Kirjoitin reilu kaksi vuotta sitten
ruotsalaisesta
Egalia-päiväkodista ja siitä, kuinka siellä sukupuolirooleja
sekoitetaan. Mtv3:n
uutiset kertoo tänään, että sama päiväkotilasten
indoktrinaatio on saapunut tänne lahden takaa.
Tonttulan taikaa
Etelä-Haagassa sijaitsevassa päiväkoti
Tonttulassa riittää vipinää. Vuosi sitten asiat eivät kuitenkaan
olleet yhtä hyvällä mallilla. Päiväkodin johtaja Marjo Virtanen
kertoo:
”Ehkä ajateltiin, että tytöt
leikkivät nukeilla ja pienemmässä tilassa ja pojille sallitaan
menevämpää toimintaa esimerkiksi puihin kiipeilyä.”
Nimenomaan Virtanen on ollut
taustavaikuttajana hankkeessa, jossa sukupuolirooleja on kannustettu
tietoisesti rikkomaan.
”Sukupuolisensitiiviseen”
kasvatukseen kannustava hanke on avannut kasvattajien silmät.
Kasvatuksen tarkastelu videolta oli Tonttulan lastentarhanopettaja
Maija-Liisa Rantalaisen mielestä kaikkein karuinta:
”Pojat päästettiin pälkähästä
eli heidän ei tarvinnut siivota eikä korjata tavaroita ja tytöt
keräsivät kaiken, sellaisenkin, mitä he eivät olleet
tekemässäkään.”
Lasten vanhemmat ovat heränneet
asettamaan kyseenalaiseksi omia ajatuksiaan. Rantalainen jatkaa:
”Lapsilla on ollut myös sellaisia
ajatuksia, että äidit tekevät vain tiettyjä asioita ja isät
tiettyjä. "Voiko äitikin ajaa autoa?" on ollut yksi
hämmästynyt kysymys, mihin sitten vanhemmat ovat heränneet
miettimään sitä, että näinkö meillä ajatellaan.”
Jutun mukaan yksittäisiä vanhempia
lukuun ottamatta hanke on saanut osakseen kiitosta. Siinä erikseen
pojille tai tytöille suunnatut leikit on asetettu kyseenalaiseksi.
Myös arjen värimaailma on uudistettu eikä sininen enää ole
varattu pojille eikä punainen tytöille.
Postmodernia kasvatusta
Eikä siinä vielä kaikki. Alan
professori nimeltään Kristiina Brunila toivoo, että
sukupuolisensitiiviseen arkeen siirryttäisiin kaikkialla Suomen
”kasvatuslaitoksissa”:
”Mielestäni hankkeista pitäisi
siirtyä siihen, että se tasa-arvo elää päiväkodeissa ja
kouluissa – sellaisena päivänselvänä toiminnan lähtökohtana,
mitä se ei edelleenkään vielä ole.”
Brunilan englanninkielisellä
esittelysivulla kerrotaan hänen taustastaan. Hän työskentelee
Kasvatustieteen laitoksella tutkijana Kulttuurisen ja feministisen
kasvatustutkimuksen ryhmässä (KUFE). Hänen tutkimuskohteistaan ja
luentoaiheistaan löytyy mm. seuraavia:
- Agency, Societal differences and Power
- Social Justice and Equality in Education and in Working life
- Theoretizations of Michel Foucault, Jacques Derrida, Gilles Deleuze, Judith Butler and Gayatri Chakravorty Spivak
- Discursive, deconstructive and genealogical analysis.
Nämä kohdat kertovat, että Brunilan
tutkimuksen teoreettinen pohja lepää postmodernin filosofian
varassa. Tältä pohjalta hänen pyrkimyksensä indoktrinoida
päiväkotilapset pois perinteisistä sukupuolirooleista ovat
ymmärrettäviä.
Sinun lapsesi eivät ole sinun
Kristiina Halkola lauloi vuonna 1969
laulun ”Sinun
lapsesi eivät ole sinun”. Laulun sanoma voidaan ymmärtää
monella tavalla. Halkola oli taistolainen, eli itse ymmärrän
sanoman tätä taustaa vasten.
Nykypäivänä useimmissa perheissä
molemmat vanhemmat käyvät töissä ja jättävät suuren osan
lasten kasvatuksesta päiväkotien vastuulle. Taloudellisesti näin
on pakko tehdä, koska muuten asuntolaina jäisi luultavasti
maksamatta ja elintaso heikommaksi.
Tämän ilmiön taustalla on
tietoisesti harjoitettu politiikka. Vanhemmat lukijat muistavat vielä
ajan, jolloin lapsista sai verovähennyksen eikä päivähoito ollut
itsestään selvä vaihtoehto. Nykyisin lasten vienti päiväkotiin
kannattaa taloudellisesti, koska vanhemmat eivät joudu maksamaan
päivähoidon todellista kustannusta, joka on noin viisinkertainen
korkeimpaan päivähoitomaksuun verrattuna.
Valtio subventoi lasten päivähoitoa
suurelta osin ideologisista syistä. Näin edistetään naisten
työssäkäyntiä ja kannustetaan naisia siirtymään lapsen syntymän
jälkeen työelämään mahdollisimman pian sen sijaan, että he
jäisivät kotiin hoitamaan lapsia.
Tutkija Kristiina Brunilan ja
päiväkodin johtaja Marjo Virtasen kaltaiset pyrkivät käyttämään
tätä asiaintilaa hyväkseen ja tuomaan päiväkoteihin ideologista
agendaa eli muokkaamaan lasten asenteita vanhemmilta lupaa kysymättä.
Kun valtio on ottanut vastuun lasten päivähoidosta, se myös
päättää, millaisia asenteita ja arvoja heihin iskostetaan. Kun
lapsia kasvataan Jacques Derridan ja Michel Foucaultin kaltaisten
filosofien ajatusten pohjalta, voi olla varma, että kaikki
perinteinen hylätään ja tehdään juuri, kuten Haagassa tai
ruotsalaisessa Egalia-päiväkodissa on tehty. Äärivasemmistolaiset
telaketjufeministit päättävät, että lapsesi eivät saa oppia
miehen ja naisen rooleja, eli sinun lapsesi eivät ole sinun.
9 kommenttia:
”"Voiko äitikin ajaa autoa?" on ollut yksi hämmästynyt kysymys, mihin sitten vanhemmat ovat heränneet miettimään sitä, että näinkö meillä ajatellaan.””
Tuo valehteluhan ei ole voimalaji vaan tekniikkalaji, ja jos lapinlisää meinaa juttuihin laittaa, niin silloin se pitää tehdä taidolla. Tämä kyseinen juttu pelittäisi ehkä Saudi-Arabiassa.
Naapurin lapset käyvät yksityistä päiväkotia, jonka kustannus lasta kohti on noin 25-30% kunnan omistamien päiväkotien kustannuksista kunnalle. Ja siellä vanhemmat saavat päättää, mitä ideologiaa lapsille opetetaan.
Suosittelen näkemään hiukan vaivaa ja valitsemaan yksityisen päiväkodin, jos ajatus valtion harjoittamasta indoktrinaatiosta hirvittää. Minua ainakin hirvittää.
Meidän lapsemme eivät ole teidän.
Kahdeksan vuotta, ja lapset oppivat sukupuoliroolinsa aivan itsestään, Luonto ajaa tikanpojan puuhun. Koska biologia.
Poikkeuksena sitten ruukinmatruunan kaltaiset poikkeusyksilöt, jotka tekevät mitä heitä itseään lystäävät, sillä he eivät voi sietää itseään tyhmempiä auktoriteetteja. Mukaanlukien päiväkotitädit.
http://yaqiin.net/fi/taide/runous/157-sinun-lapsesi-eivaet-ole-sinun
Tässä siis alkuperäinen
Väitän, että asia ei niin, että nyt käyttävät hyväkseen valtion päiväkoteja.
Väitän että päiväkodit vuosi vuodelta etenevät suuressa kulttuurimarxilaisessa suunnitelmassa ja 1970 -luvulla ei voinut vielä tehdä ihan kaikkea vaan kaikki tehdään kavalasti ja pikkuhiljaa.
Näin uhri ei huomaa, kun häntä käärme pikkuhiljaa myrkyttää.
Tuo "Voiko äitikin ajaa autoa?"-nosto kyllä kalahti kuin lätkämaila paljaille nilkoille. Voisiko kyseessä olla ihan vain yksittäistapaus? Kenties napero on sellaisesta perheestä, jossa äiti ei syystä tai toisesta aja autoa. Miksi tällainen pitää nostaa esille? Lasten suusta nyt yleensäkin tulee aika harkitsemattomia kysymyksiä, joilla ei ole juurikaan mitään tekemistä taaperon maailmankatsomuksen kanssa.
En kannata sukupuoliroolien tuputtamista, mutta en kyllä niiden tietoista rikkomistakaan.
Yksi päiväkotipaikka maksaa vuodessa saman kuin äidin vuosipalkka. Yksi äiti hoitaa vuodessa kolme lasta kotona. Päiväkodit tulisi ajaa alas, ja antaa äitien hoitaa asia, jonka he osaavat parhaiten.
Just joo.
Ja naiset pois työelämästä, nyrkin ja hellan väliin. Kinder, Kirche und Küche. Sitä kai tarkoitit?
PS: Perhepäivähoitokin on keksitty, Sitä voi jatkaa edelleen kotikouluna kun lapset tulevat kouluikään.
Tarkoituksenani ei ollut ottaa kantaa päivähoidon puolesta tai sitä vastaan vaan todeta, että nykyjärjestelmä subventoi päivähoitoa voimakkaasti.
Jos perhe joutuisi maksamaan päivähoidosta täyden hinnan, valinnat voisivat luultavasti olla toisenlaisia. Perhepäivähoito olisi varmasti suositumpi vaihtoehto kuin päiväkoti.
Lähetä kommentti