Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI
teki kotietsinnän ex-presidentti Donald Trumpin kotiin Floridan Mar a Lagossa.
Lehtitietojen mukaan FBI-agentit etsivät Trumpin kotoa salaiseksi luokiteltavaa
ainaistoa, jota Trump oli väitetysti ottanut mukaan presidenttikautensa
jälkeen.
FBI:n päätös tehdä kotietsintä entisen presidentin kotiin on
historiallisesti ainutlaatuinen tapahtuma. FBI:n toimet herättivät
voimakasta närkästystä Trumpin konservatiivisessa kannattajakunnassa.
Konservatiivit ovat varsin yleisesti sitä mieltä, että Yhdysvaltain
oikeusjärjestelmä ei ole tasapuolinen vaan Demokraatit pääsevät tekemisistään
kuin koira veräjästä, kuntaas konservatiiveja rangaistaan rankimmalla
asteikolla. Epäluottamus liittovaltion poliisia kohtaan on noussut monesta eri
syystä, johin kuuluu mm. Tammikuun 6. päivän tapahtumat ja niiden tutkinta,
Trumpiin kohdistunut Venäjä-huijaus sekä Trumpin perusteettomat virkasyytteet.
Clintonin sähköpostit
Demokraattipuolelta hyvä vastaesimerkki on vuoden 2016 presidentinvaalissa Trumpille
tappion kärsinyt Hillary Clinton, jonka
sähköpostiskandaali melkein kaatoi hänen presidenttihaaveensa heti
alkumetreillä, kun paljastui, että Clinton oli ulkoministeriaikanaan
tallentanut omalle yksityiselle sähköpostipalvelimelleen kymmeniä tuhansia
salaisiksi luokiteltuja viestejä.
Clintonin pelasti lopulta FBI:n pääjohtaja James Comey, joka
päätti, että sähköpostiskandaalia ei kannata enempää tutkia. Clintonin
tekemiset täyttivät selkeästi rikoksen tunnusmerkistön, mutta FBI:n johtaja
päätti toisin.
Nyttemmin on myös paljastunut, että Hillary Clintonin
kampanja on suurelta osin vastuussa Venäjä-huijauksesta, jossa Trump yritettiin
tekaistujen tietojen perusteella leimata Venäjän asiamieheksi. Fox Newsin
lakiasioiden toimittaja Gregg Jarrett pitää Clintonin kampanjan järjestämää
Venäjä-huijausta yhtenä
historian törkeimmistä poliittisista törkytempuista.
Crossfire Hurricane
FBI tulee mukaan siinä vaiheessa, kun liittovaltion poliisi
avaa vastavakoilututkinnan Trumpin kampanjan väitetyistä Venäjä-yhteyksistä.
FBI hakee liittovaltion FISA-tuomioistuimesta salakuuntelulupaa, jonka avulla
voitaisiin kuunnella Trumpin kampanjan palkatonta työntekijää Carter Pagea.
Salakuunteluluvan tueksi annettu aineisto koostui kokonaisuudessaan ns. Steelen
kansiosta, joka sisäksi pääosin sepitettyjä väiteitä Trumpin
Venäjä-yhteyksistä.
FBI:n pääjohtajana on vielä tuolloin Clintonin syytöksistä
vapauttanut James Comey.
Kun Trump voitti monien yllätykseksi Hillary Clintonin,
Crossfire Hurricane jatkoi olemassaoloaan. Liitovaltion poliisi siis tutki
vasta valittua Yhdysvaltojen presidenttiä tämän väitettyjen Venäjä-yhteyksien
takia.
Comeyn potkut ja Muellerin tutkinta
Toukokuussa 2017 presidentti Donald Trump saa vihdoin
tarpeeksi James Comeysta, jolle presidentti antaa
tylysti potkut. Comey oli vastuussa sekä Hillary Clintonin
sähköpostitutkinnasta, että Trumpin kampanjaan kohdistuneesta Crossfire
Hurricanen nimellä kulkeneesta vastavakoilututkinnasta.
Kyseisessä tutkinnassa käytettiin tekaistua
todistusaineistoa salakuunteluluvan saamiseksi FISA-tuomioistuimelta. Tämä ei
Comeyn ajan FBI:ssä herättänyt minkäänlaista häpeää. Mikä tahansa oli sallittua
ja tämä toimintakulttuuri ei ole kadonnut FBI:stä minnekään.
Tässä vaiheessa on syytä todeta, että FBI:n
vastavakoioututkinnalle ei ollut mitään todellista perustetta vaan kyseessä oli
puhtaasti poliittinen ajojahti.
Comey ei kuitenkaan ottanut potkuja vastaan tyynesti, vaan anasti
potkujen jälkeen entiseltä työnantajaltaan kirjallista aineistoa ja jakoi
sitä lehdistölle . Comeyn toiminnan lopputuloksena Oikeusministriö päätti
nimittä erikoissyyttäjän, joka tutkisi Trumpin väitettyjä Venäjä-yhteyksiä.
Erikoissyyttäjäksi valittiin Robert Mueller, joka oli Comeyn edeltäjä FBI:n pääjohtajana. Mueller
oli näiden tapahtumien aikaan jo aika iäkäs, joten tiimin todellinen johtaja
oli entinen ENRON-syyttäjä Andrew Weismann. Tämän
saavutuksiin kuului Arthur Andersen -tilintarkastusyhtiön ajaminen konkurssiin.
Arthur Andersen voitti
oikeusjutun Korkeimmassa oikeudessa mutta meni tästä huolimatta nurin.
Muellerin tutkijaryhmä oli puoluepoliittisesti yksipuolinen
eli koostui pelkästään Demokraateista.
Muellerin tutkinnan tulokset jäivät vaatimattomiksi.
Tutkijaryhmän aggressiivisuus tuotti myös tuomioita mutta lähinnä
prosessirikoksista. Minkäänlaisia todisteita Trumpin vehkeilystä Venäjän kanssa
ei löytynyt. Jälkikäteen tutkintaa voi
pitää lähinnä turhana veronmaksajien rahan haaskauksena. Tutkinnan irvokkain
tapahtuma oli, kun aseistetut
FBI-miehet tunkeutuivat aamuyöstä 60-vuotiaan Roger Stonen kotiin CNN:n
kameroiden seuratessa vierestä.
Valtamediassa Venäjä-huijaus käytännössä kuoli, kun
Muellerin raportti julkaistiin. Yksikään toimittaja ei kuitenkaan pyytänyt
anteeksi olemattomiin todisteisiin perustuvaa raportointiaan. ”Russian
collusion” vain katosi Yhdysvaltojen valtamedian uutisista.
Virkasyytteet
Ensimmäinen virkasyyte Donald Trumpille tuli puhelusta
Ukrainan presidentto Volodymyr Zelenskyn kanssa. Trumpin väitettiin
painostaneen Ukrainan presidenttiä auttamaan
Trumpin uudelleenvalinnassa. Trump mm. ehdotti tutkintaa Hunter Bidenien
toimintaa kohtaan.
Bidenien korruptiota ei tänä päivänä kovin moni enää epäile,
mutta tuolloin Bidenien korruption paljastuminen olisi voinut tuhota
presidenttiehdokas Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi.
Tähän päivään mennessä liittovaltion poliisi ei ole saanut
aikaan ainuttakaan syytettä Bideneita kohtaan, vaikka ns. Hunter Bidenin laptop
on jo pitkään ollut FBI:n hallussa. Aika harva odottaa näissä asioissa
tutkinnan onnistumista ja tuomioita.
Jos Hunter Bidenin tilalla olisi Donald Trump Jr. tilanne olisi täysin toinen. Näin ainakin
monet konservatiivit ajattelevat.
Tammikuun 6. päivä
Tammikuun 6. päivänä vuonna 2020 suuri joukko Donand Trumpin
kannattajia kokoontui Washington DC:hen protestoimaan. On melko turvallista
olettaaa, että suurin osa heistä uskoi, että presidenttiys vietiin Donald
Trumpilta vaalivilpin avulla. Virallisesti niin ei saanut sanoa, koska moinen ”heikentäisi
ihmisten luottamusta vaaleihin”. Väite on absurdi. Todellisuudessa vilpin
salliminen on se, joka heikentää luottamusta vaaleihin. Demokraatit eivät
kuitenkaan ajattele tällä tavalla, eli demokraattiehdokkaille kuten Hillary
Clintonille tai Al Gorelle vaalituloksen epäily on täysin oikeutettua.
Tammikuun kuudentena joukko mielenosoittajia tunkeutui
Yhdysvaltojen Kongressin tiloihin. Monet muistavat varmasti sarvipäisen Qanon-shamaanin,
joka oli yksi ensimmäisistä Capitolin tiloihin tunkeutuneista. Kyseinen henkilö
sai tekemisistään 42 kuukauden vankeustuomion.
Demokraatit alkoivat jo varhaisessa vaiheessa kutsua
Tammikuun 6. päivän tapahtumia kapinaksi (”insurrection”) tai
vallankaappausyritykseksi. Edustajainhuoneen Demokraatit perustivat komission ”tutkimaan”
Tammikuun 6. päivän tapahtumia. Todellisuudessa tapahtumissa ei ollut paljoakaan
tutkimista. Komissio käytti tilaisuutta hyväkseen ja lätki tuomioita Kongressin
halveksunnasta Trumpin lähipiiriin kuuluneille henkilöille kuten Steve
Bannonille. Trumpin lähipiiriin kuulunut Peter Navarro pantiin
käsirautoihin Washingtonin lentokentällä ja vietiin liittovaltion oikeustalolle.
Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kokosi Tammikuun 6.
päivän tapahtumia käsittelevän komission pelkästään Demokraateista ja Liz Cheneyn
ja Adam Kinzingerin kaltaisista entisistä Republikaaneista. Republikaaniedustajilla
ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa komission kokoonpanoon.
Kyseenalaista oli myös Edustajainhuoneen käyttö tuomioistuimena.
Edustajainhuoneelle ei perustuslain mukaan kuulu tuomiovaltaa, vaikka sillä on
laajat tutkintavaltuudet.
Tammikuun kuudentena marssineiden mielenosoittajien kohtalo
oli vielä paljon ikävämpi. He odottivat pitkään oikeudenkäyntiä tutkintavankeudessa ja usein hyväksyivät heille
tarjotut pitkät tuomiot, vaikka ainoa rikos, johon monet heistä olivat
syyllistyneet oli asiaton oleskelu Kongressin tiloissa. Tämäkin oli kyseenalaista,
sillä Capitolin poliisit olivat käytännössä päästäneet halukkaita Kongressin
tiloihin
Myös liittovaltion poliisi FBI:llä oli oma roolinsa
tapahtumissa. Tammikuun viidentenä eli päivää ennen mielenosoituspaikalle
ilmestyi Ray Epps -niminen mies, joka huusi väkijoukolle: ”Meidän täytyy
mennä Capitolille.”
Ympärillä ollut väkijoukko kuunteli aik. ansa ja alkoi
huutaa: ”Fed, Fed”. Väkijoukko siis piti Eppsiä soluttautuneena liittovaltion
agenttina. Seuraavana päivänä hän teki saman ja houkutteli ihmisiä tunkeutumaan
Kongressin rakennukseen.
Tähän päivään mennessä Ray Eppsiä ei ole pidätetty mistään
rikoksesta. Hän oli jonkin aikaa Tammikuun 6. päivän etsintäkuulutettujen
joukossa mutta hänen nimensä poistettiin sieltä.
Eppsin kaltaisten takia Tammikuun 6. päivän tapahtumia
alettiin kutsua ”Fedsurrectioniksi” eli tapahtumat eivät olisi menneet nähdyllä
tavalla ilman liittovaltion poliisin soluttautujia.
Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa, että Demokraattien ja
median vaikuttajilta karkasi mopo täydellisesti käsistä, kun he kommentoivat
Tammikuun 6. päivän tapahtumia. Varapresidentti
Kamala Harris vertasi tapahtunutta Pearl Harboriin ja 9/11-terrori-iskuihin.
Presidentti Joe Biden kutsui tapahtumia pahimmaksi
hyökkäykseksi amerikkalaista demokratiaa vastaan sitten sisällissodan.
Suhteellisuuden taju oli siis täysin kadoksissa. Parempi
vertailukohta olisi ollut Tammikuun 6. päivää edeltäneet Antifan ja BLM:n
mielensoitukset useissa kaupungeissa. Näissä tuhottiin omaisuuttta, tapettiin ja
pahoinpideltiin ihmisiä huomattavasti enemmän. Tammikuun 6. päivänä mielenosoittajat
eivät tappaneet yhtäkään ihmistä. Sen sijaan Capitolin poliisi nimeltä Michael
Byrd ampui Ashli Babbitin Capitolin käytävälle.
Mielenosoituksiin osallistunut Rosanne Boyland kuoli
mielensoituksen aikana ja joidenkin väitteiden mukaan Capitolin
poliisi hakkasi Boylandin kuoliaaksi Capitolin lähellä sijaitsevan tunnelin
luona. Mielenosoittajien väitettiin aluksi pahoinpidelleen poliisi Brian
Sicknickiä mutta myöhemmin ilmeni, että Sicknickin kuolemaan ei liittynyt
väkivaltaa.
Häntä heiluttaa koiraa
Tammikuun 6. päivän tapahtumia edelsi outo tapaus, jossa joukko
miehiä yritti siepata Michiganin osavaltion kuvernööri Gretchen Whitmerin.
Myöhemmin kävi ilmi, että kidnappaushanke ei ollut aito FBI:n agenteilla ja tiedonantajilla oli hankkeessa merkittävä,
ellei peräti ratkaiseva rooli.Oikeudessa kävi lopulta niin, että yhtäkään
hankkeen osallistujaksi väitettyä ei tuomittu. Toisaalta myöskään mukana
olleita FBI-agentteja ei rangaistu. On perusteltua epäillä, ettäidnappaushanketta
ei olisi ollut olemassa ilman FBI:tä.
Konservatiiveista kotimaisia terroristeja
Tammikuun 6. päivän tapahtumien vääristelyllä ja
liioittelulla pystyttiin myöhemmin oikeuttamaan esimerkiksi kriittisen rotuteorian
kouluopetusta vastustaneiden vanhempien leimaamisen ”kotimaisiksi terroristeiksi”.
Tällaiset ilmiöt aiheuttivat sen, että luottamus
liittovaltion poliisiin ja viranomaisiin ylipäänsä, väheni voimakkaasti Republikaanien
kannattajien keskuudessa. Alettiin puhua kahdesta eri oikeusjärjestelmästä,
joista toinen on Demokraatteja ja toinen Republikaaneja varten.
Siksi on todennäköistä, että liittovaltion poliisin Trumpiin
kohdistamat tutkintatoimet eivät vähennä vaan lisäävät Trumpin kannatusta.
Tässä vaiheessa tämän lukijalle on viimeistään selvinnyt,
että Trumpiin liittyvillä tutkintatoimilla ei ole mitään tekemistä
mahdolllisten salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen tai edes Tammikuun 6.
päivän kanssa. Tarkoituksena on yksinkertaisesti estää Trumpin ehdokkuus vuoden
2024 presidentinvaaleissa.
FBI:n ja Oikeusministeriön resurssit on valjastettu tätä
varten eikä ketään oikeasti kiinnosta, mitä Tammikuun kuudentena tapahtui, jos
tapahtuma ei edesauta päätavoitetta eli Trumpin presidenttitien pysäyttämistä.
Tietyt piirit Yhdysvalloissa eivät halua päästää Trumpia lähellekään Valkoista taloa.
Michael Anton on pohdiskellut kirjoituksessaan They can’t let
them back in sitä, mitä tapahtuu, jos Trump jatkaa pyrkimistään seuraavaksi
presidentiksi ja stitä, miksi hänen vastutajansa ovat valmiita tekemään lähes
mitä tahansa Trumpin ehdokkuuden estämiseksi.
Anton kirjoitti ennen vuoden 2020 presidentinvaalia Demokraattien tulevasta
vallankaappauksesta. Kaappaus tulikin lopulta mutta ei ehkä sillä tavoin
kuin Anton odotti. Kaappaus hoidettiin systemaattisella vaalivilpillä eikä
pakottamalla paikalleen jäänyt entinen presidentti lähtemään. Tästä vaalivilpistä
ei saa puhua, koska virallisesti vuoden 2020 vaalit olivat kaikkien aikojen
turvallisimmat. Dinesh D’Souzan 2000 Mules -dokumentin jälkeen on vaikea enää
uskoa, että vaaleilla olisi ollut mitään tekemistä vapaiden ja rehellisten
vaalien kanssa.
Anton analysoi, miksi hallitseva luokka ei voi sietää Trumpia
ja haluaa hänet pois politiiikasta. Antonin mukaan vaikka MAGA:n ydinagenda ei ole koin kaukana historiallisesta
molempien puolueiden päälinjasta, se on kuitenkin täysin ristiriidassa nykyisen
regiimin ydinintressien kanssa. Yhdysvaltojen nykyiset hallitsijat haluavat
avoimia rajoja, kaupan helpotuksia ja loputonta sotaa.
Trump uhkaa näitä kolmea asiaa periaatteessa ja usein
käytännössä. Vanha Amerikka, jossa Republikaanit välittivät sydänmaasta eivätkä
olleet pelkästään korporaatiovallan palvelijoita., Demokraatit olivat
työntekijän puolella ja sotaa vastaan. Bill Clinton ja New York Times
saattoivat edistää rajaturvallisuutta, on korvautumassa uudella, jossa on vain
yksi sallittu mielipide ei pelkästään yllä mainituissa vaan myös muissa
asioissa.
Antonin mukan Trumpin vastaisessa hysteriassa ei ole kyse
Trumpista itsestään vaan hänen seuraajistaan. Tälle luokalle eli Angelo Codevilan
”maaseutuluokalle” ei saa sallia edustajiksi ehdokkaita, jotka saattavat toimia
tämän luokan mieltymysten mukaan.
Junteilla ei ole mitään legitiimiä oikeutta vaikuttaa
minkään poliittisen prosessin lopputulokseen, koska he ovat mitä ovat ,mutta
erityisesti sen takia, mitä he haluavat.
Valitukset Trumpista ovat vain korviketta valituksille hänen
peruskannattajakunnastaan. Kireää tilannetta ei helpota se, että eniten demokratiasta
pauhaavat ovat myös kovaan ääneen ja näyttävästi valmiita epäämään todellisen
valinnan mahdollisuuden puolelta äänestäjistä. Miten tahansa äänestätkin, vaihtoehto
X ei ole saatavilla, oli X sitten ehdokas tai poliittinen linja, lisää
varmuudella tyytymättömyyttä nykyiseen hallintoon.
Anton kysyy: ”Miten meidän tulisi elää yhdesää, jos toinen
osapuoli lähettää vuorokaudet ympäriinsä toista osapuolta demonisoivatt
ohjelmaa hallinnon propagandavälineistä? Miksi edes haluaisimme sellaista?
Anton myös spekuloi Trumpin kohtaloa
Miten meidän tulisi selviyhtyä seuraavasta kahdesta ja
puolesta vuodesta? Ihanteellinen tilanne
ainakin niille, joilla on vähemmän ankara mielentila, olisi se, että Trump vain
poistuisi näyttämöltä mutta ei välttämättä joutuisi vankilaan. Mutta miten
todennäköistä moinen olisi? Hän ei näytä olevan valmis kunnialliseen
peräytymiseen ja kapulan antamiseen Ron De Santisille (tai kelle tahansa).
Vaikka hän tekisi näin, miten kannattakunta voisi vakuuttaa itsensä, etä
tilanne on korjautunut?
Mitä regiimi tekee?
Anton myös spekuloi, mitä nykyinen Bidenin regiimi tekee
Trumpille.
Epäilen, että osa heistä ajattelee, että tämä on voitto
heille. Jos tuomitsemme hänet tai vahingoitamme häntä liikaa, jotta hän ei voi
asettua ehdokkaaksi eikä mitään valtavaa vastareaktiota tule, tavoite on
saavutettu.
Jos vastareaktio tulee, nämä ihmiset ovat kuitenkin nykyisiä
tai tulevia kapinallisia, joten voimme lähettää turvallisuusvaltion heidän
kimppuunsa. Siinä on etunsa, jos saamme savustettua heidät ulos, ennen kuin he
ovat organisoituneet sisällissotaa varten.
Joka tapauksessa tuomio varmistaisi, että Senaatti äänestäisi
Artikla 1:n kolmannen osion mukaisesti, mikä tekiksi Trumpin ehdokkuuden
perustuslaillisesti mahdottomaksi. Ainakin puolet Senaatin republikaaneista
äänestäisi tämän puolesta.