Rasismi
Linkitetyssä kirjoituksessa selitetään
rasismin todellinen olemus sellaisena, kuin tämän blogin lukijat
sen tunnistavat. Rasismi on yksisuuntaista eli siihen voi syyllistyä
vain hegemonista ihmisryhmää edustava taho, kun hän arvostelee
uhriryhmää. Tästä seuraa, että uhriryhmän edustajien omia
rasistisia asenteita ja ennakkoluuloja on järjetöntä tuomita.
Lännessä rasismi on valkoihoisen
enemmistön yksinoikeus, jota väitetään käytettävän usein
tiedostamatta oman valta-aseman pönkittämiseen ja ”toiseuden”
edustajien sortamiseen. Globaalilla tasolla varakkaat demokratiat
hyödyntävät rasismia ”Globaalin Etelän” alistamiseen. Tämä
ilmenee orientalismina, sotilaallisena ja kulttuuri-imperialismina
sekä uusliberalismina.
Lisäksi rasismi on olemassa
riippumatta yksilöllisistä ennakkoluuloista tai kulttuurinormeista
kuten valtajärjestelmät, joihin se liittyy. Se on abstraktia,
metafyysistä, väistämätöntä ja muuttumatonta. Se on
rakenteellista ja edes valkoihoiset liberaalit, jotka pitävät
itseään avarakatseisina ja ennakkoluulottomina, eivät sitä
huomaa. Siksi jokaisen valkoihoisen on ensin tarkistettava ”valkoinen
etuoikeutensa”, ennen kuin hän voi kommentoida
vähemmistökulttuureja koskevia asioita. Näin on tehtävä, jotta
ei tulisi vahingossa vahvistaneeksi vähemmistöjä sortavia
valtarakenteita. Sen sijaan, että valkoihoinen länsimaalainen
tarkastelisi vähemmistökulttuureja universaalin standardin kautta,
hänen on sisäistettävä ja hyväksyttävä erilaisuus kyselemättä.
Vähemmistöjen kannalta tämä
tarkoittaa, että heidän tekemisiään ei arvostella samalla
mittatikulla kuin valkoihoisen valtaväestön. Tätä ilmiötä on
joskus nimitetty ”alhaisten odotusten rasismiksi”.
Ei-länsimaalaiselta ei edellytetä samanlaista käyttäytymistä
kuin länsimaalaiselta. Ayaan Hirsi Ali on kuvannut tätä asennetta
kirjassaan
”Nomadi” seuraavasti:
”Tämä länsimainen asenne perustuu
ajatukseen, että eri väristen ihmisten ei voi odottaa noudattavan
”normaaleja” käyttäytymissääntöjä. Lännessä on monia
hyviä miehiä ja naisia, jotka yrittävät asuttaa pakolaisia ja
pyrkivät poistamaan syrjinnän. He lobbaavat hallituksia, jotta
vähemmistöiltä ei edellytettäisi länsimaisia
käyttäytymisstandardeja. He taistelevat, jotta vähemmistöt
voisivat säilyttää kulttuurinsa ja suojelevat heidän uskontoaan
kriittiseltä tarkastelulta. Nämä ihmiset tarkoittavat hyvää,
mutta heidän aktivisminsa on osa sitä ongelmaa, jota he yrittävät
ratkaista.”
Hirsi Alia on julkisuudessa kutsuttu
”valistusfundamentalistiksi” eli sellaiseksi, joka on sisäistänyt
uuden kotimaansa arvot liiankin hyvin. Samalla tavalla Yhdysvalloissa
liian paljon valkoisten tavoille oppineita mustia nimitetään usein
pilkallisesti ”setä Tuomoiksi”. Nimittelyllä on tarkoitus
osoittaaa, että kyseiset henkilöt eivät ole autenttisia oman
kulttuurinsa edustajia.
Mielipide ja sen seuraus
Miten tämä liittyy feminismiin? Asia
selviää parhaiten esimerkin kautta. Olipa kerran
feministikirjoittaja ja -aktivisti nimeltään Adele Wilde-Blavatsky.
Hän toimi verkkosivusto The
Feminist Wiren toimituksen jäsenenä, ja hänen mielestään
myös valkoihoinen länsimaalainen voi arvostella musliminaisten
sortoa.
Maaliskuussa 2012 eteläisessä
Kaliforniassa murhattiin
32-vuotias irakilaissyntyinen nainen nimeltä Shaima Alawadi.
Hänen kallonsa oli murskattu sorkkaraudalla tai vastaavalla. Naisen
17-vuotiaas tytär Fatima löysi hänet verilammikosta. Fatima oli
tapahtuman aikaan talossa mutta ei ollut kuullut mitään. Rouva
Alawadi vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli jonkin ajan kuluttua
oltuaan sitä ennen koomassa. Brittiläisen
Guardian-lehden mukaan Shaima Alawadin ruumiin viereen oli
jätetty lappu, jossa luki: ”Painu takaisin omaan maahasi. Olet
terroristi.” Tämä lappu antoi aiheen epäillä, että kyseessä
oli islamofobinen viharikos.
Alawadin murha sattui samoihin aikoihin
kuin Yhdysvalloissa ja muuallakin paljon kohua herättänyt Trayvon
Martinin tapaus. Martin tapettiin, koska hän piti yllään
hupparia. Alawadi taas murhattiin, koska hän käytti musliminaisten
päähuivia eli hijabia.
Amerikkalaiset vasemmistoaktivistit
heräsivät ja järjestivät ”miljoonan
hupparin” marssin. Vastaavasti Alawadin puolesta kampanjoitiin
”miljoonan hijabin”
marssilla. Yliopistojen kampuksilla nämä kaksi kampanjaa
yhdistettiin ja kampanjajulisteesta
löytyi sekä Martinin että Alawadin kuvat.
Tuolloin The Feminist Wire -sivuston
toimittaja Wilde-Blavatsky närkästyi. Hänen mielestään ei ollut
sopivaa rinnastaa hupparia päähuiviin vaan se oli järjetöntä ja
jopa vaarallista. Wilde-Blavatsky kirjoitti tapauksesta artikkelin
toimittamalleen verkkosivustolle (kopio löytyy täältä).
Kirjoituksessaan hän ei pitänyt vaatekappaleita keskenään
vertailukelpoisina:
”Tässä on kyse hupparin ja
päähuivin asettamisesta samanarvoiseen asemaan etnisen identiteetin
ja ylpeyden lähteinä. Hijab, joka on syrjivä ja jonka juuret ovat
miehen halussa kontrolloida naisen ulkonäköä ja seksuaalisuutta,
ei ole vapaaehtoinen valinta enemmistölle sitä pitävistä
naisista. Huppari taas on vapaaehtoinen valinta jokaiselle, jolla on
se yllään. Näiden vaatekappaleiden alkuperä ja se, mitä ne
edustavat, eivät voisi poiketa enempää toisistaan. Niiden
rinnastaminen on kuin vertaisi kiinalaisten naisten ahdistavia
jalkasiteitä Kiinassa valmistettuihin Niken lenkkitossuihin.”
Wilde-Blavatsky lisäksi kirjoitti,
että keskustelun naisten oikeuksista ja feminismin tarpeesta ei
välttämättä tarvitse olla sokeaa kulttuurieroille mutta se ei
ainakaan saa olla niille alisteista.
Hänen artikkelinsa herätti runsaasti
keskustelua mutta myös nimittelyä ja solvausta. Myöhemmin
Wilde-Blavatsky kirjoitti Huffington
Postissa:
”Artikkelini herätti runsaasti
keskustelua verkossa mutta myös nimittelyä, joka kohdistui
ihonväriini (valkoinen), ominaisuuksiini (ei-muslimi) ja
motivaatiooni (imperialismi). Minua kutsuttiin rasistiksi ja
valkoiseksi imperialistiksi, ja minua jopa syytettiin siitä, että
käytin ”sekarotuista” perhetaustaani hyväksi ”häivyttääkseni
valkoisuuteni”.”
Kaksi päivää alkuperäisen
artikkelin julkaisun jälkeen 77 feministiaktiivia ja -akateemikkoa
julkaisi avoimen
kirjeen, jossa hyökättiin Wilde-Blavatskya vastaan.
Kirjoituksessa he ilmaisivat olevansa pettyneitä The Feminist Wire
-verkkosivuston toimituksen linjaan. Kirjeessä Wilde-Blavatskyä
syytettiin välinpitätämättömyydestä niitä rotujen ja etnisten
ryhmien välisiä yhteyksiä ja solidaarisuutta kohtaan, jotka
syntyivät Trayvon Martinin ja Shaima Alawadin traagisten murhien
yhteydessä. Häntä myös arvosteltiin tietämättömyydestä
hijabin historian ja tehtävän suhteen.
Nuorta ja kokematonta Adele
Wilde-Blavatskya siis lyötiin isolla lekalla ainoana tarkoituksena
hiljentää hänet ja sulkea hänen esittämänsä mielipiteet
sallitun keskustelun ulkopuolelle. Mitään vasta-argumentteja ei
esitetty, vaan kirjoittaja tuomittiin hänen poliittisesti
vääräoppisten mielipiteidensä takia.
Neljä päivää 77
mielipidevaikuttajan avoimen kirjeen jälkeen The Feminist Wire
-lehden toimitus nöyrtyi paineen edessä. Se julkaisi nimettömän
anteeksipyynnön,
jossa se sanoutui irti Wilde-Blavatskyn mielipiteistä häntä
erikseen nimeämättä. Ennen julkaisua Wilde-Blavatskyn artikkeli ja
avoin kirje lukijakommentteineen poistettiin sivustolta, joka ei
myöskään julkaissut Wilde-Blavatskyn vastinetta 77
feministiaktiivin avoimeen kirjeeseen.
Verkkosivusto The Feminist Wire heitti
toimittajansa susille ja hänet potkaistiin ulos toimituksesta. Ennen
potkuja hänelle oli luvattu vastineoikeus, joka ei kuitenkaan
koskaan toteutunut. Toimituksen muut jäsenet olivat hyväksyneet
Wilde-Blavatskyn alkuperäisen kohua herättäneen artikkelin
julkaisun ilman vastaväitteitä, mikä kävi myöhemmin ilmi
sähköpostikirjeenvaihdosta.
Kuinkas sitten kävikään
Kaikki eivät suinkaan sulattaneet
Wilde-Blavatskyn tylyä kohtelua. Pieni ryhmä feministiaktiiveja,
jotka vastustivat islamilaista kulttuuritraditionalismia ja
islamilaisen fundamentalismin poliittista vaikutusta, julkaisi häntä
tukevan lausunnon
iranilaisen ex-muslimi Maryam Namazien blogissa:
”Ilmaisemme solidaarisuutemme Adele
Wilde-Blavatskya kohtaan erityisesti hänen länsimaiselle ja
pohjoisamerikkalaiselle feministille selkeästä ja harvinaisesta
analyysistaan, jossa naisten vastarinta muslimioikeistoa kohtaan –
mukaan luettuna kaikenlainen fundamentalistinen pukeutuminen –
tuodaan esille ilman, että se uhrataan antirasismin ja
anti-imperialismin alttarille.”
Tämä liikuttava solidaarisuuden
osoitus ei jäänyt viimeiseksi luvuksi tarinassa. Shaima Alawadin
murhatutkimukset etenivät tavalla, jota monet tasapainoisemmat
kommentaattorit ja aktivistit pelkäsivät.
Marraskuussa 2012 poliisi ilmoitti
pidättäneensä Kassim Alhimidin, Shaima Alawadin 48-vuotiaan miehen
epäiltynä vaimonsa murhasta. Hänen neljä nuorinta lastaan otettiin
huostaan. Oikeudenkäyntipöytäkirjojen mukaan rasistinen lappu
osoittautui
kopioksi, vaikka vielä ei tiedetä mistä.
Kävi ilmi, että Shaima Alawadi oli harkinnut avioeroa ja muuttamista pois perheen kodista. Lisäksi vanhin tytär
Fatima, joka ilmoitti rikoksen poliisille, oli ahdistunut tulevasta
pakkoavioliitosta serkkunsa kanssa ja yrittänyt itsemurhaa. Shaima
Alawadi oli 11-vuotias, kun hän meni naimisiin miehensä kanssa, ja
13-vuotias, kun tytär Fatima syntyi. Tällaisessa ympäristössä on
melko vaikea puhua naisen vapaasta valinnasta ja naisesta itsenäisenä
toimijana.
Kun Kassim Alhimidi pidätettiin,
ketään ei enää kiinnostanut Adele Wylde-Blavatskyn kohtalo. Hänen
mielipiteensä kuitenkin osoittautui oikeaksi. Trayvon Martinin
tapausta ei voi millään tavalla verrata Shaima Alawadin murhaan
eikä kukaan enää väitä, että jälkimmäisellä olisi jotakin
tekemistä rasismin ja islamofobian kanssa.
12 kommenttia:
Hyvä kirjoitus, joka pureutuu oleelliseen ongelmaan. FF-hengessä kuitenkin kommentoin vain: pitäisi olla "hänen neljä nuorinta lastaan.." ;)
Tai laitentaan nyt vielä, että se kuinka tietyt poliittiset liikkeet ja ryhmät käyttävät toisten etnisiä identiteettejä hyväkseen olisi paljon mielenkiintoisempi sosiologisen tutkimuksen kohde, kuin jotkut imaginääriset rodullistetut identiteetit.
Korjasin tuon. Teksti oli pitkä ja luotin siihen, että lukijat lukevat vain vähän alusta. Lisäsin myös tiedon siitä, että vaimo oli eroamassa miehestään, ennen kuin murha tapahtui.
Feminismi on dogmaattinen ideologia. Aisan yli potkijoita rangaistaan nähdyllä tavalla. Feministien kannattaisi mieluummin luopua postmodernista tavasta tarkastella asioita ryhmäidentiteettien välisten valtasuhteiden kautta kuin pitää kiinni identiteettipolitiikasta. Jossain vaiheessa näin saattaa tapahtuakin.
”Ilmaisemme solidaarisuutemme Adele Wilde-Blavatskya kohtaan erityisesti hänen länsimaiselle ja pohjoisamerikkalaiselle feministille selkeästä ja harvinaisesta analyysistaan, jossa naisten vastarinta muslimioikeistoa kohtaan"
Mistä se oikeisto tähän tulla tupsahti?
Näiden feministien mielestä hijabin pitäminen on oikeistolaista (konservatiivista) sen uskonnollisen motiivin takia. Heille islamin totalitaarinen yhteiskuntamalli ei ole niin suuri ongelma kuin tasa-arvon puuttuminen islamilaisesta maailmasta, koska konservatiivit pitävät valtaa. Eli jos vain heidän tasa-arvoinen, liberaali ideologiansa saisi vallan, tämän kaltaiset epätasa-arvoiset ongelmat poistuisivat.
Täsmälleen se, mitä ruukinmatruuna on todennut oman sukupuolensa edustajista:
Me teemme sen itse.
Kumis: Teokraatit ovat oikeistolaisia ihan normaalin kielenkäytön mukaan.
"Mistä se oikeisto tähän tulla tupsahti?"
Luultavasti sen takia, että vasemmistolaiset feministit mieltävät islamilaisen konservatiivisuuden "oikeistolaisuudeksi".
Kirjoitus vahvistaa nätisti senkin seikan, mistä kirjoitin taannoin: liberaali "suvaitsevaisuus" ei suvaitse yhtään mitään muuta kuin itsensä, ei edes samalta pohjalta lähteneitä aatesuuntia. Suvaitsevaisuuden hierarkiassa muslimit ovat vähemmistömpi kuin naiset, ergo jälkimmäiset on uhrattava ensimmäisten edulle.
Tidari, avioliitto on heterosuhde ihan normaalin kielen käytön mukaan.
Analogia USA:n tapahtumien ja Tampereen ravintolapalon/vakuutuspetoksen ja Päivi Lipposen toiminnan kanssa on ilmeinen.
Ruotsalainen feministi karkoittaisi ruotsalaiset miehet Ruotsista häiritsemästä maahanmuuttajia. Toivottavasti he eivät tule Suomeen:
http://hommaforum.org/index.php/topic,90875.msg1527660.html#msg1527660
"Analogia USA:n tapahtumien ja Tampereen ravintolapalon/vakuutuspetoksen ja Päivi Lipposen toiminnan kanssa on ilmeinen."
Oli sillä jotakin yhteistä myös tämän tapauksen kanssa:
Ruotsalaisten taliban-feministien hutilaukaus
Lähetä kommentti