Sosialidemokraattien kansanedustaja, entisen pääministerin huonompi puolisko Päivi Lipponen tiedusteli tänään 22.5 eduskunnan kyselytunnilla, mitä hallitus aikoo tehdä arjen turvallisuutta uhkaavan nettirasismin kitkemiseksi. (Eduskunnan kyselytunti 22.5., Lipposen kysymys tulee noin 57 minuutin kohdalla). Lipponen osoitti kysymyksen liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindenille ja ilmeisesti odotti sensuurin puolestapuhujalta sympatiaa ajatukselleen. Linden kuitenkin siirsi vastauksen sisäministeri Anne Holmlundille, joka vastasi ympäripyöreästi sanomatta juuri mitään.
Päivi Lipponen on siis nähnyt saman uutispätkän, josta kirjoitin pari viikkoa sitten. Kyseisessä uutislähetyksessä ei ollut substanssia nimeksikään mutta sitäkin enemmän tarkoitushakuista liioittelua ja suoranaista lavastusta. Päivi Lipponen on kuitenkin demari, ja demarit kuuluvat muiden vasemmistolaisten tavoin Ylen uutisten pääasialliseen katsojakuntaan. Heidän joukossaan lienee myös muita enemmän sellaisia, jotka pitävät uutisten asiasisältöä pääpiirteissään totuudenmukaisena.
Lipponen ehdotti, että Suomessa otetaan käyttöön samanlainen laki kuin Ruotsissa, jossa keskusteluryhmän ylläpitäjällä on oltava erillinen vastuuhenkilö. Minua ei lainkaan yllätä, että demari etsii malleja politiikalleen Ruotsista. Sattumoisin kuitenkin luin äskettäin siitä, miten Ruotsissa internetin sananvapauden holhous on hoidettu.
Ruotsissa tarvitaan lisenssi
Ruotsin laki ei itse asiassa ole kovin hyvä malli Suomeen, koska se on vanhentunut ja laadittu lähinnä paperimedian tarpeisiin. Jotta kirjoittaja pääsee Ruotsissa sananvapauslainsäädännön piiriin, hänen on rekisteröidyttävä ja maksettava lisenssimaksu. Luonnollisesti vain harvat näin tekevät, joten blogosfäärin ruotsalaiskirjoittajat ovat tavallaan lainsuojattomia.
Otsikolla Bloggare verkar i laglöst land (Bloggaajat toimivat lainsuojattomina) Svenska Dagbladet kirjoittaa kulttuurisivuillaan:
” Vain harvat ruotsalaiset bloggaajat nauttivat sananvapauslain suojaa. Heitä voidaan helposti syyttä herjauksesta ja heidän lähteensä tutkia. Yksinkertainen rekisteröityminen parantaa suojaa merkittävästi, mutta vain harvat ovat tietoisia mahdollisuudesta.”
Ruotsin radio- ja tv-hallinto on tarjonnut tammikuusta 2003 mahdollisuuden rekisteröityä, mutta rekisteröintejä on toistaiseksi tullut vain 474 kappaletta ja näistä useimmat ovat yrityksiä ja yhteisöjä. Kotisivunsa rekisteröineitä yksityishenkilöitä on alle sata, mistä voidaan päätellä, että vain murto-osa internetin toimijoista on vaivautunut rekisteröitymään.
Svenska Dagbladet kertoo myös, mitä rekisteröityminen käytännössä tarkoittaa.
” Muun muassa se tarkoittaa, että oikeusprosessi näyttää erilaiselta. Sananvapautta koskevissa oikeudenkäynneissä on mukana lautamiehet. Jos lautamiehet vapauttavat syytetyn, henkilölle on vapaa. Sananvapauslain perusteella on siis vaikeampaa tulla tuomituksi esimerkiksi herjauksesta kuin rikoslain.”
”Toinen etu on se, että viranomaiset eivät voi etukäteen tarkistaa, mitä perustuslain suojaamaan blogiin tai kotisivulle kirjoitetaan. Jos joku on kertonut jotakin luottamuksellista bloginpitäjälle, ennakkotarkastuksen suoja on erityisen tärkeä. Lähdesuoja tarkoittaa nimittäin, että viranomaiset eivät saa selvittää, kuka luottamuksellisen tiedon on kertonut.”
Vuonna 2003 käynnistettiin lisäksi valtiollinen selvitys siitä, miten paino- ja ilmaisuvapautta koskeva lainsäädäntö säädettäisiin paremmin nykyaikaiseen viestintäteknologiaan soveltuvaksi.
Ruotsin lainsäädäntö ei siis voi olla mikään malli Suomelle, koska lainsäädäntö on siellä vanhentunut ja sitä ollaan muuttamassa. Myös rekisteröityminen ei ratkaisuna toimi, koska vain harvat käytännössä rekisteröivät omat sivunsa. Päivi Lipponen ei siis ole tehnyt kotiläksyjään, vaan toisteli Eduskunnan kyselytunnilla televisiossa näkemäänsä ”uutista”. Tämä on historianopettajalle anteeksiantamatonta huolimattomuutta.
Snaphanenin haastatteleman ruotsalaisbloggaajan mukaan Ruotsissa ei ole tuomittu poliittista blogitoisinajattelijaa, mutta on vain ajan kysymys, milloin näin käy. Kuulostaa, että Suomessa oltaisiin tässä asiassa edelläkävijöitä, koska Mikko Ellilä tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa 60 päiväsakkoon kirjoituksestaan ”Yhteiskunta koostuu ihmisistä”.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin ja ex-vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen käynnistämä mielipidevaino osoittaa kiitettävää oma-aloitteisuutta mieheltä, jonka väitöskirjassa Hets mot Folkgrupp vaaditaan tiukkoja rajoituksia sananvapaudelle. Edes Ruotsissa ei pystytä samaan.
Tässä kirjoituksessaan ruotsalainen bloggaaja Blogge Bloggelito kirjoittaa oman mielipiteensä rekisteröitymisestä. Hänen mukaansa järjetöntä systeemiä ei kannata tukea rekisteröitymällä. Rekisteröitymättömän kirjoittajan suoja on teoriassa heikko, mutta käytännössä hyvä.
Blogge Bloggelito toistaa saman kuin minäkin olen aiemmin sanonut. Sananvapauteen kuuluu perustavaa laatua oleva absoluuttinen oikeus ilmaista asioita, joita joku toinen ei halua nähdä tai kuulla. Asiat, joita kukaan ei koe epämiellyttäviksi, eivät tarvitse sananvapauden suojaa. Jos epämiellyttäviä asioita lähdetään sensuroimaan, ollaan lopulta tilanteessa, jossa mistään asiasta ei voi puhua muutoin kuin positiiviseen sävyyn.
Blogge Bloggelito antaa seuraavia ohjeita ruotsalaisille sananvapauden käyttäjille:
- Älä rekisteröidy ja tuhlaa 2000 kruunua tukemalla kommunistista järjestelmää.
- Älä ota vastuuta kommentoijien kirjoituksista. Jokainen vastaa omista kirjoituksistaan.
- Kiistä syyllisyytesi ”sananvapausrikokseen” ja ilmoittaudu poliittiseksi toisinajattelijaksi, jos kirjoituksesi ei loukkaa kenenkään yksityishenkilön luonnollista oikeutta.
Kaikki Mika Illmanin sananvapauden vastaisen ristiretken uhrit ovat poliittisia toisinajattelijoita.
Lisäys: Päivi Lipposen kysymys ja sisäministeri Anne Holmlundin vastaus on luettavissa Täysistunnon pöytäkirjasta (HT: Keba/Vieraskirja).
4 kommenttia:
Ei ole Westphalen vastannut tiedusteluihini siitä, mitä nämä turvallisuusuhat tarkemmin ottaen ovat. Lähetin tänään viestin uudelleen ja pyysin delegoimaan jollekin, jonka toimenkuvaan vastaaminen kuuluu, jos oma aika ei riitä.
Illmanin kunniaksi on sanottava, että hän sentään on vastannut kyselyihin joskus.
Ihmettelen myös, mitä ulkoministeriön virkamies tekee uutispätkässä hölisemässä maahanmuuttajien pyykkitupavuoroista.
Westphalenin netissä julkaistujen kirjoitusten perusteella hän lähinnä keskittyy suosittelemaan keskusteluja "maltillisten islamistien" kanssa.
Huomattavaa koko asiassa on se, että vihervasemmisto - perinteiseen vasemmistolaiseen tapaan - on rajoittamassa vain ja ainoastaan omasta totuudestaan poikkeavaa sananvapautta.
Tämän voisi tiivistää niin, että suurin ero kansallismielisen ja vihervasemmistolaisuuden välillä on yksilönvapaus.
Vihervasemmisto pyrkii ohjailemaan kansan mielipidettä ja kertomaan ylhäältä päin mikä on totuus.
Heidän yhteiskunnassaan kansalainen on olemassa valtiota varten. Tämä on varsin hupaisaa, kun huomaa saman ajattelun uponneen myös anarkisteihin. ;)
Kansallismielinen - tai oikeastaan perinteinen suomalainen ihminen - on puolestaan sitä mieltä, että yhteiskunta on rakennettu yksilöitä - eli kansalaisia - varten.
Kansallismielinen yhteiskunta on ideaalitapauksessa alhaalta ylöspäin ohjattu todellinen kansanvaltainen yhteisö.
Järjestyksessä yksilö-perhe-suku-heimo-kansa. Ja jos tulee tarvetta, se jälkeen pitää mietti tapauskohtaisesti mikä meille on hyväksi.
Kullervo
Olen sitä mieltä, että Westfalunilta kannattaisi yhden jos toisenkin kysellä.
Että notta masinoidaan pienoinen kampanja, jossa omalla nimellään esiintyvät kansalaiset kysyvät Kikalta noita samoja jutskia, mitä Lotta jo kysyi.
Jossain vaiheessa (jos toistamme tätä esim. seuraavan sadan vuoden ajan) Kiksulle ja Mixulle ja Mikolle ja Jonskulle ja niiden kavereille voi tulla sellainen ahaa-elämys, että hei jos puhuu täyttä paskaa julkisuudessa niin siitä ehkä voi joskus joutua vastuuseenkin. Jos valta vaihtuu.
Lähetä kommentti