maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Rasismia vastaan

Sattumalta nettilinkkiä seuraamalla huomasin, että 14. – 22.3.2009 vietetään rasisminvastaista viikkoa. Kampanjan tunnuksena on postilaatikko, jonne itse kukin voi laittaa oman paperille kirjoitetun ”ennakkoluulonsa”.

Kampanjaa käydään kouluissa ja työpaikoilla. Oheisessa dokumentissa (pdf) on kerrottu koululle ohjeet rasisminvastaisen roskistapahtuman järjestämisestä. Punaisen ristin sivustolta löytyy myös muuta aineistoa, jota voidaan käyttää keskustelun pohjana YK:n rasisminvastaisena päivänä 21.3.2009.

Hyvällä asiallako?

Jo vähäisen tutustumisen perusteella kampanja-aineistoa voi luonnehtia lähinnä indoktrinaatioksi. Kampanjan kohteen omat ennakkoluulot estävät ”yhdenvertaisuuden” eli marxilaisittain lopputuloksen tasa-arvon toteutumisen. Kunhan vain suomalainen kantaväestö luopuu ennakkoluuloistaan, uusi uljas monikulttuurinen yhteiskunta toteutuu varmasti.

Kampanjasivuilla kerrotaan

”Punainen Risti työskentelee Suomessa esiintyvää rasismia ja syrjintää vastaan, jotta maahanmuuttajilla ja etnisillä vähemmistöillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet elää Suomessa ja olla mukana rakentamassa yhteistä hyvinvointiamme.”

Kampanjasivuilla ei kuitenkaan kerrota sitä, että kaikilla maahanmuuttajilla ja vähemmistöjen edustajilla ei välttämättä ole tarvittavia kykyjä eikä aina edes halua osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen. Näin on, vaikka suomalainen kantaväestö heittäisi kaikki ennakkoluulonsa roskikseen siltä istumalta.

On täysin normaalia, että ihmisillä on ennakkoluuloja. Niitä on sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla. Ennakkoluulot usein häviävät käytännön elämässä, jos ne ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa. Propagandistiset kampanjat eivät välttämättä auta ennakkoluulojen poistamisessa, koska niissä oletetaan, että ennakkoluulot ovat lähtökohtaisesti vääriä ja vahingollisia, ja ennakkoluuloja yritetään vähentää valheellisella propagandalla.

Mitä rasismi on?

Ehkä karkeinta propagandaa edustaa dokumentti ”Mitä rasismi on?” (pdf). Siinä esitetään rasistinen ideologia, joka on peräisin jostain 1800-luvulta ja jolle tuskin löytyy Suomesta kannatusta. Kyseessä on siis ihmisrotujen arvojärjestykseen perustuva rasismi. Samaan soppaan sotketaan teoriat rotujen välisistä eroista. Näitähän ei ole, koska tiede on todistanut, että rotuja ei ole olemassakaan.

Silti ihmisryhmien eli populaatioklusterien välisiä eroja voidaan tutkia tilastollisesti. Vaikka tutkimukset esimerkiksi osoittaisivat tietyn ryhmän kognitiiviset kyvyt heikommiksi kuin jonkun toisen, siitä ei seuraa, että heikomman ryhmän jäsenet olisivat ihmisinä alempiarvoisia. Tutkimukset eivät lisäksi kerro ihmisyksilön kyvyistä sellaisenaan mitään.

Koska perinteinen rasismi on länsimaisen kantaväestön keskuudessa jäänyt historian hämäriin, tarvitaan uudenlaista rasismia:

”Kun perinteisessä merkityksessä rasismi ideologiana pitää sisällään uskomuksen rotujen olemassaolosta ja niiden arvottamisesta, niin uudessa rasistisessa ideologiassa on korostettu näiden sijaan kulttuuria ja kulttuurien arvottamista.”

Koska kulttuurien arvottaminen edustaa kiellettyä rasismia, ainoa vaihtoehto on radikaali kulttuurirelativismi. On rasistista sanoa, että länsimainen kulttuuri on parempi kuin islamilainen kulttuuri. Tästä seuraa myös, että monikulttuurisessa yhteiskunnassa kantaväestöllä ei ole moraalista oikeutta pakottaa maahanmuuttajia noudattamaan oman kulttuurinsa pelisääntöjä.

Rasismi ilmenee lisäksi monella tasolla: henkilökohtaisella (P), kulttuuriin pohjautuvalla (C) ja rakenteellisella (S). Punaisen ristin kampanja pyrkii roskalaatikkoineen vaikuttamaan suoraan lähinnä henkilökohtaiseen tasoon ja ajaa siinä sivussa kulttuuri- ja moraalirelativismia.

Monikulttuuri-ideologian tuhoisimmat vaikutukset liittyvät nimenomaan C- ja S-rasismien torjuntaan. Kulttuuriin liittyvästä rasismista pyritään eroon muokkaamalla kielenkäyttöä. Etnisiin ryhmiin liittyvä huumori julistetaan tällöin pannaan ja vakiintuneille sanoille ja sanontatavoille keksitään uuskieliset vastineet. Samalla pyritään tuhoamaan valtakulttuuriin perustuvat yleisesti hyväksytyt normit ja arvot sekä luomaan tilalle uudet ei-syrjivät normit.

Rakenteellinen S-rasismi puolestaan edustaa rasismin kaikkein salakavalinta muotoa. Yhteiskunnan vakiintuneet instituutiot kuten kirkko, armeija, poliisi, koululaitos jne. ilmentävät sisäänrakennettuja käytäntöjä, jotka syrjivät vähemmistöjä. Rasismidokumentin viimeisessä lauseessa annetaan esimerkki rakenteellisesta rasismista:

”Esimerkiksi parlamentti- ja presidentinvaaleissa äänioikeutettuja ovat vain Suomen kansalaiset.”

Tuollaista puppua on vaikea ihmisen keksiä, mutta se kertoo, mistä ideologisista lähtökohdista rasismin vastustaminen ponnistaa. Pitäisikö jokaiselle, joka onnistuu keplottelemaan itsensä Suomen rajojen sisäpuolelle, antaa heti äänioikeus valtakunnallisissa vaaleissa? Kyllä pitäisi, jos ”rakenteellisesta rasismista” halutaan päästä eroon.

Mihin ”valistuksella” pyritään?

Suomen Punainen Risti pitää yllä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, joita paraikaa syntyy Suomeen kuin sieniä sateella, koska turvapaikanhakijöiden määrä on kasvanut ja hakemusten käsittelyajat ovat venyneet.

Punainen Risti ei kuitenkaan itse maksa vastaanottokeskusten kustannuksia, vaan ne maksetaan valtion verotuloista. 2000-luvulla vastaanottokeskuksia ovat pitäneet yllä etupäässä kunnat, mutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä Punainen Risti saa myös vastuulleen useita uusia vastaanottokeskuksia.

Jos rasismin vastainen kampanja tuottaa tulosta, tavallisen kansalaisen voi tulevaisuudessa olla vaikea ilmaista mielipidettään pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä asioista leimautumatta rasistiksi. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ovat vaarallisia:
  • Ovatko turvapaikanhakijat eniten avun tarpeessa olevia ihmisiä?
  • Onko turvapaikanhakijoiden majoittaminen Suomeen tehokas tapa lievittää maailman hätää vai voitaisiinko heidän elättämiseensä kuluvat rahat käyttää paremmin muualla?
  • Pakenevatko turvapaikanhakijat oikeasti vainoa vai ovatko he pelkkiä elintasopakolaisia?

Seuraavat kysymykset leimaavat esittäjän takuulla pahaksi rasistiksi:

  • Onko joidenkin maahanmuuttajaryhmien huono työllisyys, syrjäytyminen ja rikollisuus pelkästään kantaväestön rasismin aiheuttamaa?
  • Kannattaako Suomeen asuttaa maahanmuuttajia, jotka työllistyvät huonosti, syrjäytyvät, elävät veronmaksajan kustannuksella ja eristäytyvät omille asuinalueilleen?
  • Rikastavatko maahanmuuttajien tuomat tavat, arvot ja asenteet oikeasti suomalaista yhteiskuntaa vai ovatko ne perustavalla tavalla ristiriidassa suomalaisten perusarvojen kanssa?

Näitä kysymyksiä sopii miettiä. Väärä vastaus näihin kysymyksiin voi johtaa syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

5 kommenttia:

Poropoliisi kirjoitti...

Koska kulttuurien arvottaminen edustaa kiellettyä rasismia, ainoa vaihtoehto on radikaali kulttuurirelativismi. On rasistista sanoa, että länsimainen kulttuuri on parempi kuin islamilainen kulttuuri.

Näin ajattelevilta ihmisiltä pitäisi kysyä onko jotenkin moraalisesti väärin, että länsimaisia tapoja noudattava nainen menisi bikineissä saudivaltion hiekkarannalle ottamaan aurinkoa?

Jos vastaus on "kyllä on", niin miksi me emme sitten muka saisi edellyttää maahantulijoilta tiettyjen kulttuurillisten piirteiden hyväksymistä?

Jos vastaus on "ei ole", niin pitäisikö muslimimaat vastavuoroisesti pakottaa suvaitsemaan länsimaisia kulttuuripiirteitä monimuotoisuuden nimessä? Nainenhan joutuisi esittämättäni esimerkissä todennäköisesti varsin pian sikäläisten moraalinvartijoiden huomion kohteeksi..

Yrjöperskeles kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu jälleen kerran. Elämme sairaita aikoja.

Voimia eloon tv Ykä.

Tapio Tuuri kirjoitti...

Tämä on niin tätä, samaa helvetin yyaata. Minä en enää viitsi edes perehtyä, mutta on hyvä, että sinä Vasarahammer jaksat.

weekendsoldier kirjoitti...

Koskahan aletaan kouluissa ja työpaikoilla kutsua "rasisteja" (lue maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivia) punakaartilaisten "kritiikkipalavereihin" niinkuin Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana "luokkavihollisia".

Jaska Brown kirjoitti...

Ennakkoluulot usein häviävät käytännön elämässä, jos ne ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Ennakkoluuloja muiden joukossa ovat myös seuraavat:
1) kontrolloimattomassa maahanmuutossa ei ole mitään vikaa
2) eri kansallisuuksien välillä ei ole älykkyys- moraali- tai työhalukkuuseroja
3) maahanmuuttajat rikastuttavat suomalaista kulttuuria

Tällaisia näkemyksiä on yleensä niillä, jotka eivät ole joutuneet tekemisiin maahanmuuttajien kanssa ainakaan työasioissa. Todellisuuden kohtaaminen on usein antanut näillekin ennakkoluuloille kyytiä.

Kiitos hienosta blogista.