maanantaina, elokuuta 31, 2020

Miksi koraaneja poltetaan?

 

Varmasti oikea vastaus kysymykseen on se, että polttaminen on hyväksyttävä tapa hävittää muslimien pyhä kirja, kun se on kulunut liikaa käytössä. Kirjan heittämistä suoraan roskiin ei suositella.

Tanskalaisen Stram Kurs -puolueen edustavat tosin eivät polttaneet Koraania Malmön Rosengardin lähiössä siksi, että halusivat hävittää käytöstä poistettavan kirjan. Koraanin polttamisella todennäköisesti saa aikaan reaktion, joka nähtiin Malmössa polttamisen jälkeen, eli kaduille kerääntyi suuri joukko muslimeja rähinöimään ja rikkomaan paikkoja.

Stram Kurs (Tiukka Linja) on linjaltaan selkeästi radikaalimpi kuin aiemmat islam-kriittiset puolueet. Stram Kurs on selkeästi ilmoittanut, että se pyrkii kieltämään islamin harjoittamisen niin tiukasti kuin Tanskan perustuslaki sallii. Lisäksi puolue haluaa lähettää maahan turvapaikanhakijoina saapuneet takaisin lähtömaihinsa. Stram Kursin mukaan Afrikasta ja Lähi-idästä saapuvilla maahanmuuttajilla ei ole kykyjä sopeutua tanskalaiseen yhteiskuntaan ja toimia siellä tuottavina jäseninä.

Mitä Stram Kurs sitten tavoittelee tempauksillaan? Puolue tahtoo näyttää tanskalaisille, miten muslimit reagoivat Koraanin polttamiseen ja mahdollisesti saada tanskalaiset kysymään itseltään, millaisia fanaatikkoja maahan on päästetty asumaan.

Suomessa ja yleensä länsimaissa islamiin liittyviä asioita tutkivat enimmäkseen laitavasemmistoon kuuluvat henkilöt. Yksi tällainen on Emilia Palonen, joka ehti jo kommentoimaan Malmön tapahtumia.

” Jotenkin tuntuu vaikealta sanoa, että tämä olisi nyt jotenkin normaalia, koska eihän sen pitäisi olla normaalia. Toisaalta se on se ihmisten toivottomuuden tunne, joka alkaa eskaloitua.”

” Korona on aiheuttanut hyvin epätasa-arvoisen tilanteen. Keskiluokkaiset paperinpyörittäjät kyllä voivat valita, tekevätkö työnsä etänä vai toimistossa, mutta matalapalkka-aloilla samaa valinnanvaraa ei ole.”

Palosen pää on vasemmistolaisen ajattelun pehmentämä, mikä näkyy selityksissä, joissa syitä muslimien mellakointiin etsitään tavanomaiseen tyyliin sosioekonomisista tekijöistä eikä uskonnollisesta fanaattisuudesta.

Palonen ja luultavasti myös suuri osa suomalaisista on jo unohtanut, mitä muslimien sensitiivisyyden loukkaamisesta voi pahimmillaan seurata. 7. tammikuuta 2015 Said ja Cherif Kouachi tunkeutuivat Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen ja järjestivät verilöylyn, jonka aihana he murhasivat 12 ihmistä ja haavoittivat yhtätoista.

Palonen ehti myös mediassa kysellä, mistä mahtaa ”äärioikeiston” islamin vastustus kummuta. Vastaukseksi Palonen tarjosi ”valkoisen ylivallan kannattamista”. Tämä taas kertoo enemmän Palosesta itsestään ja hänen asenteistaan kuin niistä, jotka ovat huolissaan islamin vaikutuksesta eurooppalaisiin yhteiskuntiin.