Pakollinen viimeinen koronakirjoitus

 

Koronaviruksesta kirjoittaminen tuntuu osittain turhalta mutta toisaalta pakolliselta, koska koronan jälkipyykki on jäänyt pesemättä ja jäljellä on vielä avoimia kysymyksiä liittyen pandemian tai lähinnä sen hoidon seurauksiin.

Toisaalta koronan hoidosta saatiin Suomessa aikaiseksi varsin teennäisen oloinen riita, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru palasi töihin äitiyslomaltaan. Kiurulle tuli ilmeisesti yllätyksenä tieto, että THL on ollut sitä mieltä, että neljättä rokotuskierrosta ei tarvitse laajentaa työikäisiin.

Syntyy vaikutelma, että THL ei enää katso, että laajoja massarokotuksia enää tarvittaisiin. Mielestäni tämä on hyvä asia, koska massarokotuksilta on pudonnut pohja pois.

Korona ei ole enää tuntematon ja mystinen tauti vaan osa arkipäivää. Tauti on mutatoitunut niin, että se useimmilla ihmisillä tuottaa vain lievän taudin. On kyseenalaista, tarvitseeko moista varten rokottaa muita kuin riskiryhmiin kuuluvia. Koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio on sitä paitsi jo poistettu yleisvaarallisten tartuntatautien listalta.

Terveydenhuoltojärjestelmässä toimii kuitenkin henkilöitä, joiden mielestä rokotuksia pitäisi jatkaa. Näihin kuuluu mm. HUS:in apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. ja Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas. Broas mainitsee perusteluna: ” toive neljänsistä rokotuksista tuli sairaanhoitopiirin sisältä. "Kahden viime viikon ajan kuormitus on ollut todella kova ja työntekijöiden sairastavuus on uusimman korona-aallon alkaessa kasvanut"

Todettakoon, että sairaanhoitopiirin työntekijät olivat varmasti kaikki rokotettuja mutta sairastivat silti koronaviruksen aiheuttamaa tautia. Yksi viime aikoina selvinneistä asioista on se, että mRNA-rokotteen valmistaja Pfizer kertoi, että rokotetta ei testattu tartuntojen estämisessä. Tästä nousi suuri kohu, vaikka itse asia on ollut selvillä jo pitkään. THL ilmoitti tienneensä, että rokote ei estä tartuntoja. Joka tapauksessa moni rokotuksen ottanut varmasti kuvitteli ja saattaa jopa kuvitella edelleen, että rokote estää tartuntoja. Toisaalta se, että Pfizerin rokote ei estä tartuntoja kerrottiin ainakin epäsuorasti jo marraskuussa 2020.  Tuolloin Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet korosti sitä, että rokote estää oireisen taudin ja tartuntojen estäminen kuului Rämetin toiveisiin, mutta jutussa ei annettu ymmärtää, että toive toteutettaisiin.

Valitettavasti tieto rokotteen puutteista tartuntojen estämisessä ei tavoittanut läheskään kaikkia, ei edes johtavia poliitikkoja, joiden lanseeraamalla koronapassilla ei ollut minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Koronapassi ei millään tavalla taannut, että siinä mainitut rokotukset ottanut henkilö ei levittäisi tautia tai että tauti ei tarttuisi häneen.

Itsekin suureksi häpeäkseni käytin koronapassia kotimaisessa ruokapaikassa kerran ja Virossa kerran.

Koronantorjunnan suurin häpeä oli kuitenkin Väliaikainen tartuntatautilain pykälä 48 a, jossa terveydenhuoltoalan työntekijältä edellytettiin koronarokotusta, jos hän halusi toimia terveydenhuoltoalalla. Pykälä oli täysin moraaliton ja vailla tieteellistä perustetta.

Pykälässä selkeästi oletetaan, että käytössä oleva koronarokote jotenkin estäisi tartuntoja, mitä se ei ole koskaan tehnyt.

Valtamedia valehtelee kuten aina

Tämä ei kuitenkaan estänyt valtamediaa mainostamasta rokotetta käyttämällä virheellisiä tai harhaanjohtavia tosiasiaväitteitä.

Iltasanomat 18.11.2020

Helsingin Sanomat 21.2.2021

Mediuutiset 12.3.2021

Tekniikka ja Talous 12.3.2021

Jutut ovat täyttä roskaa ja niiden voi olettaa olevan toimitukselliseksi sisällöksi naamioitua mainontaa.

Niille, jotka vielä uskovat yllä olevat uutiset julkaisseiden sanomalehtien luotettavuuteen, toivon lisää mediakriittisyyttä.

Valtamedian instanssien ei luonnollisesti tarvinnut pelätävalheellisten uutisten  sensuuria sosiaalisessa mediassa toisin kuin ne itsenäiset toimijat, jotka kenties eivät sataprosenttisesti nielleet valtamedian säveltämää narratiivia. Sensuurin kohteeksi eivät joutuneet pelkästään maallikot vaan myös pitkään terveydenhuoltoalalla toimineet asiantuntijat, joiden mielipiteet poikkesivat sallitusta narratiivista. Rokotevastainen oli leimakirves, jota käytettiin usein merkitsemään vääriä mielipiteitä esittänyt asiantuntija poltinmerkillä.

Uskon, että THL:n asiantuntijat tiesivät rokotteen rajoituksista hyvissä ajoin. Niin voi mielestäni lukea Tässä kirjoituksessa siteeratusta MTV Uutisten jutusta. Olen myös varma, että he tiesivät, että Pfizerin rokotteella ei koskaan saavuteta laumaimmuniteettia.

Tästä huolimatta he esiintyivät esimerkiksi tässä Yle Uutisten artikkelissa ja antoivat ymmärtää, että laumasuoja on saavutettavissa.

Lopputuloksena ihmisille syntyi suurelta osin virheellinen käsitys rokotteen vaikutuksista ja tehokkuudesta. Tämä virheellinen käsitys näkyy edelleen, kun keskustelee erityisesti vanhemman sukupolven edustajien kanssa.

Laumasuojaa ei voi saavuttaa eikä rokote estä tartuntoja. Nämä kaksi asiaa tarkoittivat käytännössä, että rokotekattavuudella ei ollut tosiasiallista merkitystä. Koronapiikki oli vain henkilökohtainen terapiapiikki. Sillä ei ollut kokonaisuuden kannalta merkitystä.

Jäljelle tosin jää vielä yksi väite eli se, että rokottamattomat kuormittaisivat terveydenhuoltoa, mikäli rokotekattavuus jäisi liian pieneksi. Tosin myöhempi aika on osoittanut, että rokotteen antama suoja ei kaikissa tapauksissa riitä suojelemaan rokotettuja ”taudin vakavalta muodolta”. Tosin rokotteen todellinen tehokkuus on ollut asia, josta ei ole saanut internetissä vapaasti keskustella ilman sensuurin pelkoa.

Toistaiseksi ainoaksi rokotetta koskevaksi tosiasiaväitteeksi on jäänyt se, että rokotteen väitetään tarjoavan suojan taudin vakavaa muotoa ja kuolemaa vastaan. Tätä väitettä en ole nähnyt kenenkään kumoavan.

Mikä on rokotteen todellinen tehokkuus?

Tässä on kuitenkin ensimmäinen juttu, jossa näin viittauksen tutkimukseen, jossa oli tutkittu rokotteen tehokkuutta. Juttu perustuu tutkimukseen, jossa on selvitetty rokotteen tehokkuutta.

Tutkimuksen mukaan rokotteen teho muuttuu negatiiviseksi kaikkia variantteja vastaan 150 päivän kuluessa. Lisäksi tutkimus näyttää, että mitä enemmän rokoteannoksia otat, sitä enemmän tartutat. Kolme annosta ottaneet pärjäävät huonommin kuin ne, jotka ovat ottaneet vain kaksi annosta.

Jutussa myös mainitaan, että yksi todennäköisistä syistä tähän on se, että rokotteet on tehty torjumaan viruksen versio, jota ei enää ole olemassa. (Huom! tämä koskee lähinnä kolmatta rokotetta). Luultavasti tästä syystä markkinoille tuotiin uusi BA.5-varianttia varten tehty rokote, joka testattiin pelkästään hiirillä. Variantit tosin tulevat ja menevät nopeammin kuin uusi rokote ehditään saada markkinoille.

Mutta toimiihan suoja vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan?  Jutun mukaan ei toimi. Koronakuolemien määrä on dramaattisesti vähentynyt, koska omikron ei ole yhtä patogeeninen kuin aiemmat virusvariantit.Tiedoista on kuitenkin luettavissa, että ylivoimaisesti suurin osa kuolemista kohdistuu rokotettuun väestönosaan. Kesäkuussa Kanadassa 92% prosenttia COVID-kuolemista kohdistui rokotetuun väestönosaan.

Horowitzin kirjoituksessa on kuvattu myös muita rokotteen aiheuttamia haittoja, joita en kuitenkaan käsittele tässä kirjoituksessa.

Ylikuolleisuus

Suomessa keskustelu liikkuu vielä liiaksi koronaviruksessa ja sen vaikutkuksissa. Yksi tekijä, joka on siksi jäänyt vähälle huomiolle, on koronaan liittymätön ylikuolleisuus. Tämä ylikuolleisuus näkyy tilastoissa, mutta sen varsinaisia syitä ei ole kunnolla tutkittu

Poliitikoista ainoastaan Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on vaatinut havaitun ylikuolleisuuden syiden selvittämistä.

Tässä kirjoituksessa väitetään, että pandemian sivuvaikutukset, kuten ylimääräiset COVID-virukseen liittymättömät oheisvaikutukset ovat suuremmat kuin viruksen itsessään.