maanantaina, joulukuuta 05, 2022

Korona ja verihyytymät


Vuoden 2021 aikana alettiin kuolintilastoissa havaita ylikuolleisuutta tta, joka ei johtunut koronaviruksen aiheuttamasta taudista vaan jostain muusta.

Aivan ensimmäisenä ylimääräinen kuolleisuus havaittiin henkivakuutusyhtiöissä, joissa maksettavien korvausten määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen aikana. Tuolloin Yhdysvalloissa toimitettiin väestön massarokotukset suurimmalta osin.

Yhdysvalloissa Alabamassa sijaitsevan hautaustoimiston balsamoija alkoi joskus vuoden 2021 puolivälin tienoilla huomata, että haudattavaksi tuotujen ruumiiden verisuonissa oli pitkiä rihmaisia verihyytymiä. Näitä löytyi sekä koronapotilaiden että rokotettujen joukosta. Hautautaustoimiston palsamoija, joka on toiminut alalla 2000-luvun alusta asti eikä ole koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa.

Verihyytymiä voi katsella dokumenttielokuvassa Died Suddenly. Kyseinen dokumentti antaa ymmärtää, että kyse olisi tietoisesta ihmispopulaation vähentämisestä. Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä tätä aspektia lainkaan.

Dokumentti jättää myös käsittelemättä sen, mistä verihyytymät johtuvat.Sen sijaan Epoch Times on tehnyt dokumentin, jossa väitetään, että koronaviruksen sisältämä piikkiproteiini aiheuttaa verihyytymät.

Aluksi jutussa korostetaan, että lääkärit ymmärsivät jo varhain, että koronaviruksen aiheuttama tauti ei ole ainoastaan hengitystieinfektio vaan myös tauti, joka vaikuttaa verisuoniin ja niiden sisäpintoihin koko ihmisruumiin alueella. Koronaviruksen aiheuttama tauti lisää verihyytymien todennäköisyyttä moninkertaisesti. Nämä verihyytymät voivat sitten aiheuttaa, joko sydänkohtauksia tai aivohalvauksia.

Tässä vaiheessa kannattaa todeta, että verihyytymät sinänsä ovat ihmisruumiin keino tukahduttaa verenvuoto. Verihyytymät liittyvät koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen siten, että viruksen piikkiproteiini aiheuttaa peräkkäaisiä verihyytymiä verisuonten sisällä olevissa endoteelisoluissa. Viruksen piikkiproteiini siis vahingoittaa endoteelisoluja kaikkialla ruumiin verisuonissa.

Piikkiproteiinin vaikutuksesta  on kerrottu tarkemmin tässä dokumentissa, johon on koottu verihyytymiin liittyvää tutkimustietoa.

Verihyytymät ja koronarokote

Verihyytymät siis liittyväat koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Miten ne sitten liittyvät koronarokotteeseen.

Tässä vaiheessa  kannattaa muistuttaa, että koronarokotteita on vedetty pois sen takia, että ne aiheuttavat verihyytymiä. Lääkeyhtiö Johnson and Johnson joutui vetämään rokotteensa tilapäisesti pois sen aiheuttamien verihyytymien takia.

Mitä tulee Pfizerin lähetti-RNA-rokotteeseen, se ei itsessään sisällä koronavirustaa vaan ihmisen elimistö muodostaa lähetti-RNAn ohjeen mukaisesti piikkproteiinia eli juuri sitä ainetta, joka aiheuttaa ihmisen verisuonistossa hyytymiä. Tutkimusten mukaan sillä, mistä lähteestä piikkiproteiini tulee, ei ole vaikutusta  siihen, miten paljon verihyytymiä syntyy.

Löysin myös kotimaisen sivuston, jossa on kerrottu koronaviruksen piikkiproteiinin vaikutuksista verisuonten soluihin. Verihyytymistä ei siinä puhuta mutta  juttu liiittyy samaan asiaan kuin  kuin Epoch Timesin julkaisema .

Nykytilanne

Suomessa lähes koko väestö on rokotettu Pfizerin mRNA-rokotteella useampaan kertaan. Massarokotukset tapahtuivat vuoden 2021 puolella ja on todennäköistä, että rokotteesta aiheutuvat verihyytymät ja äkkikuolemat osuivat enimmäkseen tuolle ajanjaksolle. Piikkiproteiini poistuu elimistöstä ajan myötä ja luultavasti suurin osa vuoden 2021 aikana rokotetuista ei enää joudu kärsimään rokotteen piikkiproteiinin aiheuttamista verihyytymistä. Tähän asiaan olisi kiva saada vahvistusta niiltä, jotka tietävät

Suomessa kiertää koko ajan helposti tarttuva koronaviruksen variantti. Uusia muunnoksia viruksesta syntyy lyhyehköin väliajoin. Tämä kiertokulku on seurausta pandemian aikana tehdyistä massarokotuksista. Ihmiset, niin rokotetut kuin rokottamattomat, saavat tartunnan, sairastuvat ja paranevat. Taudille saatu immuniteetti jää kuitenkin lyhytkestoiseksi, ja ihminen voi saada uuden tartunnan hyvinkin pian edellisestä. Mitään merkkejä siitä, että tauti olisi häviämässä, ei ole.

Uudet variantit aiheuttavat enimmäkseen suhteellisen lievän hengitystieinfektion. Virus kuitenkin sisältää edelleen piikkiproteiinia, joka elimistössä vahingoittaa verisuonia ja saa aikaan verihyytymiä. Koska massarokotuksia muiden kuin riskiryhmien osalta ei enää järjestetä, on epätodennäköistä, että rokotteesta tulevia haittoja enää tulisi kovin paljon niille, jotka saivat rokotteen vuoden 2021 aikana.

Ylikuolleisuuden syyt?

Epäolennaisuuksiin paljonh huomiota kiinnittävä valtamedia sai uutisahetta, kun HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja THL:n Mika Salminen ajautuivat joutavanpäiväisen tuntuiseen kiistaan koronakuolleisuudesta.

Salminen väitti, että Suomen koronatilastot antavat väärän kuvan todellisuudesta. Sen perusteella, mitä olen kuullut siitä, mikä tulkitaan koronakuolemaksi ja mikä ei, Salminen on toki oikeassa.

Lehtonen taas laukoi, että ylikuolleisuus johtuu koronasta. Salminen sanoi, että enemmistö on muuta kuin koronaa. Tavallaan molemmat ovat mielestäni oikeassa. Koronan aiheuttama hengitystieinfektio on enimmäkseen lievä eikä aiheuta paljon kuolemia, mikäli potilaalla ei ole muita vaivoja.

Sen sijaan koronaan liittyvät äkkikuolemat voivat hyvinkin johtua koronataudin seurauksena ihmisen elimistöön joutuneesta piikkproteiinista, joka aiheuttaa verihyytymiä ja sitä kautta äkkikuolemia. Jos nämä  lasketaan koronakuolemiksi, Lehtonen on luultavasti oikeassa.

Rokotteesta aiheutuvia äkkikuolemia on luultavasti melko vähän, koska massarokotuksita alkaa olla jo aikaa eikä rokotettujen elimistössä juuri nyt todennäköisesti ole kovin paljon piikkiproteiinia.

Jos Lehtosen ja Salmisen valtamedian inspiroimasta kärhämästä jotain voisi sanoa, se kuvaa hyvin, millaisista asioista valtamedia on kiinnostunut. Se luo klikkauksien takia vastakkainasettelua  Lasse Lehtosen ja Mika Salmisen välille mutta ei ole lainkaan kiinnostunut kertomaan lukijoille, mistä koronakysymyksesä oikeasti on kyse, millaisia virheitä on tehty ja miten nykytilanteesta päästään eteenpäin, jos päästään.

Poimin vielä yhden uutisen, joka kuvaa, että koronarokotukset sisältävät käytännön ongelmia, jotka pitää jollain tavalla ratkaista. Iltalehti kertoo vanhemmista, jotiden vastasyntynyt lapsi tarvitsee verensiirron, mutta vanhemmat eivät halua, että lapselle annetaan koronarokotetun verta.

Iltalehti selvästi haluaa kuvata vanhemmat rokotevastaisiksi hörhöiksi sen enempää miettimättä, voisiko vanhempien huoli olla aiheellinen.

Jos ajattelemme piikkiproteiinia, jota rokotettujen verestä  mahdollisesti löytyy, se voivat ainakin teoriassa siirtyä verenluovuttajalta pienen lapsen verenkiertoon. Näitä tapauksia varten tarvitaan säännöt, miten pian koronarokotuksen ottamisen jälkeen, henkilö voi luovuttaa verta ja miten pian sairastetun koronataudin jälkeen verta voi luovuttaa.

Iltalehti vain toteaa:

” Vakavia sairastumisia ja koronakuolemaa ehkäisevien rokotteiden on todettu olevan erittäin turvallisia ja tehokkaita. Jo miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa on rokotettu.”

Jos kerran rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita, miksi THL ei jakele uusia, päivitettyjä rokotteita koko väestölle? Eikö niitä muka ole varastossa?

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

THL:n ja kaikkien koronatoimissa mukana olleiden on aika kertoa totuus. Miksi tiettyihin ratkaisuihin päädyttiin? Kuka on vastuussa epäonnistumisista? Missä vaiheessa tiedettiin, kuinka huono koronarokote oikeasti on? Miksi rokotteen ominaisuuksista valehdeltiin. Ovatko THL:n edustajat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen, joka kieltää heitä kommentoimasta Pfizerin koronarokotetta? Sen sijaan saadaan lehdistä lukea Lehtosen ja Salmisen sanailua merkityksettömistä yksityiskohdista.

Puheiden mukaan pyrittiin korkeaan rokotekattavuuteen ja laumaimmuniteettiin. Missä vaiheessa THL:n asiantuntijat tiesivät, että rokotteella ei voida saavuttaa laumaimmuniteettiä?

Lisäksi pitää tietysti kertoa, kuinka monta ihmistä on kuollut koronarokotteen aiheuttamiin komplikaatioihin? Kuinka moni on vakavasti vammautunut? Onko rokotteen ottaneita tietoisesti johdettu harhaan.

Kaiken tohinan, taloussulkujen ja koronapassin jälkeen elämme tilanteessa, jossa virus on osa jokapäiväistä elämää. Ihmisiä sairastuu, ihmisiä toipuu. Pitkän aikavälin lopputulosta on vaikea arvioida. Itse ajattelen, että paluu normaaliin onnistuu vasta, kun viimeinenkin koronarokotettu on saatettu haudan lepoon. Tätä ei voi pitää merkittävänä onnistumisena poliitikkojen ja viranomaisten taholta.

Itse asiassa lähes kaikki toimenpiteet viranomaisten ja poliitikkojen taholta olivat joko turhia tai haitallisia. Koronatoimissa ei ollut mitään, jota voisi kutsua menestykseksi. Se, että näin kävi, heikentää ihmiisten luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään. Toki on paljon ihmisiä, jotka edelleen luottavat koronarokotteen tehoon luultavasti siksi, että he eivät voi käsittää, että joku voisi huijata sellaisella asialla.

Luottamus heikkenee entisestään, jos  tilivelvollisuus ei toteudu, jos kukaan ei joudu epäonnistumisista vastuuseen. Tapahtuneen yhteydessä on todennäköisesti
tehty myös rikoksia. Järjestelmän uskottavuus edellyttää, että rikokset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan.

Osana tutkintaa pitää selvittää eri toimijoiden kytkökset lääketeollisuuteen. Jatkossa pitää varmistaa, että terveydenhuollon keskeiset asiantuntijat eivät ole liian läheisissä väleissä lääketeollisuuden kanssa. Tämä voi olla hurskas toive, mutta aina kannattaa yrittää.

 

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2022

Dystopiakatsaus

Viimeksi tarkastelin dystooppisia elokuvia tässä blogissa vuonna 2018. Tänään yritän toistaa tempun vähän eri elokuvilla.


Väkivaltaviihdettä

Norman Jewison ohjasi elokuvan Rollerball vuonna 1975. James Caan esitti pääosassa rollerball-pelaaja Jonathan E:tä. Pelinä rollerball ei muistuta mitään nykyisin pelattavaa urheilulajia, mutta yhteydet jääkiekkoon ovat suomalaiselle ilmiselvät. Vuonna 1975 NHL-jääkiekko eli väkivaltaista kauttaan. Sarjan paras joukkkue oli tuolloin Philadelphia Flyers, jota kutsuttiin aikanaan lempinimellä Broad Street Bullies.

Käsite leipä ja sirkushuvit on jo vanha ja peräisin antiikin Roomasta. Leivällä ja sirkushuveilla pidettiin väestö kurissa niin, että se ei ryhtynyt kapinoimaan.

Rollerballin yhteiskunnassa eletään materiaalisessa yltäkylläisyydessä. Yhteiskuntaa hallitsevat korporaatiot, jotka myös omistavat rollerball-joukkueet. Hallitsevat korporaatiot siis muodostavat eräänlaisen ”Maailman talousfoorumin.”  Päähenkilö Jonathan E.(James Caan) on pelannut pitkän uran Energiakorporaation omistamassa joukkueessa. Syystä, jota elokuvan alussa ei kerrota, korporaatio haluaa Jonathan E:n jäävän eläkkeelle ja lopettavan pelin pelaamisen. Kun Jonathan ei suostu, pelin sääntöjä muutetaan aina vain väkivaltaisemmiksi tarkoituksena joko saada Jonathan E. lopettamaan tai ottaa tämä hengiltä.

Myöhemin elokuvassa korporaation edustaja kertoo rollerball-pelin tarkoituksen. Sen tehtävänä on osoittaa yksilöllisten ponnistelujen turhuus. Rollerballin korporaatioiden yhteiskunta saallii mukavan elämän ja sirkushuvit mutta ei mitään omaehtoista menestystä. Rollerballista on myös tehty uudempi John McTiernanin ohjaama versio vuonna 2002.

Kun resurssit loppuvat



Vuonna 1973 tehty dystooppinen elokuva Soylent Green (Maailma vuonna 2022) on selkeästi malthusilainen elokuva, joka kertoo ylikansoitetusta maailmasta, jossa Maailman talousfoorumin kaltainen elin kehittää uuden ruokalajin, joka poistaa nälän ylikansoitetusta maailmasta.

Ei liene sattumaan, että noihin aikoihin Rooman klubi teki synkät ennusteensa maapallon resurssien loppumisesta väestönkasvun myötä. Sama malthusilainen pohjavire on mukana nykyisessaä ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyvisssä liikkeissä ja järjestöissä. Moderniin ympäristöliikkeeseen liittyy myös voimakas antinatalismi eli tänne syntyvät ihmiset nähdään ensisijaisesti maapallon resurssien kuluttajina eikä yhteiskunnan uusiutumiselle välttämättöminä ihmisinä.

Elokuvassa maapallo on ylikansoitettu ja täysin saastunut. Luonnonvarat ovat loppuneet ja väestön ruokkimisesta vastaa Soylent-korporaatio, joka valmistaa ruokaa valtameristä kerätystä planktonista.

Katso elokuva

Maapallon resurssien loppumiseen liittyvä elokuva on myös tarina poliisista, joka etsii syyllistä. Kun Soylent-korporaation johtokunnan jäsen murhataan etsivä Thorn (Charlton Heston) alkaa selvittää murhaa ja saa lopulta selville Soylent Greeniin liittyvän kammottavan salaisyyden.

Toisin kuin Rollerball-elokuvassa Soylent Greenin korporaatiot muistuttavat tosielämän Maailman talousfoorumia, joka haluaa ihmisten luopuvan lihansyönnnistä ja siirtyvän käyttämään ravintona keinolihaa ja hyönteisiä.

Nuoruuden palvontaa

Pako Tulevaisuudesta (Logan’s Run)


 

Elokuvassa eletään kuvun alla olevassa yhteiskunnassa vuotta 2274. Pintapuolisesti yhteiskunta vaikuttaa idylliseltä. Ihmisten elämä on vaivatonta, ja heillä on vähän tai ei lainkaa töitä, joten he ovat vapaita etsimään mielihyvää. Idyllissä on kuitenkin yksi haittaava tekijä. Kun ihminen täyttää 30 vuotta, hänet tapetaan puoliuskonnollisessa seremoniassa nimeltä ”karuselli”. Osa 30 vuotta täyttäneistä yrittää paeta seremoniaa ja heitä kutsutaan ”juoksijoiksi.”  Henkilöinden, joita kutsutaan ”hiekkamiehiksi” (Sandmen) tehtävänä on ottaa juoksijat kiinni ja tappaa heidät. Päähenkilö Logan, jota esittää Michael York on yksi karkureiden kiinniottajista

Hän saa tehtävän etsiä kuvun ulkopuolella oleva yhteisö, joka tunnetaaan nimelläa ”Turvapaikka”. Logan ja hänentyttöystävänsä Jessica pääsevät kuvun ulkopuolelle ja löytävät sieltä kauniin ja liki asumattoman maailman.

Pako Tulevaisuudesta ei sovi malthusilaiseksi elokuvaksi,vaikka siinä pyritään rajoittamaan populaation kokoa tappamalla yli-ikäiset ihmiset vaan se kuvaa mitä ilmeisimmin ydinsodasta selvinnyttä yhteisöä, vaikka elokuva ei sitä suoraan kerrokaan.

Toksista maskuliinisuutta nössöyhteiskunnassa.


Demolition man on selvästi uudempi kuin muut tämän jutun elokuvat. Kun aikanaan katsoin sen ensimmäistä kertaa, en aavistanut, miten hyvin monet elokuvassa esitetyt asiat lopulta toteutuisivat, eli elokuva on kestänyt aikaa paremmin kuin koskaan uskoin.

Elokuvassa väkivaltainen roisto nimeltä Simon Phoenix ( Wesley Snipes) jäädytetään. Tulevaisuudessa hänet herätetään henkiin yhteiskunnassa, joka on kyvytön käsittelemään Phoenixin kaltaista paatunutta väkivaltarikolliista. Tilanteen korjaamiseksi San Angelesin poliisi sulattaa suväjäädytyksestä Phoenixiä menneisyydessä jahdanneen John Spartanin (Sylvester Stallone).

Elokuvan yhteiskunta on ”suvaitsevainen”  mutta jossa monet asiat ovat kiellettyjä. Yhteiskunta on näennäisesti rauhanomainen utopia mutta on pohjimmiltaan elokuvan pääpahis tohtori Raymond Cocteaun hallitsema autoritaarinen diktatuuri.

 

maanantaina, marraskuuta 21, 2022

Yle - Miksi ette anna ihmisten nauttia jalkapallosta?

 


Qatarin MM-kisat alkoivat ja isäntämaa Qatar osoittautui tasoltaan ehkä heikoimmaksi isäntämaaksi kautta aikojen. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista tai odottamatonta.

Sen sijaan veronmaksajan rahoittamalla yleisradioyhtiöllä mopo on karannut pahasti käsistä. Kisalähetykset ovat muuttuneet sietämättömäksi paasaukseksi ihmisoikeuksista. Paasaus on jo ajat sitten ylittänyt kohtuuden rajat. Tässä ei ole mitään pahaa, jos saarnataan oikeille ihmisille. Suomalaiset tv-katsojat eivät kuitenkaan ole se, jolle näistä asioista kannattaisi saarnata. Suurin osa ihmisistä, joita kisat edes jollakin tasolla kiinnostavat, ymmärtävät kyllä, että ehkä kisat olisi pitänyt antaa jollekin muulle maalle kuin Qatarille. Osa katsojista minä mukaan luettuna on sitä mieltä, että kisat olisi pitänyt ottaa pois Qatarilta ja jollekin toiselle maalle järjestettäväksi.

Koska kisat ovat alkaneet, nyt  on kuitenkin myöhäistä siirtää kisoja muualle. Nyt on oikea aika keskittyä itse peleihin.

Jalkapallo ei oikeasti ole mitään elämää suurempaa. Se on urheilua ja viihdettä. Pelaajille maksetaan pelaamisesta. Studion kommentaattoreille maksetaan puhumisesta. Itse en maksaisi heille moraaliposeerauksesta.

Valitettavasti fanaattinen paasaus ihmisoikeuksista peittää alleen kaiken muun ja väitän, että paasaus ei itse asiassa edistä ihmisoikeusasiaa lainkaan, koska kohdeyleisö ei tarvitse eikä halua kuunnella jatkuvaa paasausta.

Olen kirjoittanut viime vuosina ennen jalkapallon MM-kisoja blogikirjoituksen. Niin tein tänäkin vuonna ja mainitsin siinä Qatarin isannyyteen liittyvät ongelmat. Pidätin itselleni kuitenkin oikeuden katsoa pelejä televisiosta. Nyt Yle on omalla moraaliposeerauksellaan viemässä nautinnon pelien seuraamisesta. Tästä syystä jätän seuraavissa peleissä studio-osuudet kokonaan väliin. En yksinkertaisesti kestä enää kuunnella vaan olen harkinnut tällaisen t-paidan hankkimista.

Ennen Qataria MM-kisat järjestettiin Venäjällä. Katsoin kisat televisiosta. Kisat olivat tv-lähetysten perusteella hyvin järjestetyt. Kaikkiaan Venäjä järjesti kelpo kisat. Venäjä ei toki ole mikään ihmisoikeuksien suurvalta mutta maailmassa on paljon huonompiakin paikkoja elää ja asua.

Jos Venäjä haluaisi järjestää kisat nyt, se tuskin onnistuisi, koska Venäjä on sotaa käyvä maa.

Argentiina 1978

Jalkapallon MM-kisat on nimittäin aiemminkin järjestetty maissa, joissa ihmisoikeuksissa on toivomisen varaa. Argentiina järjesti toistaiseksi ainoan kerran jalkapallon MM-kisat vuonna 1978.

Argentiinaa hallitsi tuolloin Jorge Videlan johtama sotilasjuntta, joka vallassa olonsa ajan vainosi yksittäisiä ihmisiä tai poliittisia liikkeitä, joiden katsottiin olevan yhteydessä sosialismiin. Likaisessa sodassa tulilinjalle joutuivat kommunistisissit ja heidän sympatisoijansa, opiskelijat militantit, AY-aktiivit, journalistit, kirjailijat ja ylipäänsä kaikki, joita voitiin epäillä vasemmistoaktiiveiksi.

Juntta oli vallassa vuonna 1978, jolloin kisat pelattiin. Kisoissa Argentiina voitti maailmanmestaruuden lyötyään loppuottelussa Hollannin.

Samaan aikaan maassa käytiin sotaa vasemmistolaisen sissiliikkeen ja Argentiinan armeijan välillä. Kaikkiaan sodassa kuoli1355 siviiliä, 5000 vasemmistolaisen sissiliikkeen jäsentä, 539 sotilasta. Lisäksi 9000 – 30 000 ihmistä kuoli tai katosi juntan valtakauden aikana.

Ihmisoikeusrikkomukset olivat erittäin vakavia. Vuonna 1978 elettiin kylmän sodan aikaa. Tuolloin Yhdysvallat tuki usein sotilasjohtajia, jos nämä vastustivat kommunismia. Yhdysvallat tuki myös Videlan junttaa.

Yhdysvaltojen kylmän sodan vastapuoli Neuvostoliitto osallistui MM-kisojen karsintoihin mutta ei selviytynyt kisoihin.

Neljä vuotta aiemmin Neuvostoliitto kieltäytyi pelaamasta Chileä vastaan MM-jatkokarsinnan toisessa osaottelussa.

Kisat pelattiin 1. – 25. kesäkuuta 1978 eli normaalina ajankohtana, jolloin Euroopassa oli kesä. Argentiinassa tosin kisojen aikaan oli talvi.

En muista, että vuoden 1978 kisojen yhteydessä olisi puhuttu  Argentiinan ihmisoikeustilanteesta muutamaa sanaa enempää. Se tuskin auttoi mitään. Sotilasjuntan kaatumiseen kisat eivät vaikuttaneet suuntaan eikä toiseen. Sen sijaan huono taloudellinen tilanne yhdistettynä Falklandin sodan epäonnistumisiin vuonna 1982 veivät juntalta uskottavuuden.

Itse olin vuonna 1978 sen verran nuori, että en paljon politiikasta edes ymmärtänyt. Sen sijaan nautin täysillä MM-kisoista. Onneksi tuolloin ohjelma-aikaa oli sen verran vähän käytössä, että sitä ei riittänyt samanlaiseen ihmisoikeuspaasaukseen kuin tänään.

Urheilu on leikkiä ja sitä ei oikeasti kannattaisi sotkea hirveästi politiikkaan. Siinä menee urheilu pilalle etenkin, jos hyveliputukselle ja moraaliposeeraukselle annetaan liikaa tilaa. 

Lisälukemista: "When FIFA backed a junta"