Suomenmaa-lehdessä
kerrottiin Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen käynnistä
Savonlinnan taidelukiossa, jossa hän vastaili
lukiolaisten kysymyksiin. Vanhanen aloitti poliittisen uransa jo
suomettumisen aikana. Vuosia sitten internetissä kiersi Vanhasen
vanha kolumni Suomenmaassa vuodelta 1985. Kolumni julkaistiin
uudelleen vuonna 2005 ja löytyy edelleen internetin
arkistoista.
Vanhanen 1985 ja
2009
Vuoden 1985
kolumnissaan Vanhanen on närkästynyt baltialaisemigranttien
tapahtumasta Helsingissä. Tuolloin elettiin viimeisiä oikeita
suomettumisen vuosia. Neuvostoliitto oli vielä olemassa eikä Mihail
Gorbatshov ollut aloittanut uudistuksiaan. Matti osoitti kolumnillaan
olevansa tiukasti virallisen ulkopoliittisen linjan takana:
”Nyt
nämä pakolaiset, jotka pääosin ovat toisen ja kolmannen polven
amerikkalaisia, sanoivat tulevansa tukemaan suomalaisia. Olisi ollut
parempi, että olisivat jääneet tulematta.”
Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen.”
Vuonna 2009 Matti
Vanhanen oli pääministeri ja ilmoitti tuolloin Hufvudstadsbladetin
haastattelussa vastustavansa rasismia, jota löytyi hänen
mukaansa erityisesti Perussuomalaisten piiristä, vaikka
Perussuomalaisten johto oli tiukasti rasisminvastaisen linjan takana.
Vanhanen totesi:
”Pääministeri
toivoo myös, etteivät poliitikot kuvaa maahanmuuttoa uhaksi, vaan
mahdollisuudeksi ja välttämättömyydeksikin väestöltään
vanhenevassa Suomessa. Puheet esimerkiksi hallitsemattomista
siirtolaisvirroista on Vanhasen mukaan lopetettava.”
Pääministeri
Vanhanen ei osannut ennustaa, että syksyllä 2015 hallitsematon
siirtolaisuus toteutui ja
ylsi Suomeen asti.
18.8.2017 joukko marokkolaisia turvapaikanhakijoita toteutti Suomen
ensimmäisen islamilaisen terrori-iskun.
Visionääri
Vanhanen totesi vielä Hbl:lle:
”Minä en näe
maailmaa niin. Ei pidä maalata uhkakuvia sellaisesta mikä ei ole
totta. Ulkomaalaiset eivät ole uhka, päinvastoin, me olemme
riippuvaisia heistä. Kaikkien pitäisi ymmärtää että Suomi
tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa.”
”Minun visiossani
Euroopan kansallisvaltioiden rajoista tulee näkymättömiä.
Juhliessamme vuotta 1809, jolloin kansallisvaltioiden väliset rajat
pystytettiin, on tunnustettava, että suuntaus on nyt toinen.
Kansallisvaltioiden rooli ei ole pystyttää muureja vaan purkaa
niitä. Rajoilla ei pitäisi olla vaikutusta kansalaisten
jokapäiväiseen elämään.”
Tänään suurin osa
järkevistä ihmisistä ymmärtää rajojen ja niiden turvaamisen
merkityksen. Onpa Euroopassa pystytetty myös raja-aitoja ja
Schengen-maiden välisillä rajoilla on lisätty valvontaa.
Matti ja muut
visionäärit eivät aikanaan ymmärtäneet, että
kansallisvaltioiden rajojen häivyttäminen edellyttää, että
ulkorajojen valvonta on kunnossa. Sitähän se ei ole ollut eikä ole
vieläkään.
Savonlinna
Tässä vaiheessa on
hyvä katsoa, miten Matin ajattelu on kehittynyt. Vanhanen pyrkii
presidentiksi ja vastaili lukiolaisten vaikeisiinkin kysymyksiin.
Ensiksi Vanhanen tyrmäsi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi
Halla-ahon ehdotuksen kielteisen päätöksen saaneiden
turvapaikanhakijoiden nopeasta karkottamisesta ja karkotusta
odottavien säilöönotosta:
”Hylätyn
päätöksen saaneissakin on niitä, jotka aidosti kokevat, että
heillä olisi ollut oikeus turvapaikkaan. Ei heitä voi vankeina
kohdella.”
Tämä ei ole mikään
perustelu mutta kertoo Vanhasen kyvyttömyydestä ja/tai
haluttomuudesta pohtia, millaisia turvallisuusuhkia kielteisen
päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat muodostaa. Turvapaikanhakijoiden tuntemukset menevät suomalaisten turvallisuuden edelle.
Vanhanen on myös
niitä poliitikkoja, jotka mieluummin selittävät asiat parhain päin
kuin miettisivät parannuskeinoja. Turvapaikkahakemuksen
käsittelyajoista Vanhanen lausui:
”Sitä on vaikea
enää lyhentää. Pisin aika, noin puoli vuotta, menee valituksen
käsittelyssä.”
Vanhasen mielestä
poliisin ja suojelupoliisin tehtävä on pystyä profiloimaan
turvapaikkaa odottavia ihmisiä niin, että mahdollisiin
riskitapauksiin voidaan puuttua.
Tässä voisi kysyä,
että miten tämä on onnistunut noin omasta mielestä. Tulijoita oli
syksyllä 2015 niin paljon, että minkäänlaiseen taustojen
selvittämiseen ei ollut mahdollisuuksia. Lisäksi alkuvaiheessa
maahan tuli ihmisiä kenenkään tietämättä, mihin he menivät ja
mistä he tulivat. Kysymykset turvapaikanhakijoiden mahdollisesti
aiheuttamasta turvallisuusuhasta kuitattiin rasismina ja tällaisia
epäilyksiä kohtaan osoitettiin närkästystä. Ajankohdan henki
poliittisten päättäjien keskuudessa oli ”refugees welcome”.
Sitten päästään
lukiolaistytön kysymykseen. Lukiolaistyttö ihmetteli, miksi maahan
otettiin Ruotsinkin kautta tulleita pakolaisia, vaikka ei olisi ollut
pakko. Tyttö oli tuohtunut siitä, että kaikki tänne tulevat eivät
ansaitse turvapaikkaa, mutta terrorismin riski lisääntyy
pakolaisten mukana. Vanhasen vastaus tuskin vakuuttaa ketään:
”Ei kai muidenkaan
maiden olisi ollut pakko ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Olisiko
kaikki ihmiset pitänyt jättää Kreikkaan?”
Vanhanen vastaa kuin
pikkulapselle. Dublinin sopimus oli tuolloin voimassa, eli
turvapaikanhakijan olisi pitänyt rekisteröityä ensimmäisessä
saapumismaassa, joka tuolloin useimmiten oli Kreikka. Suomeen
turvapaikanhakijat tulivat usean turvallisen maan läpi. Ruotsissa
avustusjärjestöjen edustajat auttoivat heidät Luulajan junaan,
jossa he matkustivat ilmaiseksi. Luulajasta matka jatkui bussilla
Haaparantaan, josta turvapaikanhakijat kävelivät rajan yli Suomeen.
En tiedä, oliko Suomen ja Ruotsin välillä sovittu asiasta. Joka
tapauksessa poliittiset päättäjät eivät kertoneet mahdollisesta
sopimuksesta kansalaisille.
Myöhemmin
pääministeri Juha Sipilä on myöntänyt, että Suomen ei olisi
tarvinnut ottaa vastaan ainuttakaan Ruotsista saapunutta.
Vanhanen käyttää
rikollisten matkustelua perusteena olla kiinnittämättä huomiota
turvapaikanhakijoihin:
”Siksi huomion
kiinnittäminen turvapaikanhakijoihin ei ole ihan kohdallaan.
Turvapaikanhakijat pakenevat itsekin terroristeja.”
Tai sitten
turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja, mikä on jo
osoittautunut todeksi, tai sitten heistä tulee terroristeja. On
täysin vastuutonta vähätellä sellaisten ihmisten uhkaa, joiden
taustoista emme tiedä mitään ja joiden taustojen selvittämiseen
meillä on vain rajalliset keinot. Lisäksi monet tulijoista
käyttävät väärää henkilöllisyyttä, valehtelevat
kansalaisuutensa tai heillä on useita eri henkilöllisyyksiä. Miksi
tällaisten ihmisten hyviin tarkoitusperiin tulisi sokeasti luottaa?
Vanhanen selvästikin luottaa.
Lopuksi päästään
itse asiaan eli siihen, mitä Suomen poliittinen johto oikeasti
pelkäsi syksyllä 2015. Vanhanen kertoo:
”Venäjällä on
noin 11 miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Kun olemme mukana
yhteistyössä, voimme tarvittaessa itsekin saada apua.”
Vanhanen on
aloittanut poliittisen uransa suomettumisen aikana ja kasvanut
ympäristössä, jossa Neuvostoliittoa oikeasti pelättiin ja jossa
Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmän kriittinen arviointi johti
poliittisen uran loppumiseen.
On vaikea arvioida,
miten realistinen Venäjän 11 miljoonan, enimmäkseen entisistä
neuvostotasavalloista peräisin olevan väestön muodostama uhka on.
Turvapaikanhakijakriisin aikana Venäjältä tuli Raja-Joosepin
kautta muutama sata turvapaikanhakijaa, mutta virta saatiin
tyrehdytettyä yhteistyössä Venäjän kanssa. Olen kuitenkin
taipuvainen uskomaan, että Suomen johtajat vilpittömästi
pelkäsivät Venäjän kautta tulevaa siirtolaisvirtaa ja antoivat
siksi Ruotsin dumpata ylijäämänsä Suomeen.
Suomenmaan
artikkelin kommentoijista jotkut pitävät Vanhasen uhkakuvia varsin
”90-lukulaisina”. Tuolloin myös pelättiin suurta pakolaisvirtaa
Venäjältä.
Jos Vanhanen
valitaan presidentti, hän noudattaa seuraavan lauseen perusteella
haloslaista maailmanparannuspolitiikkaa:
”Globaalien
kysymysten sekä ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten roolin pitää
näkyä Suomen ulkopolitiikassa jatkuvasti.”
Tässä
kirjoituksessa esitettyjen asioiden ja lausuntojen perusteella on
vaikea keksiä mitään järkevää syytä äänestää Matti
Vanhasta presidentiksi. En usko edes Keskustaa normaalisti
äänestävien innostuvan miehen ehdokkuudesta. Siksi ennustan, että
Vanhanen putoaa ensimmäisellä kierroksella ja saa olla tyytyväinen,
jos ääniä tulee yli 10 prosenttia.
Matti Vanhasen
lausunnot kertovat syyn sille, miksi Suomen turvapaikkapolitiikka on
ollut käytännössä Ruotsiakin löysempää ja meidät on
pelastanut vain syrjäinen sijaintimme. Vanhasen kaltaiset
poliittiset päättäjät ovat vieneet meidät nykyiseen
tilanteeseen. Jos ihmiset äänestävät jatkossakin hänen kaltaisia
päättäjiä, he saavat samaa, mitä Vanhasen kaksi hallitusta ja
sitä seuranneet hallitukset ovat tarjonneet. Suomalaisten
turvallisuus ei näiden mielissä paljon paina kansainvälisen
pätemisen ja uran luomisen rinnalla.
P.S. Joukko Suomessa
hylätyn päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita aikoo ”loikata”
Ruotsiin Tornion kautta. Asia on uutisoitu Ruotsissa.
Uutisen mukaan Ruotsin viranomaiset aikovat toimia Dublinin
sopimuksen mukaan ja palauttaa Suomessa turvapaikkaa hakeneet
takaisin. Tätä on kansainvälinen solidaarisuus, jossa musta pekka jää tyhmimmän
käteen.