Onko Biden legitiimi presidentti?

 

Joe Bidenin presidenttiys on kestänyt muutaman kuukauden ja jo nyt on aistittavissa muutos huonompaan verrattuna edelliseen presidenttiin. Meksikon vastaisella rajalla on kriisi, inflaatio laukkaa yhtä pahasti kuin surullisen kuuluisalla 1970-luvulla ja Yhdysvaltojen ulkomaiset viholliset koettelevat maailman toistaiseksi johtavan suurvallan kanttia. Öljyputki, jonka kautta kulkee 45 prosenttia Yhdysvaltojen itärannikon tarvitsemasta öljystä hakkeroitiin. Asialla olivat luultavasti venäläiset.

Lisäksi on yksi asia, josta ei Yhdysvalloissa voi avoimesti keskustella. Kyse on siitä, valittiinko Biden virkaansa rehellisillä vaaleilla. Äskettäin yli 120 eläkkeellä olevaa kenraalia ja amiraalia kirjoitti avoimen kirjeen, jossa he asettivat Yhdysvaltojen presidentinvaalien rehellisyyden kyseenalaiseksi. He myös olivat sitä mieltä, että postiäänet mahdollistavat vaalipetoksen. Lisäksi kenraalit ja amiraalit epäilivät presidentti Bidenin henkistä kyvykkyyttä hoitaa tehtäväänsä. Kaikki nämä kysymykset ovat tabuja valtamediassa ja niiden esitttäjä potkitaan yleensä pois tekno-oligarkkien hallitsemilta sosiaalisen median alustoilta.

Vaalien rehellisyyden epäily on sidoksissa toiseen tapahtumaan eli tammikuun 6. päivän mielenosoitukseen, jonka aikana joukko mielenosoittajia tunkeutui Capitol-kukkulalla sijaitsevan Yhdysvaltojen kongressin tiloihin. Tätä tapahtumaa Bidenin hallinto yrittää selittää ”aseelliseksi kapinaksi”, vaikka yksikään mielenosoitukseen osallistunut ei surmannut ketään. Ainoa tammikuun kuudentena Capitolissa surmattu oli mielenosoittajiin kuulunut Yhdysvaltojen armeijan veteraani Ashli Babbit, jonka Capitolin poliisi ampui pistoolilla Capitolin käytävälle. Babbit oli aseeton ja hänen pahin rikoksensa oli asiaton oleskelu Yhdysvaltojen kongressin tiloissa. Babbitin ampunut poliisi ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan eikä hänen nimeään ole julkaistu. The Sun -lehden jutussa kerrotaan, että syytteen taakse ei löydy riittävästi todisteita. Mielenosoituksen aikana kuoli viisi ihmistä mutta ainoastaan Babbit surmattiin. Demokraatit ja amerikkalainen valtamedia väittivät pitkään valheellisin perustein, että Capitolin poliisi Brian Sicknick olisi surmattu lyömällä häntä vaahtosammuttimella. Vähän aikaa sitten kuitenkin selvisi, että Sicknick kuoli luonnollisen kuoleman eikä siihen liity rikosta.

American Greatness -sivustolla Julie Kelly kirjoittaa tammikuun 6. päivän tapahtumista uutena Venäjä-huijauksena.  Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot, Demokraattinen puolue ja valtamedia yrittivät usean vuoden ajan esittää, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt Venäjän valtion kanssa ja näin tullut valituksi presidentiksi Hillary Clintonin asemesta. Mitään yhteyttä ei koskaan löydetty ja Venäjä-kytkökset paljastuivat mielikuvituksen tuotteeksi. Kuitenkaan huijauksesta vastuussa olevat henkilöt eivät koskaan joutuneet asiasta oikeuden eteen. Toki suuri osa keskeisistä henkilöistä menetti työpaikkansa FBI:ssä mutta rikosoikeudellisesti kukaan ei joutunut vastuuseen. Tälläkin hetkellä suuri osa Demokraattien äänestäjistä luultavasti uskoo, että Trumpilla oli kytkös Venäjään. Amerikkalainen valtamedia ei koskaan korjannut valheellista uutisointiaan Trumpin Venäjä-kytköksistä. Raportointi asiasta vain päättyi kuin seinään, kun Robert Muellerin raportti julkaistiin.

Julie Kellyn mukaan tammikuun 6. päivän tapahtumat ovat jossain määrin jopa pahempia kuin Venäjä-huijaus. Tavallisia amerikkalaisia, jotka käyttivät oikeuttaan protestoida hallintoa vastaan kohdellaan poliittisina vankeina. Heitä on pidetty vangittuina ilman oikeudenkäyntiä kyseisestä päivästä lähtien. Bidenin nimittämät virkamiehet ovat kohdistaneet voimakkaimmat valtiolliset työkalunsa poliittista oikeistoa vastaan ja uhkailevat lentokieltolistoilla ja väittävät, että puolet amerikkalaisista eli Donald Trumpia äänestäneet ovat itse asiassa kotimaisia terroristeja.

Ihmisiä on myös haettu kotoaan pelkästään siitä syystä, että he osallistuivat tammikuun 6. päivän mielenosoitukseen. Liittovaltion poliisi FBI teki ratsian alaskalaispariskunta Paul ja Marilyn Hueperin kotiin. FBI:n agentit väittivät, että heillä on kotietsintälupa mutta he eivät koskaan esittäneet sellaista. He kohtelivat Hueperin pariskuntaa kuin rikollisia. Huepereilla ei ollut lakimiestä paikalla ja pariskuntaa pidettiin käsiraudoissa tunnin ajan. Rouva Hueperista oli tehty ilmianto ja häntä epäiltiin Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin tietokoneen varastamisesta. FBI:n agentit ottivat rouva Hueperin tietokoneen ja huomasivat myöhemmin, että se ei ollut Nancy Pelosin tietokone.

Amerikkalaisia, jotka asettavat kyseenalaiseksi vuoden 2020 vaalituloksen, kohdellaan valtion vihollisina. FBI seuraa heidän sosiaalisen median viestejään ja osa heistä on siirretty Washingtoniin, jossa heitä pidetään vangittuina eristyksessä ilman mahdollisuutta takuumaksuun. Useilla ei ole minkäänlaista rikostaustaa.

Bidenin hallinto pyrkii myös puhdistamaan Yhdysvaltojen sotavoimat ”epäkelvosta” aineksesta. Käynnissä on eräänlainen puhdistus, jossa ”valkoista ylivaltaa” kannattavat  tai ”kapinallisia” tunteita omaavat halutaan pois armeijan palveluksesta. Käytännössä kyse on konservatiivien puhdistamisesta pois asevoimista.

Suurin osa tammikuun 6. päivään liittyvästä videoaineistosta on peräisin sosiaalisesta mediasta. Capitolin poliisilla on kuitenkin hallussaan tuhansia tunteja videoaineistoa tammikuun 6. päivän tapahtumista. Tämä aineisto annettiin demokraattijohtoisten kongressin komiteoiden haltuun mutta sitä ei ole annettu julkisuuteen tai ”kapinasta” syytettyjen amerikkalaisten lakimiehille.

Julie Kellyn mukaan ainoa syy pitää aineisto salaisena on se, että se ei tue valtamedian ja demokraattien antamaa kuvaa tammikuun 6. päivän tapahtumista.

Vaalihuijaus

Valtamedia ja tekno-oligarkit voivat pakottaa ihmiset olemaan sanomatta mitään vuoden 2020 vaalien rehellisyydestä. Jossain vaiheessa asiaa on kuitenkin mahdotonta pitää piilossa.

Republikaanien sisäisessä pelissä on meneillään valtataistelu Trumpin kannattajien ja vastustajien välillä. Äskettäin Trumpin vastustajiin kuuluva kongressiedustaja Liz Cheney, joka on George W. Bushin ajan varapresidentti Dick Cheneyn tytär, syrjäytettiin Republikaanien Edustajainhuoneryhmän johdosta. Cheney on tullut tunnetuksi ex-presidentti Donald Trumpin kovaäänisenä vastustajana.

Conrad Black kirjoittaa American Greatness-sivustolla Liz Cheneystä ja ”suuresta valheesta”. Black kertoo, että NeverTrump-republikaanien mielestä ”suuri valhe” on väite, että vuoden 2020 vaalit eivät olleet vapaat ja rehelliset. He myös väittävät, että Donald Trump yritti 6. tammikuuta väkivaltaisesti syrjäyttää Bidenin hallinnon. He tukevat Bidenin väitettä, että tämän edeltäjä olisi jättänyt maan tuijottamaan tyhjyyteen kohti kapinaa ja autokratiaa.

Trumpin kannattajien ja monien riippumattomien mielestä tällaiset provosoivat väitteet edustavat itsessään suurta valhetta. Tässä vaiheessa on selvää, että Cheney menettää paikkansa Edustajainhuoneen republikaaniryhmän johdossa. On myös todennäköistä, että hän häviää seuraavan esivaalin eli häntä ei enää valita kongressiin. Wyomingin osavaltion äänestäjille tuskin tulee häntä ikävä.

Todellinen valhe

Yhdysvaltojen liberaali media on koko vaalien jälkeisen ajan pitänyt yllä narratiivia Donald Trumpista huonona häviäjänä, joka oikeasti hävisi vapaan ja rehellisen vaalin. Todellisuudessa pääasiallinen syy, miksi Trumpin väitteillä on kaikupohjaa on se, että Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä ei missään vaiheessa tarkastellut Trumpin väitteitä vaaleihin liittyvistä epäselvyyksistä. Trump varoitti vaalilippujen keräilyn (ballot harvesting) vaarallisuudesta, mutta hänen kampanjansa ei onnistunut tämän torjumisessaa kentällä.

Amerikkalaisille kerrotaan, että 86 tapausta jätettiin käsittelemättä tuomioistuimessa, ja tämä itsessään todistaa Trumpin väitteet vääriksi. Todellisuudessa oli vain 28 tapausta vaa’ankieliosavaltioissa presidentti Trumpin puolesta sekä Teksasin oikeusministerin oikeusjuttu, jota tuki 18 muuta osavaltiota.

Teksas väitti, että Pennsylvania, Georgia, Michigan ja Wisconsin olivat rikkoneet perustuslakia muuttamalla ääntenlaskentamenetelmiä lainsäädännön ulkopuolella ja olivat epäonnistuneet rehellisten vaalien järjestämisessä. Korkein oikeus näytti ensin kiinnostuvan asiasta mutta päätti myöhemmin, että Teksasilla ei ollut perustetta haastaa toisen osavaltion vaalia. Todellisuudessa maan ylin tuomioistuin kieltäytyi ottamasta kantaa vaaleissa esiintyneisiin epäselvyyksiin, koska se pelkäsi kannanoton seurauksia.

Conrad Blackin jutusta voi lukea syitä, miksi kanteet hylättiin ilman oikeudenkäyntiä.

Juuri näihin aikoihin Arizonan osavaltiossa ollaan aloittamassa vuoden 2020 presidentinvaalin auditointia Maricopan piirikunnassa. Yhdysvaltojen liberaali valtamedia suhtautuu vaalituloksen auditointiin epäluuloisesti. En itsekään usko, että näin kauan vaalin jälkeen mitään olennaista uutta paljastuisi. Joka tapauksessa Bidenin ja Trumpin välinen ero äänissä vaa’ankieliosavaltioissa mitattiin muutamassa kymmenessä tuhannessa. Lisäksi tiedetään, että kuolleet äänestivät vaaleissa kuten myös osavaltion ulkopuoliset ihmiset. Yhdysvalloissa Demokraatit vastustavat tiukempia vaatimuksia tunnistaa äänestäjät. Pelkkä henkilöllisyyden todistaminen, joka esimerkiksi Suomessa on itsestäänselvys,  on joillekin liikaa.