Aika muuttaa koronastrategiaa?

 

Otsikossa voisi hyvin sanoa, että on aika tunnustaa tosiasiat. Koronasta ei päästä irti rokottamalla. Rokote on siihen tarkoituksen liian huono. Pfizerin mRNA-rokotteeseen liittyy muitakin heikkouksia. Sitä ei alkujaankaan ole tehty estämään sariastumista. Kyseessä on kokeellinen, täysin uutta teknologiaa edustava rokote, joka tuotiin pikavauhtia markkinoille ilman kunnollisia kliinisiä kokeita. Rokote ei ole osoittautunut toiveiden mukaiseksi.

Viranomaiset jaksavat toki sanoa, että rokote estää ns. pahemman tautimuodon. Näin voi ollakin, mutta viranomaiset ovat korona-aikana menettäneet uskottavuuttaan tyhjillä lupauksillaan ja toiveajattelullaan, että en yllättyisi, jos rokote olisi pääosin hyödytön.

Viranomaisten toinen paha virhe on ollut lietsoa ylenmääräistä pelkoa kansalaisten keskuudessa. Korona ei ole osoittautunut niin vaaralliseksi taudiksi, kuin epidemian alkuvaiheessa pelättiin.

Pelottelulla on seurauksensa. Osa ihmisistä pelkää koronaa liiankin kanssa. Vanhoilla ihmisillä ja oheissairauksia omaavilla lienee syytäkin olla varovaisia. Normaalilla perusterveellä ihmisellä ei kuitenkaan ole suurta syytä huoleen omasta puolestaan.

Lisäksi kannattaa muistaa, että ihminen ottaa riskejä joka päivä. Kun astut auton rattiin, otat riskin loukkaantumisesta ja mahdollisesta kuolemasta. Koronavirus on yksi riski muiden joukossa. Jos sairastut sen aiheuttamaan tautiin, selviät taudista erittäin suurella todennäköisyydellä, jos olet nuori eikä sinulla ole oheissairauksia.

Syntipukkeja tarvitaan

Koska rokottamalla ei tule laumaimmuniteettia, rokotuksiin perustuva strategia on epäonnistunut täysin. Koska hallituksella ja viranomaisilla on vaikeata myöntää epäonnistumista, tarvitaan syntipukkeja. Sellaiseksi ovat joutuneet rokottamattomat eli ne, jotka eivät syystä tai toisesta ole ottaneet Pfizerin rokotetta. Koska moni kuvitteli, että rokottamalla taudista päästään, vallanpitäjillä ei ole vaikeuksia saada ihmisiä vihaamaan rokottamattomia  uskottelemalla, että pandemian torjunnan epäonnistuminen johtuu heistä. HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on erityisesti kunnostautunut rokottamattomien syyllistämisessä.

Käsitettä ”rokottamattomien pandemia” on toki käytetty muuallakin kuin Suomessa. Äskettäin maineikas lääketieteellisen alan lehti Lancet kirjoitti, että rokottamattomien leimaaminen ei ole perusteltua.

” On yhä enemmän todisteita siitä, että rokotetuilla henkilöillä on edelleen merkittävä rooli tartunnan leviämisessä. Massachusettsissa, Yhdysvalloissa, havaittiin heinäkuussa 2021 yhteensä 469 uutta COVID-19-tapausta erilaisten tapahtumien aikana, ja näistä tapauksista 346 (74 %) oli täysin tai osittain rokotetuilla henkilöillä, joista 274 (79 %) oireili. Syklin kynnysarvot olivat yhtä alhaiset täysin rokotettujen henkilöiden (mediaani 22-8) ja rokottamattomien, ei täysin rokotettujen tai sellaisten henkilöiden välillä, joiden rokotustilanne ei ollut tiedossa (mediaani 21-5), mikä viittaa korkeaan viruskuormitukseen myös täysin rokotettujen henkilöiden keskuudessa.”

Vaikka rokottamattomien syyllistäminen ei olisi tieteellisesti perusteltua, se on kuitenkin poliittisesti tarkoituksenmukaista. Lancet kirjoittaa lopuksi:

” Historiallisesti sekä Yhdysvallat että Saksa ovat synnyttäneet kielteisiä kokemuksia leimaamalla osia väestöstä ihonvärin tai uskonnon vuoksi. Kehotan korkea-arvoisia virkamiehiä ja tutkijoita lopettamaan rokottamattomien ihmisten, kuten potilaidemme, kollegojemme ja muiden kansalaistemme, epäasianmukaisen leimaamisen ja ponnistelemaan enemmän yhteiskunnan yhdistämiseksi.”

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka on epäonnistunut pandemian selättämisessä. Itävalta lukitsi äskettäin rokottamattomat kotiarestiin. Tässä vaiheessa kannattaa muistuttaa, että Itävalta oli aikanaan osa Kolmatta valtakuntaa, mikä ei välttämättä ole omiaan herättämään myönteisiä mielikuvia tehdystä päätöksestä.

Aivan kuten Suomessa, myös Itävallassa päättäjät päivittelevät alhaisia rokotuslukuja (Itävallassa 65% on täysin rokotettuja) eikä sielläkään myönnetä, että valittu strategia on epäonnistunut.

Iltasanomat lietsoo taas paniikkia

Jos korona-ajalta pitäisi valita kaikkein vastuuttomin pelon lietsoja, valinta kohdistuisi epäilemättä Iltasanomiin, joka on lietsonut pelkopornoa alusta asti. Viimeisimmässä korona-aiheisessa jutussaan Iltasanomat lietsoo paniikkia puhumalla ”hätäjarrusta” ja ”poikkeusoloista”.

Nyt eletään vasta flunssa-ajan alkua. Huippukohdat ovat vasta edessä. Siksi IS:n pelonlietsonta vaikuttaa pelottavalta.

Sulkutoimet eivät luultavasti vaikuta juuri mitään itse tautiin mutta ne aiheuttavat varmuudella ikäviä taloudellisia seurauksia eri alojen yrittäjille.

Iltasanomien jutun kommenttiosastosta voi lukea, miten hyvin rokottamattomien syyllistäminen pandemiasta on uponnut lehden lukijoihin. Jotkut kommentit ovat karmeaa luettavaa. Lisäksi kommenteista paljastuu naiivi usko rokotusten tehoon ja siihen, että pakottamalla rokottamattomat ottamaan piikin, epidemia katoaisi. Ei varmasti katoa. Ei ole kadonnut missään muuallakaan, jossa väestö on suurimmmalta osin rokotettu Pfizerin rokotteella.

Poliitikkojen ja viranomaisten pahin virhe koko epidemia-aikana on ollut usko siihen, että ihmisjoukkoja kontrolloimalla epidemia voidaan selättää. Tämä on monessa maassa johtanut pitkittyneisiin sulkuihin, ulkonaliikkumiskieltoihin ja muihin liikkumisrajoituksiin. Joissakin paikoissa koronasulut ovat pitkittyneet yli vuoden mittaisiksi. Australian Victorian osavaltiossa voidaan perustellusti puhua jopa koronatyranniasta, jossa poliisin voimakeinot puistossa liikkuvia ihmisiä kohtaan ovat arkipäivää.

Sulkujen ja viranomaisten mielivallan asemesta päättäjien olisi kannattanut kokeilla rehellisyyttä ja vedota ihmisten omaan vastuuntuntoon. Suomen kaltaisessa maassa, jossa luottamus päättäjiin on korkealla tasolla, useimmat ihmiset toimivat järkevästi ilman pakkoa. Jos taas poliitikot ja viranomaiset valehtelevat ja siirtävät jatkuvasti maalitolppia, uskottavuus rapautuu ja luottamus heikkenee.

Oman erityismainintansa ansaitsee koronakriisin käenpoika koronapassi, jonka merkitys taudin torjunnassa on olematon. Sillä tuskin enää sanottavammin saadaan houkuteltua ihmisiä ottamaan rokote. Lisäksi sen positiivinen taloudellinen vaikutus ravintola-alan yrittäjille on parhaimmillaankin rajallinen.

Vaarana on, että epidemian kadottua passille keksitään tapoja säännöstellä ihmisten perusoikeuksia vähän samalla tavalla kuin totalitaristisessa poliisivaltio Kiinassa tehdään sosiaalisen luottoluokituksen avulla. Koronapassin jatko mahdollistaa myös yhä uudet rokotekierrokset Pfizerin rokotteella, eli piikistä ei päästä koskaan eroon eikä ihminen voi elää yhteiskunnassa vapaana, ellei hän ota boosterirokotetta yhä uudelleen ja uudelleen. Ehkä yksi vaihtoehto olisi keskittyä taudin hoitokeinoihin heikkotasoisten rokotteiden asemesta. Koronapassin moraalinen oikeutus myös katoaa siinä vaiheessa, kun todetaan, että rokotetut tartuttavat ja sairastavat yhtä lailla.

Mitä Kyle Rittenhousen tapauksesta pitäisi ajatella?

 Vaikka Kyle Rittenhousen oikeudenkäynnillä ei olisi Suomen asioiden kannalta kovinkaan suurta merkitystä, uutiset Yhdysvalloista yleensä tapaavat valua muihin länsimaihin ja muuallekin amerikkalaisen korporaatiomedian kautta.

Korporaatiomedian usein valheelliset narratiivit saastuttavat siis muitakin kuin pelkästään amerikkalaisia tiedotusvälineitä. Kyle Rittenhausin tapauksessa korporaatiomedialla ja ns. ”big techillä” oli suuri rooli asioiden vääristelyssä ja kärjistämisessä. Korporaatiomedia käy informaatiosotaa demokraattien puolella toista osapuolta eli konservatiiveja vastaan ja siinä totuus saa usein väistyä narratiivin tieltä.

Taustaa

Kesällä 2020 useissa amerikkalaisissa kaupungeissa puhkesi mielenosoituksia, kun George Floyd oli kuollut poliisin huostassa. Mellakat äityivät väkivaltaisiksi ja illan tullen kauppoja ryösteltiin ja poltettiin. Valtamedian narratiivissa mellakat olivat ”enimmäkseen rauhanomaisia”.

Wisconsinin osavaltiossa sijaitsevassa Kenoshan kaupungissa poliisi ampui 23.8. mustaa  Jacob Blake -nimistä miestä. Blake loukkaantui ampumisesta vakavasti. Tämä käynnisti mielenosoitukset ja mellakat, jotka kestivät neljä päivää.

Kyle Rittenhaus -niminen nuori mies ampui 25.8.2020 kuolettavasti 36-vuotiasta Joseph Rosenbaumia ja 26-vuotiasta Anthony Huberia. Myöhemmin hän haavoitti 26-vuotiasta Gaige Grosskreutzia. Ampumisten jälkeen Kyle Rittenhouse ilmoittautui poliisille.

Tämä video on julkaistu 29.8.2020 eli muutama päivä ampumistapausten jälkeen. Siinä lakimies analysoi tapahtumat ja on sitä mieltä, että todistusaineiston valossa Rittenhausin teot olivat hätävarjelua. Tuo video kertoo, että tapahtumien kulku oli selvillä jo hyvissä ajoin. Täältä voi lukea, miten Wisconsinin osavaltio suhtautuu hätävarjeluun.

Valtamedian narratiivi

Medium-sivustolla Shameen Yakubu kirjoittaa oman käsityksensä Rittenhousen tapauksesta. Artikkeli on syyskuulta 2020, jolloin valtamedia oli jo päättänyt, miten Rittenhouseen suhtaudutaan.

Karkeasti kerrottuna valtamedian narratiivissa Rittenhousesta tehtiin valkoisen ylivallan kannattaja, oikeistoekstremisti, joka ylitti osavaltioiden rajoja laittoman aseen kanssa ampuakseen Black lives matter -mielenosoittajia.

Media korosti ”osavaltion rajojen ylittämistä”, mutta jätti kertomatta, että Rittenhousen asuinpaikka Antioch sijaitsee naapurosavaltiossa Illinoisiss mutta vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kenoshasta, joka on siis pikkukaupunki Antiochia lähinnä oleva suuri kaupunki.

Valtamedia halusi an taa ihmisille vaikutelman, että Rittenhousella ei ollut siteitä Kenoshaan, vaikka todellisuudessa hänellä oli sukulaisia kaupungissa ja hänen isänsä asui siellä.

Kyle ei myöskään matkustanut Kenoshaan ampumaan mielenosoittajia vaan suojelemaan paikallisia yrityksiä vandalismilta ja tarjoamaan tarvittaessa ensiapua loukkaantuneille mielenosoittajille. Näin oli ainakin hänen omien sanojensa mukaan, kun häntä haastateltiin tapahtumailtana.

Kyle Rittenhouse ei ampumisiltana ollut ensimmäinen, joka painoi liipaisinta. Tuntematon ampuja ampui ilmaan,  mutta kukaan ei tiennyt, minkä takia.

Jokainen paikan päällä kuvattu videotodiste kertoo, että Kyle Rittenhouse yritti paeta hyökkääjiltään ja ampuu vasta, kun hänen päälleen hyökätään. Ensimmäinen hyökkääjä Joseph Rosenbaum ensin heittää häntä esineellä ja ajaa Rittenhousea takaa. Silminnäkijän kertomusten mukaan Rosenbaum yritti ottaa asetta Rittenhouselta, ennen kuin tämä ampui laukauksensa.

Rosenbaumin ampumisen jälkeen Rittenhouse yrittää poistua paikalta. Tässä vaiheessa väkijoukko on hänen perässään ja huutaa, että hän on ampunut jonkun.

Kun Rittenhouse pakenee väkijoukkoa, hän kaatuu maahan, kun häntä lyötiin päähän. Yksi mellakoitsijoista yrittää hyppiä hänen päänsä päällä ja Rittenhouse ampuu mutta ei osu kohteeseensa, joka pakenee paikalta. Toinen ampumiseen menehtynyt uhri Anthony Huber lyö Rittenhousea skeittilaudalla, ennen kuin Rittenhouse ampuu hänet.

Viimeinen hyökkääjistä Gaige Grosskreutz lähestyy Rittenhousea ja nostaa aseensa, minkä jälkeen Rittenhouse ampuu häntä. Tässä vaiheessa Rittenhouse nostaa kädet ylös ja yrittää antautua poliisille, joka kuitenkin kulkee hänen ohitseen. Sen jälkeen Rittenhouse ajaa kotiinsa Antiochissa ja ilmoittautuu seuraavana päivänä paikalliselle poliisille.

Kotimainen terroristi

Todistusaineiston perusteella on selvää, että Rittenhousen ampumiset olivat hätävarjelua. Hän yritti paeta hyökkääjiään ja turvautui aseeseensa vasta tilanteessa, jossa muut vaihtoehdot olivat poissuljettuja. Yhdelläkään Kyle Rittenhousea uhanneella henkilöllä ei ollut perusteltua syytä teolleen.

Valtamedia teki kaikkensa, jotta Kyle Rittenhouse saataisiiin näyttämään Dylan Roofilta. Hän oli kotimainen terroristi, joka tuli Kenoshaan tappamaan. Valitettavasti mikään todistusaineisto ei tue tällaista mielikuvaa.

Monet ihmiset Yhdysvalloissa moittivat niitä, jotka yrittivät vastustaa omaisuutta tuhoavia mellakoitsijoita mutta eivät niitä, jotka olivat valmiita vahingoittamaan toisia ihmisiä päästäkseen tuhoamaan omaisuutta.

Ylipäänsä demokraatteja kannattava korporaatiomedia teki kaikkensa vähätelläkseen kesällä 2020 eri kaupungeissa tapahtuneiden mielenosoitusten väkivaltaisuutta. Joissakin uutispätkisssä toimittaja ylistää mielenosoitusten rauhanomaisuutta samaan aikaan, kun taustalla palaa rakennus.

Korporaatiomedian lisäksi sosiaalisen median jätit yrittivät omalla tahollaan tukea narratiivia sensuroimalla videoita ja poistamaan Rittenhousea myönteisessä valossa kuvaavia kommentteja. Kirjoituskiellon saattoi saada pelkästään sanomalla, että Kyle Rittenhouse ei tehnyt mitään väärää.

Shameen Yakubu toteaa Mediumin artikkelissaan:

”Aina, kun televisiossa ja sosiaalisessa mediassa yritetään sensuroida tiettyä informaatiota, voi olla varma, että asia on politisoitunut ja taustalta löytyy ihmisiä, jotka yrittävät käyttää tapahtumia hyväkseen.”

Rittenhousen tapauksessa valtamedia yritti etsiä Rittenhousen yhteyksiä erilaisiin liberaalien mörköinä pitämiin ryhmittymiin, mutta ei löytänyt mitään todellisia yhteyksiä. Tämä ei estänyt liberaalimedian instansseja puhumaan Rittenhousesta valkoisen ylivallan kannattajana.

Valtamedian on paljon helpompaa oikeuttaa liberaalien mielenosoittajien hyökkäys jonkun ihmisen kimppuun, jos tämä on saatu määriteltyä valkoisen ylivallan kannattajaksi.

Valehtelu ja vääristely kuuluvat nykyisin amerikkalaisen korporaatiomedian toimintatapoihin, minkä voi todeta Rittenhousen tapauksesta mutta myös valheeseen perustuneesta Venäjä-huijauksesta. Valitettavasti epärehellinen raportointi on omiaan lisäämään vihaa, katkeruutta ja yhteiskunnallisia jännitteitä.

 Lisäys 22.11.2021

 Roskatieto ja asenteellisuus leviää amerikkalaisesta korporaatiomediasta myös suomalaiseen valtamediaan. Tässä Helmi Muhosen kirjoittamassa artikkelissa ei mainita sanallakaan sitä, että kolmesta ampumisen uhrista kaikki yrittivät hyökätä Kyle Rittenhousen kimppuun. Nuo kolme miestä olivat kaikki tuomittuja rikollisia, mikä selitti heidän väkivaltaisen käytöksensä. Ainoa, jota HS siteeraa on oikeudenkäynnissä huonosti käyttäytynyt syyttäjä, jonka väitteet esitetään ikään kuin totena. 

IS:n uutinen on paljon emolehden uutista asiallisempi. Mopo karkaa toimittajalla käsistä vasta lopussa, kun hän kirjoittaa halveksivasti niistä, jotka pyrkivät suojelemaan yksityisomaisuutta mellakoitsijoilta.

Veronmaksajan rahoittaman Ylen jutussa oli ilmeisesti alkujaankin paljon asiavirheitä, koska juttua on jälkikäteen korjattu raskaalla kädellä. Yle yrittää väittää, että ensimmäinen Rittenhousen kimppuun hyökännyt Joseph Rosenbaum olisi pelkästään heittänyt Rittenhousea muovipussilla mainitsematta lainkaan sitä, että Rosenbaum yritti anastaa Rittenhousen aseen. Juttu myös antaa ymmärtää, että mellakoitsijat yrittivät vain riisua Rittenhousen aseista. Minusta se, että lyödään skeittilaudalla päähän ei kerro pyrkimyksestä riisua aseista. Eikä asetta kannata välttämättä luovuttaa Rosenbaumin kaltaiselle useista rikoksista tuomitulle henkilölle. Kaikki todistusaineisto osoittaa, että Rittenhouse ei ollut hyökkääjä vaan hänen kimppuunsa hyökättiin. Jos Rittenhousella ei olisi ollut asetta, hän olisi todennäköisesti kuollut tai vähintäänkin vammautunut vakavasti.

Vanhojen sanomalehtien katsaus

 

Vanhoissa Spede show -sketsiohjelmissa oli yhtenä ohjelmanumerona vanhojen sanomalehtien katsaus. Ajattelin aluksi, että kirjoitan arvion siitä, mihin suuntaan Durhamin Venäjä-huijaukseen liittyvä tutkinta etenee. Muutin mieltäni ja päätin tehdä vanhojen sanomalehtien katsauksen tutkimalla kotimaan median Trump-uutisia tämän presidenttikaudelta. Jutut eivät ole aikajärjestyksessä ja ne on haettu hakukoneesta ja valittu mielivaltaisesti.

Aloitan Turun Sanomista 23.3.2017, jonka sivuilla Maria Annala kirjoitti, kuinka musta pilvi Trumpin hallinnon yllä synkkeni entisestään. Nykytiedon valossa juttu on täyttä roskaa, koska siinä väitettiin nimettömiin lähteisiin perustuen, että joukko Trumpiin liittyviä ihmisiä oli vaalikampanjan aikana yhteydessä venäläistoimijoihin ja koordinoi näiden kanssa, milloin demokraattien presidenttiehdokkaana ollutta Hillary Clintonia vahingoittavia tietoja julkaistiin.

Mitään todisteita tällaiseta ei löytynyt alkuperäisessä Crossfire Hurricane -tutkinnassa eikä myöhemmässä Muellerin tutkinnassa. Mitään koordinointia venäläisten kanssa ei koskaan tapahtunut vaan juttu oli puhdasta sepitettä, josta ei toki pidä syyttää Annalaa, joka oli vain kopioinut jutun CNN:ltä. Tämä oli Annalan pahin ja ainoa virhe.

Annalan kunniaksi on sanottava, että jutun sanamuodot viittaavat siihen, että Annala itsekään ei oikein luota CNN:n nimettömiin lähteisiin pohjautuviin tietoihin. Jutun julkaisun aikoihin FBI:n pääjohtajana oli vielä James Comey, joka sai potkut vasta toukokuussa 2017.

Jutun lopussa Annala antaa Comeyn lausunnoille kohtuuttoman suuren painoarvon, kun hän toteaa:

”Comeyn todistuksen valossa on epätodennäköistä, että CNN:n lähteet ovat Trumpia vainoavia valehtelijoita. Todennäköisempää on, että ovat FBI:n tutkinnasta tietoa saaneita virkamiehiä, joiden mielestä kansan on saatava tietää Trumpin kampanjaväen Venäjä-kytköksistä mahdollisimman paljon mahdollisimman pian.”

Nyt tiedämme, että nimettömät lähteet olivat oikeasti Trumpia vainoavia valehtelijoita. Annalan artikkelin aikoihin oli jo käynnissä Edustajanhuoneen tiedustelukomitean tutkinta, jonka aikana selvisi, että ainoa todiste Trumpin vehkeilystä Venäjän kanssa oli Steelen kansio.

Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaan sivuilta löytyy 20.3.2017 päivätty artikkeli, jossa kerrotaan mm., että Trumpin salakuunteluväitteille ei ole todisteita. Tuolloin Trump väitti, että presidentti Barack Obama olisi salakuunnellut Trumpin pilvenpiirtäjää Trump Toweria lokakuussa vaalien alla.

Trump oli oikeassa salakuunteluväitteen osalta. FBI salakuunteli Trumpin kampanjaa, mistä ovat todisteena FISA-tuomioistuimen pöytäkirjat. Salakuuntelulupa saatiin joka kerta Steelen kansion perusteella.  Lisäksi FBI lähetti myös Stefan Halperin vakoilemaan Trumpin kampanjaa. Barack Obaman suorasta osuudesta tapahtuneeseen ei ollut näyttöä. Obama luultavasti tiesi, mitä FBI oli tekemässä.

Suomenmaa siteeraa myös Trumpin twiittausta, jossa tämä sanoo:

” Tämä on Nixonia/Watergatea. Paha (tai sairas) jätkä!”

Se, mitä Trumpille tehtiin Crossfire Hurricane -tutkinnassa ja sen jälkeen oli paljon pahempaa kuin Watergate.

Kolmantena artikkelina on Iltasanomien juttu, jonka päiväys on 18.2.2018.

Jutussa päivitellään ensin Trumpin twiittauksia, jotka koskivat Muellerin tutkintaa ja Floridassa tapahtunutta kouluampumista.

Varsinainen juttu oli kuitenkin se, kuinka 13 Venäjän kansalaista oli saanut syytteen sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Trumpin tuolloinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja H.R. McMaster sanoi, että syytteet tarjoavat ”kiistatonta” todistusaineistoa Venäjän toimista.

Eivät tarjonneet. Syytetyt olivat enimmäkseen Venäjän tiedusteluorganisaatioiden jäseniä eivätkä toimineet Yhdysvalloista käsin.

Syytteessä ei esitetty pitävää todistusaineistoa siitä, että he olisivat osallistuneet vaalivaikuttamiseen. McMasterin ura turvallisuusneuvonantajana jäi lyhyeksi ja se oli vain yksi Trumpin huonoista rekrytoinneista.

Trump kommentoi McMasterin lausuntoa seuraavasti:

” Kenraali McMaster unohti sanoa, että venäläiset eivät vaikuttaneet vuoden 2016 vaalien tuloksiin tai muuttaneet niitä, ja että ainoa vehkeily tapahtui Venäjän, kiero-Hillaryn, demokraattien kansallisen komitean ja demokraattien välillä. Muistakaa likainen muistio, uraani, puheet, sähköpostit ja Podestan yhtiö! Trump twiittasi.”

Asiallisesti Trump on taas oikeassa. Tässä on tosin pitävä todiste venäläisestä vaalivaikuttamisesta. Venäläinen propagandaryhmä osti Facebook-mainoksia.

Se, että Hillary Clinton käynnisti mustamaalauskampanjan, jossa Trumpia väitettiin Venäjän asiamieheksi oli paljon pahempi asia kuin venäläisten Facebook-mainokset. Clintonin kampanjan maksamien valheiden avulla käynnistettiin FBI-tutkinta ja myöhemmin Muellerin tutkinta, jotka merkittävästi haittasivat sekä Trumpin kampanjaa että hänen presidenttikauttaan. Kummallekaan tutkinnalle ei ollut asiallista perustetta.

Toki vaalikampanjan aikana Demokraattien sähköpostipalvelimen tiedot julkistettiin. Pitäviä todisteita siitä, että venäläiset olisivat hakkeroineet sähköpostipalvelimen, ei ole esitetty. Itse asiassa pitäviä todisteita siitä, että palvelin ylipäänsä olisi hakkeroitu, ei ole esitetty.

Toinen hakkerointitapaus liittyy Hillary Clintonin kampanjapäällikkö John Podestaan, jonka sähköpostit vuodettiin julkisuuteen. Podesta oli mennyt melko tavanomaiseen phishing-huijaukseen, jonka takana väitetään olevan venäläiset. CBS Newsin sivuilta löytyy kopio viestistä, jonka avulla hakkeri pääsi käsiksi Podestan sähköposteihin.

Lopuksi otan vielä ylimääräisenä Iltalehden artikkelin maaliskuulta 2017, joka näyttää olevan suuri Trump-uutisten kuukausi.

Uutisessa siteerataan NSA:n vastavakoiluagenttina toiminutta John Schindleriä. Nimi voisi vaikuttaa uskottavalta ja juttukin, mikäli entisten tiedusteluagenttien ilman todisteita esittämät lausunnot eivät olisi jo muuttuneet niin tavanomaisiksi kuten myös se, että entisten tiedusteluagenttien medialausuntojen todenperäisyydessä on monesti toivomisen varaa. Iltalehden jutussa kerrotaan:

!Schindler sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että tutkittaessa Trumpin ja Venäjän suhteita löytyy tarpeeksi tiedustelutietoa Trumpin presidenttiyden päättämiseen ja ihmisten lähettämiseen vankilaan.”

Ei muuten löytynyt. Iltalehden juttu oli täyttä roskaa. Iltalehti jatkaa vielä:

” Trumpin erottaminen ei ole virasta kuitenkaan kovin yksinkertaista, mutta jos pystytään osoittamaan, että presidentti tiesi tai salli Venäjän puuttumisen Yhdysvaltain vaaleihin, syytekynnys ylittyisi.”

Luonnollisesti mitään näyttöä siitä, että Trump olisi ”sallinut” Venäjän vaalivaikuttamisen, ei ole.

Kun nuo jutut aikanaan ilmestyivät, ohitin ne pääsääntöisesti lukematta, koska tajusin, että ne eivät voi olla totta.