Yhdysvaltojen vaalien jälkeen

 

Yhdysvaltain vaalit olivat ja menivät. Lopputuloksena ilmeisesti Joe Biden menee Valkoiseen taloon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Donald Trump olisi hävinnyt vaalit. Yhdysvaltojen korruptoitunut poliittinen järjestelmä vain osoittautui mahdottomaksi voittaa, koska järjestelmä ei halunnut, että Trump voittaa.

Trump kampanjoi voimakkaasti ns. ”ruostevyöhykkeen” osavaltioissa Wisconsinissa, Michiganissa ja Pennsylvaniassa. Vaalipäivänä näiden osavaltioiden laskennat näyttivät etenevän Trumpin kannalta suotuisasti. Illan kääntyessä yöksi 3.11.2020 istuva presidentti saattoi mennä nukkumaan rauhallisin mielin.

Epäilyttävää oli, että edellä mainituissa vaa’ankieliosavaltioissa laskenta keskeytettiin yön ajaksi. Tämä on usein merkki epärehellisestä toiminnasta.

Yön aikana noin klo 4 aamyöstä 4.11.2020 Wisconsinin ja Michiganin osavaltioissa Joe Bidenin tilille ilmestyi yllättäen yli 100 000 ääntä samalla, kun Donald Trumpin äänisaalis ei kasvanut lainkaan.

Samaan aikaan Trumpille menossa olleet Georgia ja Pohjois-Carolina olivat molemmat keskeyttäneet ääntenlaskennan tilanteessa, jossa Trumpilla oli selkeä johtoasema. Vertailun vuoksi voi kertoa, että väestöltään paljon  vaa’ankieliosavaltioita suurempi Floridan osavaltio sai laskennan valmiiksi vaalipäivän aikana ilman ongelmia.

Vaalivilppien historiaa

Karkeasti voi sanoa, että Yhdysvalloissa vaalivilppiä tapahtuu kaikissa vaaleissa. Vaalivilppi on yksi mutta ei ainoa syy, miksi Demokraateilla on yksinvalta useissa suurissa kaupungeissa. Jos Demokraatin vastaehdokas esimerkiksi kongressivaalissa menestyy odotettua paremmin, Demokraattiehdokkaan ääniosuutta lisätään postiäänillä, jos vastaehdokkaan äänimäärä jää alle ”vaalivilppikynnyksen”. Kynnys taas tarkoittaa äänimäärää, joka voidaan lisätä ehdokkaalle ilman, että ulkopuoliset kiinnittäisivät siihen huomiota.

Historiallisesti yksi parhaiten tunnetuista vaalivilppitapauksista ovat vuoden 1960 presidentinvaalit, jotka päättyivät John F. Kennedyn voittoon. On mahdollista, että ilman vaalivilppiä Richard Nixon olisi tuolloin tullut valituksi. Nixonin kannattajat kehottivat ehdokasta riitauttamaan vaalituloksen, mutta Nixon lopulta myönsi tappion 9.11.1960 eli kuusi päivää vaalien jälkeen. Nixonin mukaan maalla ei tuolloin ollut varaa perustuslailliseen kriisiin.

Tuoreempi esimerkki löytyy vuoden 2012 presidentinvaaleista, joissa Republikaanien ehdokas Mitt Romney sai Philadelphian alueelta 0 ääntä. Philadelphian alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä eli moinen äänisaalis on todellisuudessa mahdollinen vain autoritaarisissa maissa. Luultavasti Philadelphian vaalivilpillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä lopulliseen vaalitulokseen. Kuriositeettina siteeraan Stanfordin yliopiston professori Jonathan Roddenia:

”Meillä on aina ollut näitä tiheitä urbaaneja käytäviä, jotka ovat äärimmäisen demokraattivoittoisia.”

”Kyseessä on eräänlainen urbaani tosiasia ja Philadelphia on tässä suhteessa ääriesimerkki.”

Vaalivilppi jää usein riitauttamatta siksi, että riitauttaminen on hidasta ja kallista. Lopputulos on lisäksi epävarma. Toinen syy on se, että riitauttaminen ei kannata, jos vaalivilpillä ei ollut ratkaisevaa vaikutusta tulokseen.

Koska toisen osapuolen eli lähinnä Demokraattien harjoitama vaalivilppi hyväksytään hiljaisesti, ei kannata yllättyä, että sitä harjoitetaan varsinkin, kun vaalilippujen massapostitus vielä paransi ratkaisevasti vaalivilpin mahdollisuuksia.

Miksi vaalivilpistä ei pidä yllättyä

Edellisessä kappaleessa käsitellyt vaalivilpin historialliset esimerkit kertovat, että kyse ei ole Yhdysvalloissa mistään uudesta asiasta. On kuitenkin toinenkin tekijä, joka mahdollisti nähdyn kaltaisen härskin tempun.

Trump joutui suurimman osan presidenttikaudestaan taistelemaan perusteetonta Venäjä-tutkintaa vastaan ja sen jälkeen puolustautumaan vielä Demokraattien tyhjästä repäistyä virkarikossyytettä vastaan.

Ennen virkaanastumistaan Yhdysvaltojentiedusteluelimet salakuuntelivat Trumpin kampanjaa ja lähettivät jopa vakoojan (Stefan Halper) tiedustelemaan mahdollisista yhteyksistä Venäjän valtioon.

Jos vastustajat ovat valmiita tuollaisiin toimiin, ei pidä yllättyä, jos he ovat myös valmiita käyttämään vaalivilppiä oman surkean ja lähinnä sätkynukkena pidettävän ehdokkaansa eteen.

Taloudellisesti Joe Bidenin vaalikampanja oli Yhdysvaltojen historian kallein. Bidenin kampanjan kassa oli noin 1,5 miljardia dollaria. Lisäksi miljardööri Michael Bloomberg käytti 100 miljoonaa dollaria kääntääkseen Floridan Bidenille. Bloomberg epäonnistui yrityksessään. Jos Demokraattien taustavoimat ovat valmiita käyttämään valtavia rahasummia ehdokkaansa hyväksi, miksi he eivät hyväksyisi myös vaalien väärentämistä.

Raha on myös tulevaisuudessa keino estää Trumpin kaltaista populistia nousemasta presidentiksi. Vaalit olivat liberaalien superrikkaiden keino varoittaa poliitikkoja pitämästä liian korkeaa profiilia.

Näiden vaalien myötä kenellekään ei pitäisi olla epäselvää sen suhteen, että Demokraatit edustavat nykyisellään Yhdysvaltojen rikkaimpia ihmisiä eli itärannikon finanssieliittiä ja länsirannikon tekno-oligarkkeja.

Samalla Demokraatit hellivät joukoissaan myö äärimmäistä vasemmistoa, joihin kuuluu ns. ”squad” eli Demokraattien radikaalit kongressiedustajat Alexandria Ocasio-Cortez, Ilhan Omar, Ayanna Pressley ja Rashida Tlaib.

Valitettavasti Demokraattien globalistiset taustajoukot eivät väärentäneet Senaatin ja Edustajainhuoneen vaaleja. Niissä Demokraattien saalis jäi laihaksi, mikä tekee Bidenista lähinnä lame duck -presidentin ja heikentää Demokraattien ydinkannattajien eli äärivasemmiston vaikutusmahdollisuuksia. Mahdollinen Trumpin syrjäyttäminen voi lämmittää Demokraatteja hetken, mutta vähän ajan päästä heille tulee kylmä.

Vaalit olivat myös tappio identiteettipolitiikkaa ajavalle ”woke” -liikkeelle. Donald Trump keräsi mustien ja latinojen ääniä enemmän kuin yksikään republikaanien presidenttiehdokas ennen häntä.

Bidenin kampanjan mysteeri selviää

Edellisessä kirjoituksessani ihmettelin, miten harvakseltaan ja lähinnä puoliksi tyhjillä parkkipaikoilla kampanjoiva Joe Biden voi johtaa gallupeista 15 prosenttiyksikön erolla Donald Trumpiin, jonka kampanjatilaisuuksiin osallistui suuria ihmisjoukkoja ympäri maata.

Roger Kimball kirjoittaa tästä:

”Biden ei kampanjoinut, koska hän tai hänen käsittelijänsä tiesi, että asiat hoidettaisiin. He tiesivät, että mielipidetiedustelut näyttäisivät Bidenille, että tämä olisi 10, 15 tai jopa 17 prosenttia edellä valtakunnallisesti ja myös vaa’ankieliosavaltiossa, vaikka hän oli todellisuudessa tasoissa tai jopa jäljessä. "

”Bidenin kampanjaa hoitava komitea myös tiesi, että valtamedia oli lähes kokonaan Bidenin ehdokkuuden takana. Tämä oli ilmeistä, koska ylivoimainen valtaosa median raportoinnista oli Trumpia kohtaan vihamielistä ja suorastaan koomisella tavalla Bidenia kohtaan varovaista.”

Kimballin mukaan valtamedian keskuudessa vallitsi hiljaisuuden salaliitto Hunter Bidenin laptopin sisältöä ja Hunterin liikekumppani Tony Bobuliskin paljastuksia kohtaan. Myös muut Bidenin käyttäytymiseen liittyvät asiat vaiettiin kuoliaaksi.

Median puolueellisuus kävi myös selväksi vaalien aikana. Fox News kunnostautui Bidenin cheerleaderinä. Niille, jotka kuvittelevat Fox Newsin olevan konservatiivien kanava, muistutan, että uutispuoli, jossa työskentelee mm. ensimmäisessä presidentinvaalien väittelyssä moderaattorina toiminut Chris Wallace, on Demokraattien takana. Ne, jotka katsoivat ensimmäisen väittelyn varmasti huomasivat, että Wallace taisteli väittelyssä Bidenin puolella.

Vaalien aikana Fox News julisti Bidenin voittaneen Arizonassa, vaikka osavaltiossa oli satoja tuhansia ääniä laskematta. Fox myös viivytteli Floridan julistamista Trumpille.

Kimball myös kertoo seuraavaa:

”Vuonna 2016 poliittinen establishment ei ollut valmistautunut Trumpia varten. He olivat ylimielisiä, koska he tiesivät, että Trumpilla ei olisi mahdollisuuksia Hillary Clintonia vastaan. Joten he eivät peittäneet jälkiään kunnolla eikä heillä ollut kunnon ruohonjuuritason suunnitelmaa Trumpia vastaan.”

Onnistuvatko globalistit tuhoamaan kansallismielisen populismin?

Luonnollisesti on syytä pelätä, että poliittinen toiminta menettää merkityksensä, jos superrikkaat haluavat itse hallita maailmaa. Tällöin perinteinen kansanvalta menettää merkitystään ja kansalaiset lakkaavat olemasta kansalaisia ja muuttuvat kuluttajiksi ja oman identiteettipoliittisen ryhmänsä edustajiksi.

Globalismi tarkoittaa Davos-puolueen valtaa ja demokratian alasajoa siten, että kulissit jäävät pystyyn. Eurooppalaiset tietävät amerikkalaisia paremmin, mitä globalismi tarkoittaa. Se tarkoittaa kaventuvia vaikutusmahdollisuuksia yhteisiin asioihin, ylikansallista hallintoa heikentyvää sananvapautta ja alistumista massamaahanmuuton edessä. Kansallinen identiteetti ja kansallisvaltiot joutavat tämän kehityksen seurauksena historian roskatynnyriin.

Donald Trump oli ja on edelleen kansallismielisen populismin keulakuva, mutta löytyykö hänen jälkeensä ketään, joka ammentaa voimansa suoraan kansalaisista eikä superrikkaiden tai valtiokoneiston tuesta?

Toisaalta Trumpin tarinaa ei vielä ole kirjoitettu loppuun. Uskon, että hän tulee katsomaan vaalivilpin tuomioistuimissa loppuun asti ja on olemassa pieni mahdollisuus, että hän saa vielä jatkokauden. Media ja nimelliset republikaanit yrittävät saada miehen luovuttamaan, mutta en usko hänen tekevän niin ainakaan niin kauan, kun hänellä on kannattajansa takanaan.

Lisäys 7.11.2020

 Entinen Illinoisin osavaltion kuvernööri Rod Blagojevich sanoo, että  Demokraateilla vaalien käääntäminen vilpillisin keinoin on vanha perinne. 

"Jos kysytään, käyttivätkö Demokraatit vilppiääniä Philadelphiassa, vastaan kysymällä, onko paavi katolinen?"