Ajattelin jo lopettaa koronavirusta koskevan kirjoittelun. Sattumalta kävi kuitenkin niin, että sairastuin itse viruksen aiheuttamaan infektioon.
Tapahtunutta voisi kuvailla lieväksi flunssaksi, joka kesti muutaman päivän. Poikkeuksena oli keuhkoputken tulehdus, joka tuotti jatkuvasti limaa keuhkoihin. Tämä keuhkoputken tulehdus voi pahimmillaan johtaa ”taudin vakavaan muotoon” eli keuhkokuumeeseen.
Olemassa olevan rokotteen ainoa jäljellä oleva totuusväite on se, että se estää taudin vakavan muodon eli keuhkokuumeen. Minulle ei tullut keuhkokuumetta eli rokote ilmeisesti piti lupauksensa, vaikka viimeisimmästä pistoksesta on yli vuosi aikaa.
Sattumoisin Iltalehti kirjoitti vähän aikaa sitten artikkelin Suomen koronatilanteesta.
Nykyisin vallitseva virusvariantti on BA.5, joka todennäköisesti on se variantti, jonka itse sairastin.
Kuten useimmille on tuttua BA.5 on muiden omikron-varianttien tavoin ärhäkkä tarttumaan mutta tuottaa enimmäkseen lievän taudin.
Kaikki ei ole kuitenkaan hyvin, kuten seuraavasta voi päätellä.
” Tarttumista edesauttaa se, että sairastaminen ja tuore rokote suojaavat uudelta tartunnalta vain lyhytaikaisesti. Suoja kestää 1–3 kuukauden ajan ja silloinkin se on vain noin 50-prosenttinen.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit saada taudin uudleleen jo 1-3 kuukauden kuluttua edellisestä sairastumisesta. Oletan, että tämä tieto koskee rokotettuja. Rokottamattomien immuniteetin kestosta artikkeli ei puhu mitään.
Sairaalaan päätyy taudin takia yhä harvempi. Vakava taudinkuva on aiempaa harvinaisempi laajan rokottamisen ja sairastettujen tautien johdosta.
”Asko Järvinen kertoo, että taudinkuvan muuttuminen näkyy sairaalahoidossakin. Sairaalapotilaista nyt vain hyvin harva kärsii vaikeasta hapensaannin häiriöstä.”
Tästä hapensaannin häiriöstä vielä sanoisin, että lievyydestään huolimatta hengitysteihin liittyvät häiriöt ovat se taudin petollinen puoli. Keuhkot pitää muistaa tyhjentää limasta aika ajoin, jotta hengitys kulkee normaalisti. Itse käytin astmalääkettä hengitysteiden avaamisen ja tulehduksen hoitoon kuten olin tottunut tekemään aiemmissakin hengitystieinfektioissa, jotka menevät keuhkoihin.
Järvinen siis puhuu täyttä totta tässä Iltalehden sitaatissa:
” Tauti ei ole niin vaikea, että se johtaisi sairaalahoitoon, mutta oirekuva voi kotona sairastavilla olla pidempi tai vähän voimakkaampi kuin muissa hengitystieinfektioissa.”
Koronamarttyyri
Joissakin maissa koronan torjuntatoimet ylittivät selkeästi kohtuuden rajat. Valtion ankara vallankäyttö lisäsi yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka purkautuivat mm. internetissä.
Yksi merkittävimmistä jännitteitä lisäävistä tekijöistä olivat pakkorokotukset, joita Euroopassa ajettiin lähinnä saksankielisellä alueella.
Äskettäin Itävallassa lääkäri nimeltä Lisa Maria Kellermayr teki itsemurhan. Kellermayr oli innokas valtion koronatoimien kannattaja. Hän mm. kannatti koko väestöä koskevia pakkorokotuksia. Tästä syystä hän sai runsaasti vihapostia ja tappouhkauksia.
Nyt koko virallinen Itävalta on järkyttynyt tapahtuneesta.
” Itävallan liittopresidentti Alexander Van der Bellen ja useat johtavat poliitikot ilmaisivat heti järkytyksensä Kellermayrin kuolemasta.
– Lopettakaamme tämä uhkailu ja pelottelu. Vihalla ja suvaitsemattomuudella ei ole sijaa meidän Itävallassamme, Van der Bellen kirjoitti Twitterissä.
Hurskastelu juuri nyt vaikuttaa kovin tekopyhältä, kun viranomaiset eivät pystyneet takaamaan Kellermeyrin turvallisuutta tämän vielä eläessä. Lisäksi ihmisiä suututtaneet pakkorokotukset ovat poliitikkojen vastuulla olevia päätöksiä, ei yksittäisen lääkäirin, vaikka tämä edustaisi selkeästi moraalisesti väärää näkökantaa.
Mitä tulee itse koronarokottteeseen, eli käytännössä Pfizerin mRNA-valmisteeseen, sitä ei olisi pitänyt pakolla pistää yhtään kehenkään. Rokotteen tehosta annettiin Suomessakin runsaasti väärää tietoa. Rokotteen piti lopettaa pandemia. Näin ei käynyt. Rokote ei myöskään estänyt sairastumisia tai tartuntoja vaan sen ainoa totuusväite oli lopulta se, että rokote estää ”taudin vakavamman version”.
Koska rokote tuotiin hätäisesti markkinoille, sitä ei oltu kunnolla testattu. Tämä antaa aiheen epäillä sen turvallisuutta. Suomessa, Itävallassa ja monessa muussa maassa ihmisille ei kuitenkaan annettu mahdollistuutta päättää rokotteen ottamisesta parhaimman käytettävissä olevan tiedon perusteeella vaan manipulointia ja pakkoa käytettiin melko suruttomasti.
Koko väestölle toteutetut massarokotukset voi tässä vaiheessa tunnustaa virheeksi, josta maksetaan vielä hintaa yhä jatkuvina sairastumisina.
Itävaltakaan ei lopulta ottanut rokotuspakkoa käyttöön. Lain mukaan rokottamattomien sakottaminen olisi pitänyt aloittaa maaliskuussa 2022. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Syykin oli selkeä:
” Vaikka hanke sai alun perin lähes koko puoluekentän kannatuksen, siitä tuli kansalaisten parissa repiviä riitoja synnyttänyt aihe. Terveysministeri Mückstein joutui lukuisten tappouhkausten kohteeksi ja päätti lopulta erota tehtävästään.”
