Euro veitsenterällä

Euro oli alkujaan poliittinen projekti eli se palveli ensisijaisesti tavoitetta yhdistää Euroopan Unionin maat yhdeksi liittovaltioksi. Oikeasti toimiakseen yhteisvaluutta olisi tarvinnut yhteistä talouspolitiikkaa, budjettia, kontrollimekanismin ja rangaistukset sääntöjen rikkojille. Näistä asioista kuitenkin joustettiin valuutan perustamisvaiheessa.

Tässä vaiheessa, kun pelastuspaketteja kasataan hätäisesti kaatuvien dominonappuloiden pitämiseksi pystyssä, on epätodennäköistä, että yhteisvaluutan tueksi saataisiin lyhyessä ajassa tarvittavat poliittiset rakenteet eli keskitetty liittovaltio. Näin voi toki vielä käydä, mutta luultavimmin kiihtyvä kriisi panee kaiken ”paskaksi ja palamaan”, kuten eräällä tämän blogin kommentaattorilla on tapana sanoa.

Irlanti parka

Irlantia käy sääliksi. Maa taisteli itsenäisyytensä Britannian varsin kovaotteisen siirtomaavallan alaisuudesta. Nyt maan johto kerjää hattu kourassa armoa ja kaiken maailman ollirehnit kertovat, milloin maassa pitää järjestää vaalit.

Oheisella videolla brittiläisen Itsenäisyspuolueen europarlamentaarikko Nigel Farage laukoo täyslaidallisen Olli Rehnin ja Jose Manuel Barroson niskaan. Farage sanoo:

”Ja nyt meillä on Irlannissa tilanne päällä, ja tiedän, että irlantilaisten poliitikkojen ahneudella ja typeryydellä on paljon sen kanssa tekemistä. Heidän ei olisi koskaan pitänyt liittyä euroon, he kärsivät alhaisella korkotasolla, täysi lusikallinen ja valtava kuplan puhkeaminen. Mutta katsotaan teidän vastaustanne heille.”

”Kun heidän hallituksensa on kaatumassa, heille kerrotaan, että vaalien järjestäminen olisi sopimatonta. Itse asiassa, komissaari Rehn tässä sanoi, että heidän olisi saatava budjetti ensin valmiiksi, ennen kuin vaalit voidaan järjestää. Keitä te oikein luulette olevanne? Olette todellakin vaarallisia ihmisiä. Teidän pakkomielteenne luoda eurovaltio tarkoittaa, että olette valmiita tuhoamaan demokratian.”

Itsenäisyyden menettäminen tarkoittaa juuri tätä. Legitimiteettinsä menettänyt Irlannin hallitus pakotetaan jatkamaan, kunnes rahoittajatahoja tyydyttävä budjetti on saatu aikaiseksi. Vasta sitten irlantilaiset saavat sanoa sanansa.

Sattumoisin juuri Irlanti vastusti viimeisenä Lissabonin sopimusta, kunnes kansa ymmärsi äänestää oikein.

Portugali ja Espanja jonossa

Irlanti yksin ei riittäisi kaatamaan euroa. Ongelmana on vain se, että kriisi on jo levinnyt Espanjaan ja Portugaliin. Telegraphin sivuilla Ambrose Evans-Pritchard kirjoittaa, että näiden kahden maan lainakustannukset ovat nousseet ennätystasolle. Portugalin valtion velkakirjoista pyydetään 6,9 prosentin korkoa ja Espanjan vastaavista 4,87.

Tapa, jolla Irlannin velkaongelmaa on hoidettu, ei ole lisännyt markkinoiden luottamusta. Ei auta, vaikka Saksan liittokansleri Angela Merkel kuinka uhoaisi, että politiikka ohjaa markkinoita eikä toisin päin.

Portugali onkin todella surkeassa kunnossa. Valtion velka on peräti 325 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjettivaje kymmenen prosentin luokkaa, eli lisärahoitusta tarvitaan. Vaikka Portugalista varakkaampien EU-maiden velkaiset veronmaksajat selviäisivätkin, Espanjan kaatuminen luultavasti olisi jo liikaa.

Daily Mailin jutussa spekuloidaan jo, mikä maa kaatuu seuraavaksi. Portugali tarvitsee noin 50 miljardin euron rahoituspaketin, josta suomalaisen veronmaksajan osuus lienee noin miljardin luokkaa. Seuraavaksi on vuorossa Italia ja sitten ehkä Belgia. Suomen vuoro tulee joskus myöhemmin.

Rahoituspaketin riskinä on se, että paketin saanut maa joutuu massiivisten budjettileikkausten takia talouslamaan, jolloin kyky hoitaa velkaa heikkenee. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää lopulta velkajärjestely, eli velat jätetään osittain maksamatta.

Perimmäisten kysymysten äärellä

Euroopan Unioni on siis joutunut historiansa pahimpaan kriisiin, joka uhkaa koko järjestelmän olemassa oloa. Kyse on siis paljon suuremmasta asiasta kuin siitä, miten paljon Perussuomalaiset voittavat seuraavissa eduskuntavaaleissa. Todennäköisesti olosuhteet ovat kevään eduskuntavaaleihin mennessä muuttuneet täysin toisenlaisiksi ja poliitikkojen ilmeet vakavammiksi.

Koko EU-projektin uskottavuus on euroalueen reunamaiden romahduksen takia vaakalaudalla. Kyseenalaisin keinoin läpiajettu EU-perustuslaki Lissabonin sopimus ei myöskään ole omiaan lisäämään EU:n uskottavuutta. Edesmennyt taloustieteilijä Milton Friedman ennusti jo vuonna 1999, että Euro ei selviytyisi ensimmäisestä taloudellisesta kriisistään.

Irlannista Friedman totesi vuonna 2001, että maan olisi pitänyt kiristää rahapolitiikkaansa, mutta se ei siihen pystynyt, koska Euroopan keskuspankki toteuttaa rahapolitiikkaa koko euroalueella.

Eurosta irtautuminen tai jonkin maan potkaiseminen ulos yhteisvaluutasta tulisi sekin kalliiksi ja logistisesti hankalaksi. Siksi EU-johtajilla on edessä valinta ruton ja koleran välillä, kun he miettivät tulevia pelastuspaketteja.

Marinus van der Lubbea etsimässä

Tampereen Hämeenkadulla sijaitseva pizzeria poltettiin ja kolme sivullista sai surmansa. Toinen syyllisistä on ilmeisesti saatu kiinni lehtitietojen mukan eikä näyttöä rasistisesta motiivista ole toistaiseksi löytynyt.

Koska pizzerian omistaja oli ulkomaalaistaustainen, hätäisimmät ehtivät jo syyttämään maahanmuuttokriitikoita rasisteja tapahtuneesta. Harri Tirronen -niminen henkilö ehti jo poistaa kirjoituksensa, mutta Päivi Lipposen vastaava teksti on yhä näkyvillä.

Reichstagin tulipalo

Otsikon rinnastusta Berliinin valtiopäivätalon tulipaloon en keksinyt itse, vaan lainasin sen tästä kirjoituksesta. Näyttää nimittäin siltä, että suurelle rasistiselle rikokselle on olemassa sosiaalinen tilaus vähän samalla tavalla kuin kommunistin sytyttämälle tulipalolle Berliinissä 1933.

Historioitsijat eivät ole yksimielisiä, sytyttikö hollantilaissyntyinen kommunisti Marinus van der Lubbe valtiopäivätalon palamaan vai oliko kyseessä natsien harkittu provokaatio. Joka tapauksessa van der Lubbe löydettiin paikan päältä ja hänellä oli aiempaa taustaa pyromaanina.

Oikeudessa oli van der Lubben lisäksi syytettynä joukko kommunisteja, joita ei kuitenkaan tuomittu salaliitosta palon sytyttämiseen. Heistä tosin suurin osa karkotettiin Neuvostoliittoon, jossa he saivat sankarin vastaanoton. Van der Lubbe tuomittiin kuolemaan, ja hänet mestattiin 10. tammikuuta 1934.

Berliinin valtiopäivätalon tuhopoltto ei suinkaan ollut historiassa ensimmäinen kerta, kun tulipalon sytyttämistä käytettiin tekosyynä vainojen käynnistämiseen. Diokletianuksen palatsi Nikomediassa (nykyisin Izmir) poltettiin 300-luvun alussa. Keisari syytti tapahtuneesta kristittyjä, minkä seurauksena käynnistettiin laajamittaiset kristittyjen vainot. Historioitsija Lactantius väitti, että keisari Galerius oli käskenyt joukkojensa sytyttää tulipalon.

Rasistit roviolle

Tänä päivänä noituudesta rasismista syytettyjä ei toki polteta roviolla. Sen sijaan ilmassa on merkkejä, että jonkinlaista nettirasistien kurikampanjaa ollaan taas käynnistämässä. Turussa kommunistien järjestämää rasisminvastaista mielenosoitusta häirittiin. Häiritsijät olivat epämääräisten lehtijuttujen perusteella noitia natseja.

Marssilla jälkikasvunsa kanssa mukana ollut Seera Luukka kertoi Ylen jutussa olevansa huolissaan viimeaikaisista maahanmuuttokeskusteluista, joista hänen mukaansa löytyy paljon noituutta piilorasismia.

Itse ajattelen, että suvaitsevaisto etsii moraalista oikeutusta Oikeusministeriössä valmisteilla olevalle laille, jossa noituuden vihapuheen käsitettä laajennetaan ja sananvapautta rajoitetaan entisestään. Tätä tarkoitusta varten jokainen ulkomaalaistaustaiseen henkilöön kohdistunut rikos leimataan manaukseksi viharikokseksi, josta maahanmuutosta negatiiviseen sävyyn kirjoittavat maahanmuuttokriitikot piilorasistit ovat vastuussa.

Lentoturvallisuus ennen kaikkea 2

Olen pitänyt kirjoitustaukoa jonkin aikaa muiden kiireiden takia. Samanaikaisesti kirjoittamisen aiheita löytyisi vaikka kuinka, mutta keskityn tällä kertaa lentoturvallisuuteen, koska olen viime aikoina viettänyt paljon aikaa lentokoneessa ja lentokentillä.

Tämän vuoden tammikuussa kirjoitin lentoturvallisuudesta. Viime vuoden Joulupäivänä ”kalsaripommittajana” tunnettu Umar Farouk Abdulmutallib oli yrittänyt räjäyttää alushousuihin kätketyn räjähteen lentokoneessa. Tämän seurauksena ennakoin, että ns. vartaloskannerit otetaan käyttöön ja seuraava turvatarkastusten kiristys on vain ajan kysymys.

Käännekohta saavutettu

Sitä mukaa, kun pyhää sotaa Allahin puolesta käyvät tahot keksivät uusia keinoja räjäyttää lentokoneita pirstaleiksi, turvatarkastukset tiukkenevat lentokentillä. Luonnollisesti turvatarkastukset kiusaavat tasapuolisesti kaikkia matkustajia lapsista vanhuksiin, eli niillä ei edes pyritä etsimään todennäköisimpiä epäiltyjä.

Useilla Yhdysvaltojen kentillä otettiin äskettäin käyttöön laajennetut turvatarkastukset, joissa osa matkustajista ohjataan läpivalaisuun. Niissä lentokentän turvatarkastaja näkee matkustajan ikään kuin alastonkuvassa. Jos matkustaja kieltäytyy läpivalaisusta, hänelle tehdään laajennettu ruumiintarkastus, jossa turvatarkastaja taputtelee matkustajan kaikki vartalon osat intiimejä alueita unohtamatta.

Yhdysvalloissa viimeisin tarkastusten tiukennus on aiheuttanut vastareaktion. Kansalaisoikeusjärjestöt ovat nostamassa kannetta Yhdysvaltojen liikenneturvallisuusvirasto TSA:ta vastaan. Lisäksi on esitetty epäilyjä läpivalaisuun käytettävien laitteiden turvallisuudesta. Osa laitteista käyttää läpivalaisuun röntgen-säteitä ja osa ns. ”millimetriaaltoja” eli käytännössä mikroaaltoja. Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä ja lisää tilastollisesti syöpäriskiä, mutta TSA:n mukaan skannerien aiheuttamat säteilyannokset ovat pieniä.

Laajennetut turvatarkastukset eivät miellytä myöskään amerikkalaisia muslimijärjestöjä. Esimerkiksi Amerikkalaisislamilaisten suhteiden neuvosto CAIR kehotti amerikkalaisia muslimeja valittamaan ”epämiellyttävistä tapauksista” ja siitä, jos he kokevat joutuneensa ilman syytä tarkempaan syyniin. CAIR myös suositteli musliminaisia kieltäytymään kokovartalotaputuksesta ja vaatimaan, että turvatarkastaja taputtelee vain pään ja niskan alueet. He myös suosittelivat, että musliminaisten sallittaisiin itse taputella muut vartalon osat.

Yhdysvaltojen kotimaan turvallisuudesta vastaava ministeri Janet Napolitano sanoi, että hän harkitsee muutoksia tarkastuskäytäntöön CAIR:n suositusten perusteella.

Turhauttavaa resurssien haaskausta

Jouduin itsekin kerran turvatarkastajan taputeltavaksi, kun metallinilmaisin piippasi taskuun unohtuneen kolikon takia. Ensimmäistä kertaa virkailija kopeloi myös sukukalleudet enkä voi sanoa, että olisin pitänyt kokemuksesta.

Tiukat tarkastukset olisi helppo hyväksyä, jos ne olisivat kohtuullisia ja muutenkin ammattimaisesti hoidettuja. Käytännössä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastukset on ulkoistettu halvimman tarjouksen tehneelle turvapalveluyhtiölle. Uskon, että henkilösto osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta toisaalta heillä tuskin on ammattitaitoa tunnistaa potentiaalisesti vaarallisia henkilöitä harmittomien joukosta.

Lisäksi turvapalveluyhtiö harjoittaa täydellisen syrjimättömyyden periaatetta rekrytointipolitiikassaan. Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa on silmämääräisten havaintojeni perusteella töissä useita muslimitaustaisia henkilöitä. En tiedä, miten hyvin heidän taustansa on tarkistettu.

Tarkastusten sujuvuudessa on myös toivomisen varaa. Helsinki-Vantaalla tarkastukset sujuvat kohtuullisen hyvin, koska linjat ovat tarpeeksi pitkiä ja tavaroille tarkoitettuja muovikoreja on riittävästi käytössä. Ruuhkia syntyy vain, jos tarkastukseen lisätään uusia elementtejä. Esimerkiksi maihinnousukortin (Boarding Pass) tarkistuksen käyttöönotto ruuhkautti tarkastukset alkuvaiheessa.

Viimeisimpänä logistisena ”innovaationa” turvatarkastuslinjojen eteen oli lisätty pöytä, jossa matkustajat saivat purkaa tavaransa koreihin. Valitettavasti matkustajien piti kantaa korit itse linjalle, mikä saattoi olla hankalaa, jos kaikki tavarat eivät mahtuneet yhteen koriin.

Helsinki-Vantaan ja Finavian kunniaksi on sanottava, että eräällä toisella pohjoismaisella kentällä tarkastusten logistiikka on hoidettu huomattavasti heikommin. Linjat ovat lyhyitä eikä koreja ole tarpeeksi käytössä, joten ruuhkia syntyy helposti. Lähtöselvityksessä toki kerrotaan turvatarkastuksen oletettu kestoaika, joka tosin saattaa olla kaksikin kertaa ilmoitettua pitempi, jos sattuu valitsemaan väärän jonon.

Mitä pitäisi tehdä?

Edellisessä kirjoituksessani kerroin Israelissa käytettävästä matkustajien profiloinnista. Tel-Avivin Ben Gurion -lentokentän turvatarkastuksia pidetään ehkä maailman tiukimpina. Johtava israelilainen lentoturvallisuusasiantuntija Rafi Sela kertoi kanadalaisille parlamentaarikoille, että vartaloskannerit ovat rahan tuhlausta.

Selan mukaan hän tietää keinon, miten skannerin läpi saadaan kuljetettua riittävästi räjähteitä Boeing 747 -matkustajakoneen räjäyttämiseksi. Sela kuitenkin kieltäytyi paljastamasta asiaa julkisesti, mutta ilmoitti kertovansa asian riittävän turvallisuusluokituksen omaaville henkilöille. Israelin lentokentillä ei käytetä kokovartaloskannereita.

Selan mukaan skannerien sijasta olisi järkevämpää luoda ”luottomatkustajajärjestelmä”, jossa ennalta hyväksytyt alhaisen riskin matkustajat ohjataan nopeutetun turvatarkastuksen kautta. Tällöin resursseja jäisi enemmän käytettäviksi erityisille tarkastusalueille, joissa etsittäisiin räjähdejäämiä matkustajista ja heidän matkatavaroistaan automaattisen ilmaisinteknologian avulla. Lisäksi hän suositteli käyttäytymiseen perustuvaa profilointia satunnaistarkastusten tilalle.

En edes viitsi kuvitella, mitä tapahtuu, kun marttyyrin glooriaa etsivä islamilainen terroristi onnistuu salakuljettamaan räjähteen lentokoneeseen vartaloskannerien ohitse ruumiinsa sisällä. Vastaavaa on jo yritetty. Abdullah Hassan Tali Assiri -niminen henkilö yritti räjäyttää Saudi-Arabian turvallisuuspäällikkö prinssi Mohammed bin Nayefin peräsuoleen kätketyllä räjähteellä. Terroristi menetti henkensä, mutta prinssi selviytyi attentaatista vähäisin vammoin.

Vihreitä ilmavaivoja

Joukko Vihreään liittoon kytköksissä olevia kirjoittajia on intoutunut laukomaan mielipiteitään. Kirjoitukset käsittelevät eri asioita, mutta niistä on helppo löytää yhteisiä piirteitä, joista näkyvin on naiivi edistysusko.

Tontti eksyy tontiltaan

Kirjailija ja lakimies Jarkko Tontti on esiintynyt Suomen PEN:in varapuhenjohtajan ominaisuudessa sananvapauden puolustajana. Kuten aiemmin olen kirjoittanut, Tontin käsityksen mukaan sananvapaus kuuluu lähinnä Tontin itsensä kaltaisille älykkäille ja edistyksellisille ihmisille.

Tontti intoutuu viimeisimmässä Vihreä Lanka -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan ylistämään Euroopan Unionia tavalla, joka herättää lähinnä myötähäpeää ja kysymyksen, onko teksti kirjoitettu selvin päin.

”1. marraskuuta 1993 sai alkunsa talous- ja rahaliitto. Silloin syntyi unionin kansalaisuus ja harpottiin eteenpäin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja oikeus- ja sisäasioissa. Euroopan parlamentti muuttui keskustelukerhosta päätöksentekijäksi.

Maastrichtin jälkeen yhteistyö on edennyt pidemmällä vaikka paljossa on vielä parantamisen varaa. Mutta verrattuna edeltäneisiin vuosisatoihin, jolloin kansallismielisyys eli nationalismi johti muutaman vuoden välein verisiin tappokinkereihin ympäri Eurooppaa, muutos on ollut valtava.”

Tuo teksti sopisi muutamalla sananvaihdolla Leonid Brezhnevin puheeseen NKP:n puoluekokouksessa. Tontin historiatulkintaa voi myös pitää erittäin yksipuolisena. NKP:n johdolla taantumuksen voimia kuitenkin ollaan ilmeisesti kukistamassa.

Porvarillisen taantumuksen voimia Tontti luonnehtii väkevin sanankääntein:

”EU:lla toki vastustajia riittää yhä. Populistit pitkin mannerta lietsovat pelkoa, ennakkoluuloja ja vihaa. Impivaaralainen pysähtyneistö osaa vain vastustaa. Joillekin unioni on antikristus, joillekin sosialismia, joillekin USA:n ja suuryritysten salajuoni. ”

Tästä Tontti saa aasinsillan, jolla laitavasemmisto ja laitaoikeisto niputetaan yhdeksi ja samaksi mössöksi. Edistyksen vastustajat ovat tyhmiä, koska Jarkko sanoo niin. He vain ovat tyhmiä vähän eri tavalla.

Hauskin pala on kuitenkin säästetty loppuun:

”Kaikkine puutteineenkin Euroopan unioni on parasta mitä Eurooppa on saanut aikaan, ehkä koskaan. Tulevaisuudessa 1900-luvusta tullaan muistamaan se, että silloin kollektivistiset ideologiat hävisivät lopullisesti EU:n edustamalle ihmisoikeuksiin perustuvalle liberaalille demokratialle.”

Euroopan Unionissa puhutaan kyllä kauniisti demokratiasta, mutta Unioni itsessään pyrkii aktiivisesti kaventamaan demokratiaa ja siirtämään päätäntävaltaa keskushallinnolle, joka on demokraattisen kontrollin ulkopuolella. Tämä on ilmeisesti sitä demokraattista sentralismia eli juuri sellaista kansainvälistä yhteistyötä, joka vähentää kansalaisten vapauksia ja jättää vallankäytön voidellulle ylikansalliselle eliitille.

Relander ei petä

Tuottelias kolumnisti Jukka Relander ei yleensä petä odotuksia. Kun Relander kyllästyi moittimaan Päivi Räsästä väärästä kristillisyydestä, hän lähti arvostelemaan mediaa suomettuneisuudesta ja vääränlaisen keskitien etsimisestä. Puhe on tietysti Ajankohtaisen Kakkosen taannoisesta homoillasta, josta media repi suuret otsikot ja osaltaan vauhditti kirkosta eroamisia.

Relander väittää, että Ajankohtaisen Kakkosen toimittaja Jyrki Richt noudatti suomettumisen ajalta tuttua näennäistä tasapuolisuutta vieraiden valinnassa.

”Toimittaja näet etsi sitä puoliväliä, vaikka totuuskin olisi ollut tarjolla.”

Hän moittii Richtiä siitä, että hän kutsui homoiltaan väärät ihmiset edustamaan kirkkoa. Relander ei selvästikään ymmärrä, että vasemmistolainen toimittaja nimenomaan halusi homovastaiselle puolelle mahdollisimman vanhoillisia edustajia, kuten Aarno Laitinen kolumnissaan mainitsi.

Relanderin ilmavaivojen syy selviää kirjoituksen loppupuolella:

”Tarkemmin ajatellen Richt ei ole yksin asenteidensa kanssa. Samoin ajattelee myös se osa mediaa, joka on gallupit nähtyään alkanut myötäillä maahanmuuttokriittistä vähemmistöä. Toisaalta ja toisaalta, pitäähän rasistejakin kuulla.”

Jostain syystä Relanderille ei juolahda mieleen, että hän itse ei edusta ketään muuta kuin itseään. Relander ei ole teologi eikä kirkon opista päätetä demokraattisesti eikä huutoäänestyksellä. Kirjoitustensa perusteella Relander ei joko kykene tai halua ymmärtää eri tavalla uskovia ja ajattelevia. Relander vain tietää muiden edistyksellisten tavoin, mihin maailma on menossa.

Maltillinen muslimi löytää epäkristillisyyttä

Vihreä ihmisoikeuslakimies ja maltillinen muslimi Husein Muhammed liittyi vähän jälkijunassa Päivi Räsäsen mätkijöihin. Kyse ei tosin ollut homoliitoista vaan pakolaisten valinnasta. Räsänen erehtyi lausumaan, että Suomen olisi pakolaisten valinnassa suosittava ryhmiä, jotka sopeutuvat helposti suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkkinä hän mainitsi kristityt pakolaiset. Räsänen selvensi jälkikäteen lausuntoaan, kun hän joutui Hyvyyden Puolueen Astrid Thorsin ja Stefan Wallinin arvostelun kohteeksi.

Husein Muhammed mainostaa itseään muslimiksi ja sekularistiksi. Kuitenkin hän ymmärtää sekularismin samalla tavalla kuin Vapaa-ajattelijoiksi itseään kutsuvat uskonnonvastustajat, eli sekularismi tarkoittaa uskonnon häivyttämistä politiikasta. Husein sanoo:

”Tavoittelen sellaista yhteiskuntaa, jossa jokaisella olisi uskonnonvapaus, mutta jossa politiikkaa ei tehtäisi tietyn uskonnon ehdoin. Toisaalta valtio ei saisi myöskään suosia tai syrjiä mitään uskontoa. ”

"..."

”Räsäsen kannattaisi myös muistaa Jeesuksen ohje: " Anna keisarille mikä keisarille kuuluu." eli jättää sekoittamatta uskontoa ja politiikkaa ja välttää pakkosyöttämästä ahdasmielistä uskonnontulkintaansa meille kaikille.”

Husein Muhammedille suosittelisin toisenlaista sekularismia eli sellaista, jonka mukaan julkiseen virkaan valittavalta ei edellytetä minkäänlaista uskonnollista vakaumusta tai sen puutetta. Lisäksi hänen kannattaisi miettiä olkiukkojen pystyttelyn asemesta, mitä hänen arvostelemansa henkilö oikeasti sanoi. Räsäsen kristillistä vakaumusta on toki helppo käyttää häntä vastaan, mutta siitä ei saa lisäpisteitä silloin, kun toimitaan maallisella puolella.

Huseinin esimerkki irakilaistaustaisten sopeutumisesta Ruotsiin on kuitenkin relevantti, eli pelkkä kristinusko sinänsä ei tarkoita, että maahanmuuttaja integroituisi hyvin yhteiskuntaan. Esimerkiksi Södertäljessä assyrialaisten kristittyjen sopeutumisessa on ollut paljon ongelmia. Vihamielisessä ympäristössä kasvaneet assyrialaiset ovat tuoneet omat tapansa, arvonsa ja asenteensa mukanaan. Toisaalta Räsänen ei edes väittänyt, että uskonnon pitäisi olla ainoa määrittävä tekijä.

Vihreille miehille eli Jarkko Tontille, Jukka Relanderille ja Husein Muhammedille sanoisin, että ilmavaivat vähenevät, jos hieman hillitsee omahyväisyyttä ja moraalista ylemmyyttä, joita tietoisuus omasta edistyksellisyydestä ja oikeassa olemisesta tuo mukanaan. Veikkaan ilmavaivojen kuitenkin pahenevan sitä mukaa, kun Perussuomalaisten kannatus gallupeissa kasvaa.