Tänään
22.4.
julkaistiin oikeusministeriön
toimeksiannosta toteutettu raportti tekoälyn hyödyntämisestä vihapuheen
torjunnassa. Oikeusministeriön sivuilla todetaan:
” Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka
merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä
tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten
henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.”
Määritelmä on tyypillinen hatusta vedetty ja
vasemmistoliberaalin ideologian mukainen. Tähän päivään mennessä vihapuheelle
ei ole kyetty tarjoamaan sellaista määritelmää, jonka kaikki kykenisivät
hyväksymään tai ymmärtämään. Sananvapauden kannattajan ja oikeistolaisen
konservatiivin näkökulmasta vihapuhe on höttöinen käsite, joiden avulla
vasemmistoliberaali kuvaa puhetta, josta hän ei pidä ja joka ei ole hänen
edustamansa ideologian mukainen.
Yksikään, joka hakee toiminnalleen oikeutuksen ”vihapuheen”
torjunnasta ei ole liikkeellä vilpittömin mielin vaan tavoittelee sellaista
julkisen keskustelun kontrollia, joka ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan. Siksi
jokaisella vapaan keskustelun kannattajalla on moraalinen velvollisuus vastustaa
kaikkia yrityksiä kaventaa sananvapautta ”vihapuheen” torjuntaan vetoamalla.
Itse raportin tekoälyn hyödyntämisestä vihapuheen
seurannassa voi käydä lukemassa täältä.
Raportin lukeminen herättää ensimmäisenä kysymyksen, miten
pitkälle nykyiset poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat valmiita menemään
estääkseen vapaan kansalaismielipiteen pääsyn julkisuuteen. Vastauksena voi
sanoa, että ainakaan toistaiseksi mitään rajaa ei ole tullut vastaan.
Pahimmat sensuroijat ja keskustelun tukahduttajat toimivat
yleensä sananvapauden nimissä ja kuvittelevat tietävänsä, mitkä asiat kuuluvat
sananvapauteen ja mitkä eivät. Lisäksi sananvapauteen liittyy aina ”sananvastuu”.
Ihmiset, jotka puhuvat noin, eivät yleensä ymmärrä, miten
typeriltä ja samaan aikaan pelottavilta heidän käsityksensä kuulostavat. He
eivät tunnu ymmärtävän, että heidän ajamansa tie vie meidät askel askeleelta kohti
totalitarismia.
Raportin sisältö
Luonnollisesti raportti on saanut rahoitusta Euroopan Unionilta
ja se on osa Euroopan Unionin ”Tiedolla vihaa vastaan” -hanketta. Oikeampi nimi
sille olisi ”Sensuurilla kansalaismielipidettä vastaan”.
Raporttia varten haettiin hakurobotilla tai manuaalisesti
(sivustoilla, jotka ovat estäneet hakurobotin käytön) vihapuheeksi tulkittavaa
aineistoa. Menetelmä ei täysin perustunut ”tekoälyyn” vaan oli
puoliautomaattinen eli koneen hakeman tekstin määritteli vihapuheeksi ihminen.
Vihapuheen määritelmää käsittelevässä osuudessa oli myös
kohta, jossa määritettiin vihapuhe, joka kohdistuu tiettyihin henkilöihin
ammattiroolin ulkopuolella henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai johonkin hänen
edustamaansa ihmisryhmään. Ammattirooleihin oli listattu juuri ne ihmisryhmät,
joiden ”suojelemiseksi” yritetään ns. ”maalittamista” saada rikosnimikkeeksi
rikoslakiin, eli poliitikot, virkamiehet ja toimittajat. Tässä yhteydessä ei
mitenkään otettu huomioon sitä, että näiden ammattinimikkeiden takana olevat
ihmiset käyttävät usein merkittävää valtaa tavallisia kansalaisia kohtaan.
Lisäksi tiettyjen ammattien arvostus on vuosien varrella alentunut. Näihin
ammatteihin kuuluvat poliitikko, virkamies ja toimittaja, joita ylempänä
arvostuksessa ovat esimerkiksi käytettyjen autojen kauppiaat.
Kaikkiaan raporttia varten käytiin läpi useita miljoonia
suomenkielisiä viestejä niin keskustelupalstoilla kuin tekno-oligarkkien
ylläpitämillä sosiaalisen median alustoilla.
Käytännön valinnoissa vihapuheeksi päätyivät varmimmin
sellaiset viestit, joissa oli käytetty ihmisryhmistä alatyylistä ilmaisua kuten
esimerkiksi ”neekeri”, ”hinttari” tai ”ählämi”.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritty etsimään alatyylistä
puhetta vaan pyrkimys oli löytää keino tunnistaa ”aito vihapuhe”.
Raportissa kerrotaan (sivu 28):
”Vihapuhe on huomattavasti harvinaisempaa ja vakavampaa kuin
se epäasiallinen sisältö, jota nettipalvelujen tarjoajat usein poistavat
sivustoiltaan. Harvinaisuutensa vuoksi vihapuhetta on tilastolliseen
mallinnukseen pohjautuvan tekoälyn vaikeampi tunnistaa kuin yleisempää
epäasiallista sisältöä.”
Tästä syystä tutkimuksessa käytettiin vihapuhetta helpommin
paljastavaa Utopia AI Moderator -tekstianalytiikkajärjestelmää.
Tämä kappale myös
paljastaa, että tekoälyn tarkoituksena ei ole toimia moderaattorina vaan
sensuroijana.
Useimmat toimivat keskustelupalstat tarvitsevat moderointia,
jotta niillä pystyisi keskustelemaan järkevästi ilman, että erilaiset häiriköt kohtuuttomasti
sabotoisivat keskustelua. Sen sijaan mikään keskustelupalsta tai edes sosiaalisen
median alusta ei tarvitse ihmisten mielipiteisiin kohdistuvaa sensuuria. Suomen hallitus ja Utopia AI Moderator -ohjelmiston
kehittäjät kuitenkin pyrkivät tähän.
Poliittinen eliitti ja virkamiehistö on EU:n myötä
etääntynyt tavallisista kansalaisista ja heidän pyrkimyksensä eivät enää herätä
positiivista vastakaikua kansalaismielipiteessä. Poliitikkojen puheisiin ei
luoteta, toimittajat keksivät valeuutisia ja virkamiehet simputtavat
kansalaisia. Tämä kehitys on ollut käynnissä jo vuosikymmenien ajan.
Järjestelmän ratkaisu tähän on ollut viimeisen reilu
kymmenen vuoden aikana pyrkimys tukkia ihmisten suut ja saada nämä hiljaiseksi
esimerkiksi syyttämällä näitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kun nämä
keinot eivät ole vähentäneet arvostelua, on haluttu uusia rikosnimikkeitä,
joilla kansalaisia voisi saada tuomiolle. Tutkimus tekoälyn käytöstä vihapuheen
torjunnassa on yksi lisätyökalu, jolla tätä kehitystä edistetään.
Tekstianalytiikkayritys nosteessa
Raportin tekoälyn käytöstä vihapuheen tunnistamiseksi oli
tehnyt yritys nimeltä Utopia Analytics. Kyseinen vuonna 2014 perustettu yritys on
tämän uutisen mukaan noussut muutamassa vuodessa startupista maailmaa
valloittavaksi kasvuyritykseksi.
Raportin päätekijä tekniikan
tohtori Mari-Sanna Paukkeri on Utopia Analyticsin toimitusjohtaja.
Business Finlandin sivuilla julkaistu artikkeli ei puhu
mitään ”vihapuheen” etsinnästä tekoälyn avulla eli sensuurista. Mari- Sanna
Paukkeri toteaa:
” Käytännössä tuotteemme tehtävä on sama kuin
järjestyksenvalvojilla fyysisessä maailmassa – valvoa ihmisten käyttäytymistä.
Tuotteemme moderointilinjan määrittelee aina ihminen: tekoäly oppii ihmisen
tekemistä päätöksistä esimerkkien avulla. Moderointilinjan määrittely on
asiakkaamme tehtävä. Me tarjoamme työkalun, jolla sitä voi toteuttaa
käytännössä hyvinkin suurilla volyymeilla”
Kuten raportista voi selkeästi lukea, kyse ei ole mistään varsinaisesta
moderointityökalusta vaan sensurointiin soveltuvasta välineestä, jolle löytynee
kysyntään niin perinteisesti autoritaarisista valtioista kuin kansalaisten
kontrollia kasvattavista läntisistä demokratioista.
Sosiaalisen median merkityksen lisääntymisen myötä on kasvanut
myös tarve kontrolloida sen sisältöä. Tällä kontrollilla voi tehdä rahaa. Tämän
on huomannut myös perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén, joka toimii Utopia Analyticsin johtokunnan
puheenjohtajana.
Todellinen vihapuhepoliisi ei olekaan parodiapoliisi Keijo
Kaarisade vaan oikea poliisi ja kansanedustaja Tom Packalén, joka on haistanut
vihapuheessa mahdollisuuden ansaita rahaa.