Anglikaaninen yhteisö on pahasti jakautunut, sillä afrikkalaiset anglikaanit eivät ole yhtä vapaamielisiä esimerkiksi homoseksuaalisuuden suhteen kuin kirkon emämaan uskonoppineet. Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa anglikaanit ovat hupenevan jäsenmäärän puristuksessa omaksuneet piirteitä maallisista opeista kuten monikulttuurisuudesta.
Vasemmistolainen pasifisti
Williamsin lausunto oli kova isku erityisesti nigerialaisille anglikaaneille, jotka tietävät kokemuksesta, mitä sharia tarkoittaa. Nigerian pohjoisosissa sharia-laki on jo voimassa, ja siellä se tarkoittaa mm. kivityksiä, amputointeja ja kepitystä. Pohjoisnigerialaisen Zamfaran osavaltion kuvernööri Ahmed Sani totesi tässä BBC:n uutisessa ykskantaan, että ei-muslimilla ei ole oikeutta määrittää sharian legitimiteettiä.
Williamsin mukaan Britannian tulisi kohdata se tosiasia, että eräät kansalaiset eivät koe brittiläistä oikeusjärjestelmää omakseen, ja väitti, että virallinen siunaus shari’a-laille parantaisi ”yhteisöjen välisiä suhteita” (community relations) ja sosiaalista koheesiota. Toisaalla Britannian hallitus on viime aikoina osoittanut merkkejä monikulttuuripolitiikasta luopumisesta ja kehottanut pääministeri Gordon Brownin suulla muslimeja integroitumaan brittiläiseen yhteiskuntaan.
Samaa community relations -mantraa on Britanniassa hoettu aina, kun muslimien radikalismi on noussut otsikoihin joko terrori-iskujen tai moskeijoissa saarnattujen vihapuheiden muodossa. Kun terrori-iskua on taas kerran yritetty, televisioon raahataan nopeasti ”muslimiyhteisön” edustaja, joka valittaa tavallisten muslimien syyllistämistä terrori-iskuista ja syyttää Britannian ulkopolitiikkaa radikalismin lisääntymisestä. Luonnollisesti pelätään vastareaktiota (backlash), jota ei tosin yleensä tule tai sellainen jää kovin vaatimattomaksi.
Williams on poliittisilta näkemyksiltään melko punainen, mistä kertoo se, että hän 1980-luvulla osallistui mielenosoituksiin, joissa vastustettiin amerikkalaisten ohjusten sijoittamista Britanniaan. Tuolloin Williams toimi Cambridgen yliopistoon kuuluvan Clare Collegen kappalaisena. Williams oli New Yorkissa 9/11-terrori-iskujen aikaan melko lähellä iskujen tapahtumapaikkaa. Wikipedian mukaan Williams viittasi Al-Qaedaan sanomalla, että terroristeilla voi olla vakavia moraalisia tavoitteita ja että 9/11-terroristeja ei pitäisi kutsua pahoiksi (evil).
Luonnollisesti Irakin sota on myös kirvoittanut kommentteja tältä erittäin pasifistiselta arkkipiispalta. Vuonna 2002 hän allekirjoitti lausunnon, jossa sanottiin Irakin sodan olevan vastoin YK:n etiikkaa ja kristillistä oppia sekä alentavan sodan kynnystä huomattavasti. Vuonna 2004 hän kirjoitti yhdessä 114 anglikaanipiispan kanssa vetoomuksen pääministeri Tony Blairille, jossa hän ilmaisi syvän huolensa Britannian ulkopolitiikasta ja arvosteli liittouman joukkojen käytöstä Irakissa.
Nazir-Ali näyttää päinvastaista esimerkkiä
Siinä missä arkkipiispa on huolissaan yhteisöjen välisistä suhteista, Rochesterin piispa Michael Nazir-Ali uskaltaa sanoa asiat suoraan. Tässä jutussa Nazir-Ali varoittaa, että muslimiradikaalit ovat luoneet Britanniaan alueita, jonne ei-muslimeilla ei ole asiaa (”no-go” areas). Kuten nimestä voi päätellä, anglikaanisen kirkon ainoa ”aasialainen” piispa Nazir-Ali ei edusta Britannian kantaväestöä, vaan hän on kotoisin Pakistanista.
Nazir-Alin lausunto luonnollisesti kirvoitti kärjekkäitä vastaväitteitä sekä innokkailta monikultturisteilta että muslimiyhteisön puolivirallisilta edustajilta. Liberaalidemokraattien parlamentaarikko Nick Clegg kuvasi Nazir-Alin lausuntoa karkeaksi todellisuuden karikatyyriksi. Britannian muslimineuvosto puolestaan sanoi piispan kommenttien edustavan ”hillitöntä pelonlietsontaa”. Järjestön edustaja Ibrahim Mogra sanoi:
Kommentit olivat vastuuttomia hänen asemassaan olevalle henkilölle. Hänen pitäisi hyväksyä, että Britannia on monikulttuurinen yhteiskunta, jossa me voimme vapaasti seurata uskoamme ja olla samalla ylpeitä brittiläisyydestämme. Me emme sallisi ei-muslimeilta kiellettyjä alueita. Haistan äärimmäistä suvaitsemattomuutta, kun ihmiset arvostelevat monikulttuurisuutta ilman todisteita siitä, mikä on mennyt pieleen.
Mogra osaa ainakin monikulttuurisen liturgian hyvin, mutta viimeinen lause menee jo niin pahasti parodian puolelle, että sitä on vaikea ottaa vakavasti. Toisaalta Mogran edustama järjestö kehtasi osana Islam is Peace –kampanjaa liimata mainosjulisteita Lontoon kaksikerroksisten bussien kylkiin. 7.7.2005 klo 9.47 Hasib Hussain –niminen terroristi räjäytti itsensä kaksikerroksisessa bussissa Lontoon Tavistock-aukiolla.
Nazir-Ali ei ole ainoa anglikaanisen kirkon piispa, joka on uskaltanut sanoa mielipiteensä suoraan. Ugandalaissyntyinen Yorkin arkkipiispa John Sentamu uskaltaa myös arvostella monikulttuurisuutta ja on mm vaatinut englantilaisen ylpeyden ja kulttuuri-identiteetin uudelleenlöytämistä. Vuonna 2006 Sentamu väitti, että Britannian yleisradioyhtiö BBC pelkää arvostella islamia.
On paradoksaalista mutta toisaalta monikulttuurisuuden logiikan kannalta luonnollista, että maahanmuuttajaväestöä edustavat piispat uskaltavat sanoa asiat suoraan, kun taas kirkon kantaväestöä edustava arkkipiispa antautuu ehdoitta ja myötäilee muslimijärjestöjen näkemyksiä. Jos Williams olisi puhunut samoilla sanoilla kuin Nazir-Ali tai Sentamu, hänet olisi ristiinnaulittu julkisesti ja hän olisi joutunut eroamaan tehtävästään. Sharia-lain puolustelu taas ei välttämättä johda eroon lainkaan, vaikka muutama konservatiivilehti näin vaatisi.
Lisäys 9.2.2008
Kuten odotettua lehdistössä esiintyy vaatimuksia Canterburyn arkkipiispan erosta. Eräät Anglikaanisen kirkon Yleisen Synodin jäsenet arvostelivat Rowan Williamsia kristinuskon halventamisesta. Arkkipiispan kohtalosta keskustellaan, kun Synodi kokoontuu ensi maanantaina viisipäiväiseen kokoukseensa.On kuitenkin yksi osapuoli, joka tervehtii arkkipiispan lausuntoa ilolla. Britannian muslimineuvosto sanoo tiedotteessaan:
Brittiläiset muslimit eivät vaadi erillisen oikeusjärjestelmän luomista kuten ei myöskään arkkipiispa. Emme halua rinnakkaista tai erillistä oikeusjärjestelmää muslimeille. Arkkipiispa yrittii puheessaan tutkia mahdollisuuksia sovittaa yhteen Englannin laki ja joitakin islamilaisen siviilioikeuden aspekteja.
Olen varma, että sharian siviilioikeudelliset aspektit eivät ole millään tavalla ristiriidassa länsimaisen oikeuskäsityksen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti