Pohjois-Karjalan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan Lieksan ns. Facebook-jutussa, ja tapaus on siirtynyt Valtakunnansyyttäjänvirastolle syyteharkintaa varten. Jutussa kymmentä henkilöä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja näistä kahta rikoksen törkeästä muodosta. Nuorin epäillyistä on 15- vuotias tyttö ja loput 20-50 -vuotiaita miehiä.
Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan lisättiin rikoslakiin uutena rikosnimikkeenä viimeisimmässä lakimuutoksessa. Lieksan tapaus on ensimmäinen kerta, kun kyseistä rikosnimikettä käytetään poliisitutkinnassa.
Rikoskomisario Antti Arponen Pohjois-Karjalan poliisista kertoo:
”Laki lähtee siitä, että puhutaan törkeästä tekomuodosta, jos teko on aiheuttanut kohteelle jonkinlaista konkreettista vaaraa.”
Arponen ei kuitenkaan kerro, mikä tai kuka on rikoksen kohde ja millaista konkreettista vaaraa Facebook-kirjoittelusta on aiheutunut. Tyypillisesti kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ns. uhriton rikos, jossa konkreettista kärsijää on mahdotonta löytää. Voi olla, että tässä tapauksessa Arposen mainitsema konkreettinen vaara on mielikuvituksen tuotetta.
Mikäli epäilty kirjoitus on tämä, syytteen törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää saa Ajankohtaisen kakkosen lähetyksessäkin esiintynyt lieksalaismies. Tv-lähetyksessä mies kertoo, että muutama loukkaava kirjoitus oli tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähetyksestä käy myös ilmi, että maahanmuuttajien saamat todelliset ja kuvitellut sosiaalietuudet herättävät katkeruutta kantaväestön edustajissa. Lieksassa on mm. spekuloitu, onko kunta ostanut maahanmuuttajille autoja.
Illman testaa lain mahdollisuuksia
Ajankohtaisessa kakkosessa esiintynyttä vihakirjoittajaa on vaikea pitää vaarallisena rikollisena, joka muutaman kännipostauksen takia pitäisi tuomita vankilaan. Tarkoituksena on lähinnä testata uuden sananvapautta rajoittavan lain toimivuutta käytännössä. Tämän voi päätellä muutama viikko sitten julkaistusta Turun Sanomien uutisesta.
Uutinen, jossa väitettiin teleoperaattorien joutuvan vastuuseen vihapuheista, kuitenkin osoittautui ankaksi. Valtionsyyttäjä Illman korjasi väärinkäsityksen seuraavasti:
”Kuten lehden sivulla 11 kerrottiin, työryhmä pohtii, voisiko lakia tulkita muiden ylläpitäjien vastuuedellytysten suhteen niin, että he saisivat samanlaisen aseman, kuin mitä operaattorit sähkökauppalain erityissäännöksen nojalla saavat.”
Itse en ymmärrä, mitä Illman tuossa oikeasti halusi sanoa. Kuten linkittämäni kirjoittaja arvelee, Illman tuskin on lieventämässä vastuukysymyksiä. Siksi on mielenkiintoista seurata, mitä Lieksan Facebook-rasismista seuraa. Kuka on vastuussa ja millä perusteilla?
Lieksan tapauksessa kiinnittää huomiota myös se, että Pohjois-Karjalan poliisi on näkyvästi pyrkinyt mustaamaan Lieksan mainetta ja esittänyt peiteltyjä uhkauksia lehdistön välityksellä. Maakunnan valtalehti Karjalaisen toimitus on osallistunut kampanjaan moralisoivilla lehtijutuilla ja kolumneilla.
Poliisin resurssipulasta puhuminen ei ole uskottavaa, jos aikaa ja energiaa riittää Facebook-jutun kaltaisten mitättömien asioiden tutkimiseen ja enimmäkseen harmittomien ihmisten vangitsemiseen vaarallisina viharikollisina.