyn. Ongelman nimi on täysin periksiantamaton retoriikka, jossa vain vetäydytään omaan kuoreen.”

”Pyrhösen mielestä Purran kannattaisi nyt toimia samoin kuin poliitikot yleensäkin erimielisyyksissä: pallotellaan asioita, otetaan joku askel eteen, toinen taakse. Ylipäätään hänen pitäisi suhtautua tilanteeseen rauhallisemmin”, Pyrhönen arvioi.

– ”Nyt hänen kommenttinsa ovat täysin päinvastoin. Ennemmin Purran fokus konkreettiseen politiikan tekoon ja tavoitteisiin, eikä tähän kehystykseen, että kaikki muut valehtelevat ja yrittävät peittää totuuden kansalta”.

Ilmaiset neuvot ovat tunnetusti hintansa arvoisia enkä itse ainakaan ottaisi vastaan neuvoja Pyrhösen kaltaiselta vasemmistolaiselta. Pyrhösen argumentti on olkiukko eli hän rakentaa Purrasta karikatyyrin ja yrittää väittää, että tämä ei keskittyisi konkreettiseen politiikan tekoon. Pyrhönen menee liian pitkälle. Pyrhönen ei ole vaaleilla valittu luottamushenkilö vaan esiintyy asiantuntijana, vaikka hän  on selkeästi poliittisesti sitoutunut toimija.

Joku tai jotkut tahot vetävät Perussuomalaisten ministereistä yhden kerrallaan tikun nokkaan, jossa he joutuvat vasemmistolaisten hyökkäyksen kohteeksi. Kyllähän vasemmisto tykkää hyökätä mutta ainakin osa Perussuomalaisten hallituskumppaneista on touhussa mukana. Kaikilla on yhteinen tavoite eli heikentää Perussuomalaisten kannatusta keinolla milllä hyvänsä. En usko, että tämä tulee onnistumaan. Kannatus olisi jo pudonnut, jos vasemmisto olisi keksinyt viisasten kiven, jolla Perussuomalaisten suosio saataisiin romahdutettua.Sellaista ei ole toistaiseksi löytynyt.

Pyrhösen kaltaisten toimilla on usein Perussuomalaisten kannatusta kasvattava vaikutus. Jos joku puolue omaksuisi joitakin Perussuomalaisten keskeisiä teemoja, se saattaisi toimia. Sitä ei toistaiseksi  ole Suomessa yksikään puolue yrittänyt. Muissa Pohjoismaissa näin on tapahtunut.

 

Suomessa tosin politiikkaa käsitellään monesti pintatasolla sen mukaan, miten joku asia hyödyttää tai haittaa mitäkin puoluetta. Syvälliset yhteiskuntaan vaikuttavat ilmiöt kuten massamaahanmuutto jäävät käsittelemättä tai käsitellään vasemmistolaisen ideologisen prisman läpi moraalikysymyksinä kaikki muut ulottuvuudet sivuuttaen.

Yleisradion toimittajien räikeä vasemmistolaisuus hyppää silmille heti, kun avaat Ylen verkkosivut. Ylen ohjelmia en ole pystynyt katsomaan vuosiin.

Hyvä esimerkki politiikan pintatasolle jäävästä analyysistä löytyy tässä

Siinä Kimmo Elo ja poliittiselta kannaltaan tulipunainen Emilia Palonen analysoivat Vilhelm Junnilan eroa ja spekuloivat, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Palonen väittää siinä, että ”äärioikeistolaisuudesta halutaan irti” Väitteelle ei löydy mitään perustetta. Äärioikeistolaisuus on lähinnä vasemmiston käyttämä leimakirves, jonka tarkoituksena on leimata puolue tai poliittinen suuntaus jotenkin epäilyttäväksi. Jos poliitikko lähtee pelaamaan vasemmistolaisen toimittajan kanssa ”äärioikeistolaisuuspeliä”, poliitikolla on tässä vain hävittävää.

Perussuomalaiset poliitikot suurimmalta osin ymmärtävät, että kansalaisia kiinnostavat asiat ovat konkreettisia. Vain vasemmistolaiset ja punayliopistojen tutkijat ovat kiinnostuneita äärioikeistolaisuuden kaltaisista abstraktioista, jotka ovat termeinä paljon latautuneempia kuin mikään väestönvaihto.

Jos olet Perussuomalainen etkä omasta mielestäsi mikään ääri-ihminen, miksi sinun pitäisi pomppia vasemmistotoimittajien abstraktioiden mukaan?

Ylen toimittajien ja laitoksen käyttämien asiantuntijoiden termipoliisina toimiminen asettuu outoon valoon, jos ajatellaan, mitä Ranskassa tapahtuu. Siellä poliiseilla on takana viides väkivaltaisuuksien täyttämä yö Satoja ihmisiä on pidätetty etnisissä levottomuuksissa ympäri maata sen jälkeen, kun poliisi ampui teinipojan Pariisin Nanterren lähiössä.

Ranskalla on paljon Suomea pitempi kokemus massamaahanmuutosta. Sen seuraukset eivät ole kaunista katseltavaa.

Klaanikulttuuria Suomen kouluissa

 

Suomessa on ollut noin vuodesta 2007 asti ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet haittamaahanmuuton mahdolliset seuraukset ja pyrkineet varoittamaan niistä. Nämä varoitukset eivät ole menneet perille ja haittamaahanmuutosta vastuulliset tahot pyrkivät esittämään, että haittamaahanmuutolla ei ole mitään tekemistä ongelmien kanssa. Selitykset menevät edelleen läpi suomalaisessa valtamediassa.

Haittamaahanmuutolla tarkoitetaan sellaista maahanmuuttoa, joka ei nettomääräisesti tuota isäntäyhteiskunnalle taloudellista ja sosiaalista hyvää vaan lähes yksinomaan ongelmia. Jokainen yhteiskunta kestää vähäisen määrän tällaista maahanmuuttoa, mutta ongelmat alkavat, kun määrät päästetään kasvamaan liian suuriksi. Suomessa määrät pääsivät liian suuriksi viimeistään syksyllä 2015.

Haittamaahanmuuttaja on sellainen, joka ei osaa tai halua integroitua länsimaiseen yhteiskuntaan vaan jää sen ulkopuolelle nauttimaan tulonsiirroista. Haittamaahanmuuttajat tyypillisesti muodostavat isäntäyhteiskunnan ulkopuolisia erillisiyhteisöjä ja asuvat omilla asuinalueillaan.

Järjestelmä teeskentelee ratkaisevansa ongelmat

Kun valtion tai kunnan viranomaiset joutuvat kohtaamaan haittamaahanmuuton aiheuttamat ongelmat omassa työssään, he eivät tietenkään tunnusta, että haittamaahanmuutolla olisi jotakin tekemistä ongelmien kanssa vaan yrittävät selittää tapahtunutta sosioekonomisilla syillä. Jos tämä ei mene heti läpi, muistutetaan arvostelijoiden rasismista ja muukalaisvihamielisyydestä, joka muka aiheuttaa ongelmat.

Vantaan Kytöpuiston koulussa ”kuudesluokkalaiset” pahoinpitelivät joukolla yhden oppilaan, joka loukkaantui vakavasti. Verkkouutisten jutussa siteerataan Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sireniä, joka pystyy kauhistelemaan tapahtunutta mutta ei ymmärrä yhteiskunnallista ilmiötä, jonka taki tällaisia tapahtumia nähdään jatkuvasti yhä enemmän.

” Olemme lehtitietojen varassa, mutta varmaa lienee, että lapsi on pahoinpidelty koulussa tajuttomaksi. Tätä ennen kiusaaminen on jatkunut kuukausia, eikä siihen vanhempien pyynnöistä huolimatta ole riittävästi puututtu. Lapsi on pelännyt kouluun menemistä, hakkaajat vastassa, Saara-Sofia Sirén kirjoittaa Twitterissä.”

Kansanedustaja on lehtitietojen varassa eli hän ei varmuudella tiedä kaikkia olennaisia yksityiskohtia, esimerkiksi sitä, että tekijät tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä klaanikulttuurista, jossa on normaalia, että klaaniin kuulumattomien henkilökohtaista turvallisuutta ei kunnioiteta. Pahoinpitelijät toimivat joukolla, mikä on tyypillistä klaanikulttuureille.

Kansanedustaja Siren kysyy myös typerän kysymyksen:

” Miten ihmeessä me täällä sivistysvaltiossamme emme edelleenkään saa tällaisia tilanteita estettyä ennalta?”

Tähän kysymykseen on hyvä vastata selkeästi ja yksinkertaisesti. Viranomaisille tällaisten tapausten ennaltaehkäisy olisi vaikeaa, vaikka halua estää tapaukset olisikin. Koska tekijät edustavat ”uhriasemassa” olevaa vähemmistöä, valkoista kantaväestöä olevan on erittäin vaikea puuttua asiaan joutumatta syytetyksi rasismista ja muukalisvihasta. Sen takia viranomainen mieluummin valitsee sen pienemmän riesan tien.

Toiseksi järjestelmä pyrkii ratkaisemaan ongelman omilla keinoillan eli lisäämällä erilaisia terapiayhteiskunnan palveluja kuten koulukuraattoreita. Vaikka nämä keinot saattavat tuoda hyvän mielen jollekin, itse ongelmaan niillä on vain vähän vaikutusta.

Monelle ei ole helppoa ymmärtää, että maassamme asuu nykyään ihmisiä, joiden tavat, arvot ja asenteet ovat perustavalla tavalla ristiriidassa niiden arvojen ja asenteiden kanssa, joiden varaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu. Kun tällaiset ihmiset tuodaan suomalaiseen yhteiskuntaan, syntyy konflikteja. Yhteiskunta on kyvytön ratkaisemaan näitä konflikteja, koska se ei pysty tunnustamaan niiden juurisyytä. Siksi ongelmat jatkuvat ja pahenevat vuosikausia, kunnes ne ovat niin pahoja, että niitä ei enää voi kieltää.

Vanhemmat – muuttakaa pois ongelma-alueilta

Kytöpuiston koulu sijaitsee Vantaan Havukoskella. Kyseessä on yksi Vantaan monikulttuurisimmista alueista. Niille, jotka ovat olleet asioista jo pitkään perillä, tapahtunut ei tule minkäänlaisena yllätyksenä kuten ei myöskään se, että valtamedia pimittää pahoinpitelijöiden etnisen taustan.

On helppo kehottaa vanhempia muuttamaan lastensa kanssa pois alueilta, joissa klaanikulttuurit hallitsevat. Ne, joilla on riittävästi rahaa muuttaa pois, ovat luultavasti jo muuttaneet. Niillä, jotka ovat jääneet, ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä mahdollisuutta muuttaa alueille, joissa koulut ovat vielä turvallisia.

Vanhemmilla on moraalinen velvollisuus huolehtia lastensa turvallisuudesta. Ratkaisut on tehtävä itse, koska viranomaisiin ei voi tässä asiassa luottaa. Heille on tärkeämpää, että ”kotoutuminen” sujuu hyvin. Kantaväestöön kuuluvat suomalaislapset ovat tässä suhteessa toissijaisia.

Koska Kytöpuiston pahoinpitelijät ovat alaikäisiä, poliisi ja oikeusjärjestelmä eivät voi heille mitään. 5-10 vuoden päästä suuri osa tästä porukasta toimii luultavasti oman rikollisen klaaninsa piikkiin.

Muuttajan kannattaa kuitenkin muistaa, että monikulttuuri on jo levinnyt Suomessa lähes kaikkialle. Jopa aiemmin hyvänä asuinpaikkana pidetystä Espoosta muuttaa nykyisin ihmisiä pois. Syynä poismuuttoon on Espoon monikulttuuristuminen. Tietyt alueet Espoossakin ovat haasteellisia ja siksi kantaväestö muuttaa niiltä pois.

Suomi on siis menossa Ruotsin tietä hyvää vauhtia ja saavuttanee Ruotsin nykytason 5-10 vuoden kuluessa. Poliittinen muutos on toki mahdollinen, mutta ei pidä aliarvioida sitä ymmärtämättömyyden ja silkan pahantahtoisuuden määrää, joka pitää nykyistä kehitystä yllä. Monet tahot hyötyvät haittamaahanmuutosta. Siksi sille ei tehdä mitään.

Valkoista terrorismia

-->

Ennen Christchurchin terrori-iskua pohdiskelin, miksi Britannian valtio suhtautuu niin pehmeästi radikaaliin islamiin. Ymmärtääkseen asian täytyy luoda pieni vilkaisu lähihistoriaan ja erityisesti 2000-luvun alkuun, jolloin Pohjois-Englannin kaupungeissa oli etnisiä mellakoita valkoisten ja ”aasialaisten” eli lähinnä Pakistanista ja Bangladeshista kotoisin olevien muslimien välillä. Näistä mellakoista kovimmat nähtiin läntisen Yorkshiren Bradfordissa heinäkuussa 2001. Mellakat kestivät kolme päivää ja niiden yhteydessä loukkaantui 300 poliisia. Mellakoiden jälkeen Britannian hallitus aloitti toimenpiteet, joilla pyrittiin vähentämään jännitteitä etnisesti segregoituneissa Pohjois-Englannin kaupungeissa. Mukaan kuuluu myös islamilaisen radikalismin sietäminen ja sen ylilyöntien katsominen sormien läpi. Mellakoista saa jonkinlaisen kuvan tästä videoraportista.

Mellakoiden jälkeen Britannian valtio on pelännyt muslimiyhteisön reaktioita enemmän kuin kantaväestön vastaavia. Käytännössä se näkyy esimerkiksi Tommy Robinsonin kaltaisen työväenluokasta nousseen poliittisen toimijan vainoamisena samaan aikaan, kun islamilaisen ekstremismin taltuttamiseksi tehdään kovin vähän. Tommy Robinson on Douglas Murrayn sanoin ”toissijainen ongelma”, jota ei olisi, jos hallinto toimisi tosissaan islamilaista radikalismia vastaan. Euroopan maiden hallitukset ovat Murrayn mukaan onnistuneet toissijaisen ongelman eli kantaväestön taholta tulevan levottomuuden hillitsemisessä mutta ovat olleet voimattomia pääasiallisen ongelman eli islamilaisen radikalismin edessä.

Toissijainen ongelma on hoidettu estämällä julkinen keskustelu islamista ja sen yhteensopivuudesta länsimaisen yhteiskunnan perusarvojen kanssa. Valtamediajulkisuudessa juuri kukaan ei käy tällaista keskustelua, koska siihen osallistuvalla on suuri riski leimautua rasistiksi ja kiihkoilevaksi islamofobiksi. Riskinä on myös tuomio uskonrauhan rikkomisesta, jos puhuja erehtyy esimerkiksi yhdistämään islamin opetukset ja sen profeetan väkivaltaan ja seksuaalirikoksiin.

Harva länsimaalainen haluaisi asua muslimienemmistöisessä yhteiskunnassa, jos on itselleen rehellinen. En usko, että kovin moni myöskään haluaa, että hänen oma kotimaansa muuttuu jossain vaiheessa muslimienemmistöiseksi. Toisaalta julkista keskustelua näistä asioista ei valtamediassa käydä eikä kukaan johtava poliitikko suostu kertomaan, mikä määrä islamilaista maahanmuuttoa on tarpeeksi.

Christchurch

Uuden Seelannin Christchurchissa australialainen mieshenkilö ampui kahdessa moskeijassa kuoliaaksi noin 50 puolustuskyvytöntä ihmistä. Tapaus oli erittäin törkeä ja sellaisena ehkä eniten ihmisuhreja vaatinut länsimaalaisen muslimeihin kohdistama terrori-isku.

Teolla on paljon yhteistä norjalaisen Anders Behring Breivikin vuonna 2011 tekemiin terrori-iskuihin. Ainoa merkittävä ero liittyy uhriprofiiliin. Uuden Seelannin ampuja valitsi kohteekseen muslimeja, kun taas Breivik tappoi Norjan Työväenpuolueen nuorisojärjestön kesäleiriläisiä Utöyan saarella.

Breivikin teot synnyttivät valtamediassa demonisointikampanjan, joka kohdistui tunnettuihin islamin kriitikoihin. Myös Suomessa moni joutui noitavainon kohteeksi mukaan luettuna tämä blogi, jonka pitäjän Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Huusko halusi tuolloin paljastaa. Itse olin lomalla perheen kanssa ulkomailla, ja saavuttuani kotimaahan näin oman blogini Helsingin Sanomien uutissivulla. Tuolloin Suomessa johtavaksi vastajihadismin asiantuntijaksi nousi historiantutkija Jussi Jalonen, joka oli jonkin aikaa kysytty vieras keskusteluohjelmissa.

Kun verrataan islamilaisten terrori-iskujen yleisyyttä länsimaalaisten vastaaviin, voidaan todeta, että länsimaalaisten tekemiä iskuja tapahtuu harvemmin. Toisaalta jotkut ovat ennustaneet niiden lisääntyvän. Eräs tällainen on amerikkalainen islam-kriitikko David Wood, joka väittää tällä videolla, että hän ennakoi Christchurchin terrori-iskun.

Woodin mukaan iskut lisääntyvät, jos länsimaiden poliittiset johtajat aktiivisesti tukahduttavat avoimen ja rehellisen keskustelun islamista. Jos ihmiset turhautuvat poliittisen järjestelmän kyvyttömyyteen, avoimessa yhteiskunnassa ihmisellä tulee olla väylä purkaa turhautumistaan keskustelemalla, arvostelemalla ja jopa pilkkaamalla mutta ei kuitenkaan väkivaltaisesti.

Kun johtajat estävät keskustelun, arvostelun ja pilkkaamisen, ihmiset etsivät turhautumisen purkamiseksi muita keinoja. Joillekin yksilöille tämä tarkoittaa väkivaltaa. Jos Anders Breivikin manifestiin on uskominen, Breivik oli itse mennyt mukaan poliittiseen toimintaan ja turhautunut, kun kaikki muslimien maahanmuuton arvostelu leimataan oikopäätä rasismiksi.

Luonnollisesti nähdyn kaltaisilla iskuilla ei saavuteta mitään positiivista. Breivik toisaalta ilmoitti tavoitteekseen pyrkiä vahingoittamaan islamin rauhanomaisia arvostelijoita, jotta nämä radikalisoituisivat. Jälkikäteen voi sanoa, että vahingoittamisessa hän onnistui.

Tekijällä serbitausta

Tällä videolla eläkkeellä oleva CIA:n asemapäällikkö Brad Johnson kertoo tekijän taustasta. Tekijä oli englanninkielisestä nimestään huolimatta taustaltaan serbialainen. Serbiasta valtaosa kuului vuosisatojen ajan Osmanivaltakuntaan ja serbeillä on tätä kautta pitkä historiallinen kokemus islamin vallan alla elämisestä.

Bosnian sota syttyi suurelta osin siksi, että Bosnian serbit eivät suostuneet elämään muslimien hallitsemassa Bosniassa vaan halusivat serbeille autonomian. Sota päättyi serbien kannalta ikävästi mutta serbit saivat oman autonomisen Republika Srpskan.

Ihmisillä, jotka ovat joutuneet elämään vähemmistönä muslimienemmistöisessä maassa voi olla erilainen käsitys islamista kuin keskimääräisellä länsimaalaisella liberaalilla. Britannian esimerkki näyttää, että segregoituneiden yhteisöjen välille voi kehittyä jännitteitä, jotka purkautuvat pienestäkin leimahduksesta. Monikulttuurinen yhteiskunta ei ole vakaa.

Länsimaiden poliittisen johdon strategia on ollut tukahduttaa kritiikki monikulttuuria kohtaan ja leimata arvostelijat rasisteiksi. Tämä tie on pian kuljettu loppuun. Myös monikulttuuriprojektin sivustakatsojille eli länsimaiselle kantaväestölle tulee antaa mahdollisuus sanoa rehellinen mielipiteensä tästä yhteiskunnallisesta kokeilusta ja sen onnistumismahdollisuuksista.

Lisäyksenä dokumentti Libanonin sisällissodasta sen kokeneiden kertomana:
Osa 1
Osa 2
Osa 3