maanantaina, joulukuuta 10, 2007

Puumalaistumista Kanadan malliin

Olin kuin puulla päähän lyöty, kun havaitsin kanadalaissyntyisen kolumnisti ja kirjailija Mark Steynin joutuneen syytettyjen penkille yhdessä MacLeans -aikakauslehden kanssa. Neljä Toronton Osgoode Hallin lainopillisen koulun opiskelijaa on haastanut Steynin ja MacLeansin liittovaltion sekä Ontarion ja Brittiläisen Kolumbian ihmisoikeuskomissioiden kuultavaksi. MacLeans ei ole mikä tahansa pikkujulkaisu, vaan se on Kanadan suurilevikkisin uutisviikkolehti eli vähän kuin Suomen Kuvalehti täällä.

Valitusten kohteena on MacLeansin sivuilla julkaistu artikkeli ”Tulevaisuus kuuluu islamille” (Future belongs to islam). Artikkelissa Mark Steyn kuvailee läntisen maailman demografista kehitystä ja esittää käsityksensä, jonka mukaan Eurooppa muuttuu vähitellen Eurabiaksi, koska muslimit synnyttävät enemmän lapsia kuin kantaväestö. Vaikka kantaväestö säilyttäisikin enemmistönsä, kahdeksankymppisistä ei ole vastusta musliminuorukaisille, jos nämä päättävät ryhtyä hankaliksi.

Oheisessa artikkelissa Steyn esittää oman käsityksensä tapahtumista. Ensimmäiseksi Steyn toteaa:

”Yksi merkittävimmistä eroista Yhdysvaltojen ja muun lännen välillä on se, että Yhdysvalloissa on perustuslain ensimmäinen lisäys (First Amendment) ja muualla ei ole. Monet näistä vapaista yhteiskunnista pitävät itsestään selvänä sitä, että valtion harjoittama sananvapauden säännöstely on hyvää ja oikein.”

Mieleen tulee tavanomainen latteus, jossa todetaan, että meillä on sananvapaus MUTTA sitä pitää käyttää vastuullisesti. Länsimaiden tiedotusvälineiden ja hallitusten käyttäytyminen Tanskan pilakuvakriisin yhteydessä vahvisti käsitystä, jonka mukaan sananvapaudesta ollaan tarvittaessa valmiita luopumaan lyhyen tähtäimen poliittisen edun takia.

EU-maissa on yleensä lakipykäliä, jotka rajoittavat loukkaavaa ”vihapuhetta”. Lakeja on kuitenkin sovellettu eri maissa vähän eri tavalla. Ruotsissa voi saada tuomion toteamalla, että Kosovon albaanit ovat vastuussa suurimmasta osasta huumerikollisuutta. Skånen Burlövistä kotoisin oleva kunnallispoliitikko Dahn Pettersson kehtasi väittää, että 95 prosenttia heroiinista tulee Ruotsiin Kosovon kautta. Pettersson tuomittiin oikeudessa maksamaan sata päiväsakkoa.

Vastauksensa lopussa Steyn toteaa kehityksen kulun, joka Suomessa on vasta alkuvaiheessa:

”Nämä ”ihmisoikeussensorit” aloittivat pikkutekijöistä, kuten tuntemattomista nettisivuista ja ”homofobeista”, jotka siteerasivat yleisönosastokirjoituksissaan liian innokkaasti Mooseksen kirjaa. Koska he selvisivät tästä ilman ongelmia, kanadalainen ”pseudo-oikeus” voi istua ja tuomita valtavirran aikakauslehden ja hiljentää keskustelun kriittiseltä julkisen keskustelun osa-alueelta. ”Progressiivinen” vasemmisto on tottunut keskustelun sääntelyyn, ja heidän mielestään se on vain hyvä tapa hyökätä kristittyjen fundamentalistien, oikeistolaisten kolumnistien ja muiden halveksittujen ryhmien kimppuun. He vain eivät tiedä ratsastavansa tiikerillä, joka syö lopulta heidätkin.”

En tiedä, tarkoittaako Steyn tiikerillä radikaalia islamia, jonka puolesta ”ajatussananvapausrikoksia” käsittelevät tuomioistuimet toimivat, vai totalitarismia ja pelon ilmapiiriä, jotka väistämättä seuraavat, jos valtio lähtee liian innokkaasti määrittämään, mikä on hyväksyttyä ja mikä kiellettyä sananvapautta.

Suomessa sananvapauden rajojen etsintää ovat innokkaimmin harjoittaneet ex-vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja valtionsyyttäjä Mika Illman. Ensimmäisessä vaiheessa on käyty mitättömien nettisivujen kimppuun ja tehtailtu tutkintapyyntöjä. Mikko Ellilän tapauksessa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti syyteharkinnan jälkeen nostaa syytteen.

On siis vain ajan kysymys, kun Suomessa aletaan käydä myös muunlaisia vääriä mielipiteitä sisältävien julkaisujen kimppuun. Tämä on joidenkin mielestä välttämätöntä, jos Suomesta halutaan tehdä Ritva Viljasen sanoin ”ihmisoikeuksien supervalta”. On vain kovin irvokasta, että suvaitsevaisuuden nimissä lähdetään syyttämään ihmisiä orwellilaisista ajatusrikoksista.

4 kommenttia:

IDA kirjoitti...

"”Nämä ”ihmisoikeussensorit” aloittivat pikkutekijöistä, kuten tuntemattomista nettisivuista ja ”homofobeista”, jotka siteerasivat yleisönosastokirjoituksissaan liian innokkaasti Mooseksen kirjaa."

Näinhän tuo on mennyt. Ihmiset eivät yksinkertaisesti ilmeisesti kehtaa/uskalla puolustaa sananvapautta, koska pelkäävät leimautumista. Eli siinä vaiheessa, kun sitten silkat totalitaristit leimaavat voi monesti sanoa, että sitä saa mitä tilaa.

Toisaalta siinä mielessä on toivoa, että homma jo tavallaan huipentui Belgiassa Vlaams Blokin kieltämiseen. Puolue perustettiin välittömästi uudestaan ja sitä temppua vastaan oltiin aseettomia. Mikäli puolueen pystyisi uudestaan kieltämään se vaatisi niin selkeää siirtymistä pois demokraattisesta järjestelmästä, että erilaiset levottomuudet olisivat vain ajan kysymys.

surreal kirjoitti...

Samanaikaisesti kun Kosovon albaanien epäileminen huumekaupoista johtaa päiväsakkoihin, juutalaisten teurastamista rukoilevien kasettinauhojen levittäjät selviävät syytteittä. Jokin tässä ei nyt natsaa yhteismitallisesti.

Tosin tällaisessa kehityksessä on se hyvä puoli, että jossain vaiheessa korrektiuden yhä mielettömimmiksi käyvät vaateet (kun ongelmat lisääntyvät, ja ne pitää yhä kieltää) kääntyvät itseään vastaan ja kanavoituvat mm. äänestyskäyttäytymiseen.

Tanskassa tuli jo raja vastaan. Osittain myös Ranskassa. Moni muu valtio seurannee viiveellä perässä. Merkkejä on jo nähtävissä Hollannista, Norjasta, Belgiasta, Sveitsistä...

Ruotsissa tunnutaan olevan poikkeuksellisen itsepäisiä, typeriä ja sensitiivisiä monikulttuurisuus-kysymyksessä, vaikka maan ongelmat ko. kehityksen kanssa ovat länsi-Euroopankin mittakaavassa valtavia.

Vasarahammer kirjoitti...

Protesti kanavoituu ensimmäisenä ns. populistipuolueille, joilla ei yleensä ole selkeätä poliittista linjaa. Parhaimmassa tapauksessa populistipuolueesta kehittyy varteenotettava poliittinen tekijä kuten Norjassa ja Tanskassa.

Huonoimmassa tapauksessa käy kuin Ruotsissa, jossa 90-luvulla Ny Demokrati pärjäsi hyvin vaaleissa (ja sai ennen vaaleja runsaasti julkisuutta). Sisäiset riidat ja myöhempi mediaboikotti kuitenkin tuhosivat sen. Ks. lisää ohessa

Ruotsin populistipuolueiden lyhyt historia

Jossain tapauksessa voi käydä niin, että jokin valtapuolueista ottaa populistipuolueen ajamat asiat omaan agendaansa. Esim. Sarkozy Ranskassa söi Le Penin kannatuksen täysin viime presidentinvaaleissa.

Toisaalta Euroopan Unionin ylikansallinen lainsäädäntö monesti tekee kansallisen tason populismin hampaattomaksi.

IDA kirjoitti...

"Toisaalta Euroopan Unionin ylikansallinen lainsäädäntö monesti tekee kansallisen tason populismin hampaattomaksi."

Tämä on harvinaisen totta. Nykymenoa haastavat puolueet on tavallaan jo valmiiksi tuomittu vain sanalliseen ja ideologiseen vastarintaan, koska ne eivät kuitenkaan voi juurikaan vaikuttaa lainsäädäntöön, joka tapahtuu EU:n puitteissa. Hallitukseen meno voisi olla jopa typerää vaikka kannatus antaisi siihen mahdollisuuden.