Yhteiskunnan huonon kehityksen seurauksista

 

Harvoin sattuu silmien eteen artikkelia, jossa on ymmärretty yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen heikkenemiseen johtavat kehityskulut yhtä hyvin kuin Matti Virenin viimeisimmässä kirjoituksessa.

Viren tarkastelee asioita Yhdysvaltojen ja erityisesti Kalifornian osavaltion näkökulmasta ja tuo esille kehityskulut, jotka ovat muuttaneet Kalifornian keskiluokan paratiisista sille huonoksi paikaksi elää. Virenin mukaan vastaavat kehityskulut ovat Suomessa jo käynnissä, vaikka Suomen yhteiskunnallinen kehitys onkin perinteisesti jäljessä yleisestä länsimaiden kehityksestä.

Valtamediassa Yhdysvaltojen kehitys selitetään ihmisille yksinkertaisen politologisen tulkinnan kautta. Paha Trump villitsi ihmiset populistisilla puheillaan, mutta Trumpin jälkeen politiikka palaa jälleen normaaleihin uomiin.

Itse luin ennen vaaleja Michael Antonin kirjoittaman kirjan ”The Stakes: America at the point of No Return”

Siinä Kalifornian kehitys nähtiin kauhukuvana, joka voi toteutua koko Yhdysvaltojen tasolla, jos poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys menee samaan suuntaan kuin Kaliforniassa. Kyseinen osavaltio on hyvä esimerkki siitä, mihin massamaahanmuutto, korkea verotus, ympäristöideologia ja antelias sosiaaliturva yhdessä johtavat. Keskiluokka äänestää jaloillaan, jolloin lopputuloksena on luokkayhteiskunta, jonka huipulla ovat viihde- ja teknologia-alan oligarkit ja pohjalla telttakylissä elävät narkomaanit, jotka tekevät tarpeensa kaduille.

Viren luonnehtii Yhdysvaltojen kehitystä seuraavasti:

” Yhdysvalloissa on kuitenkin käynnissä valtava taloudellinen, demografinen ja poliittinen rakennemuutos, josta media on lähes hiirenhiljaa. Leimallista tälle kehitykselle on ”pako etelään”. Perinteiset mahtiosavaltiot New York, Illinois, Pennsylvania ja Kalifornia ovat hurjaa vauhtia menettämässä asemiaan Floridan ja Texasin tapaisille etelän osavaltioille.”

Viren kertoo, kuinka nousevat osavaltiot ovat täydellisiä vastakohtia sekä pohjoisen taantuville osavaltioille että Kalifornialle. Viren ei kuitenkaan näe, että muuttovoitto voisi tuoda saamapuolella oleville osavaltioille lopulta samanlaiset ongelmat kuin Kaliforniassa, jos tulijoiden poliittiset näkemykset ovat sellaisia, jotka aiheuttivat Kalifornian huonon kehityksen.

Kun keskiluokka äänestää jaloillaan, paluuta entiseen ei enää ole.

”Jos elämä tulee liian kalliiksi verojen, kalliiden elinkustannusten, kieltojen ja rajoitusten ja rikollisuuden seurauksena, lähdetään hakemaan parempaa asuinpaikkaa. Ja muuttajat ovat tyypillisesti keskiluokkaa, joille sosiaaliturva ja julkiset palvelut (eikä ilmastonmuutos) eivät ole kaikki kaikessa. Ja kun he lähtevät, takaisin he tuskin tulevat.”

Luonnollisesti Viren näkee samat huonot kehityskulut myös Suomessa. Maastamuutto on jo nykyisin suurta eli noin 10 000 ihmistä vuodessa, joista 4000 korkeakoulututkinnon suorittaneita. Virenin mukaan Suomessakin väärä politiikka voi peruuttamattomasti tuhota koko yhteiskunnan. Eikä tarvitse olla suuri näkijä huomatakseen, että nykyisen hallituksen politiikka on juuri sitä, joka edistää yhteiskunnan tuhoutumista.

Yhdysvaltojen vaalien jälkeen

 

Yhdysvaltain vaalit olivat ja menivät. Lopputuloksena ilmeisesti Joe Biden menee Valkoiseen taloon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Donald Trump olisi hävinnyt vaalit. Yhdysvaltojen korruptoitunut poliittinen järjestelmä vain osoittautui mahdottomaksi voittaa, koska järjestelmä ei halunnut, että Trump voittaa.

Trump kampanjoi voimakkaasti ns. ”ruostevyöhykkeen” osavaltioissa Wisconsinissa, Michiganissa ja Pennsylvaniassa. Vaalipäivänä näiden osavaltioiden laskennat näyttivät etenevän Trumpin kannalta suotuisasti. Illan kääntyessä yöksi 3.11.2020 istuva presidentti saattoi mennä nukkumaan rauhallisin mielin.

Epäilyttävää oli, että edellä mainituissa vaa’ankieliosavaltioissa laskenta keskeytettiin yön ajaksi. Tämä on usein merkki epärehellisestä toiminnasta.

Yön aikana noin klo 4 aamyöstä 4.11.2020 Wisconsinin ja Michiganin osavaltioissa Joe Bidenin tilille ilmestyi yllättäen yli 100 000 ääntä samalla, kun Donald Trumpin äänisaalis ei kasvanut lainkaan.

Samaan aikaan Trumpille menossa olleet Georgia ja Pohjois-Carolina olivat molemmat keskeyttäneet ääntenlaskennan tilanteessa, jossa Trumpilla oli selkeä johtoasema. Vertailun vuoksi voi kertoa, että väestöltään paljon  vaa’ankieliosavaltioita suurempi Floridan osavaltio sai laskennan valmiiksi vaalipäivän aikana ilman ongelmia.

Vaalivilppien historiaa

Karkeasti voi sanoa, että Yhdysvalloissa vaalivilppiä tapahtuu kaikissa vaaleissa. Vaalivilppi on yksi mutta ei ainoa syy, miksi Demokraateilla on yksinvalta useissa suurissa kaupungeissa. Jos Demokraatin vastaehdokas esimerkiksi kongressivaalissa menestyy odotettua paremmin, Demokraattiehdokkaan ääniosuutta lisätään postiäänillä, jos vastaehdokkaan äänimäärä jää alle ”vaalivilppikynnyksen”. Kynnys taas tarkoittaa äänimäärää, joka voidaan lisätä ehdokkaalle ilman, että ulkopuoliset kiinnittäisivät siihen huomiota.

Historiallisesti yksi parhaiten tunnetuista vaalivilppitapauksista ovat vuoden 1960 presidentinvaalit, jotka päättyivät John F. Kennedyn voittoon. On mahdollista, että ilman vaalivilppiä Richard Nixon olisi tuolloin tullut valituksi. Nixonin kannattajat kehottivat ehdokasta riitauttamaan vaalituloksen, mutta Nixon lopulta myönsi tappion 9.11.1960 eli kuusi päivää vaalien jälkeen. Nixonin mukaan maalla ei tuolloin ollut varaa perustuslailliseen kriisiin.

Tuoreempi esimerkki löytyy vuoden 2012 presidentinvaaleista, joissa Republikaanien ehdokas Mitt Romney sai Philadelphian alueelta 0 ääntä. Philadelphian alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä eli moinen äänisaalis on todellisuudessa mahdollinen vain autoritaarisissa maissa. Luultavasti Philadelphian vaalivilpillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä lopulliseen vaalitulokseen. Kuriositeettina siteeraan Stanfordin yliopiston professori Jonathan Roddenia:

”Meillä on aina ollut näitä tiheitä urbaaneja käytäviä, jotka ovat äärimmäisen demokraattivoittoisia.”

”Kyseessä on eräänlainen urbaani tosiasia ja Philadelphia on tässä suhteessa ääriesimerkki.”

Vaalivilppi jää usein riitauttamatta siksi, että riitauttaminen on hidasta ja kallista. Lopputulos on lisäksi epävarma. Toinen syy on se, että riitauttaminen ei kannata, jos vaalivilpillä ei ollut ratkaisevaa vaikutusta tulokseen.

Koska toisen osapuolen eli lähinnä Demokraattien harjoitama vaalivilppi hyväksytään hiljaisesti, ei kannata yllättyä, että sitä harjoitetaan varsinkin, kun vaalilippujen massapostitus vielä paransi ratkaisevasti vaalivilpin mahdollisuuksia.

Miksi vaalivilpistä ei pidä yllättyä

Edellisessä kappaleessa käsitellyt vaalivilpin historialliset esimerkit kertovat, että kyse ei ole Yhdysvalloissa mistään uudesta asiasta. On kuitenkin toinenkin tekijä, joka mahdollisti nähdyn kaltaisen härskin tempun.

Trump joutui suurimman osan presidenttikaudestaan taistelemaan perusteetonta Venäjä-tutkintaa vastaan ja sen jälkeen puolustautumaan vielä Demokraattien tyhjästä repäistyä virkarikossyytettä vastaan.

Ennen virkaanastumistaan Yhdysvaltojentiedusteluelimet salakuuntelivat Trumpin kampanjaa ja lähettivät jopa vakoojan (Stefan Halper) tiedustelemaan mahdollisista yhteyksistä Venäjän valtioon.

Jos vastustajat ovat valmiita tuollaisiin toimiin, ei pidä yllättyä, jos he ovat myös valmiita käyttämään vaalivilppiä oman surkean ja lähinnä sätkynukkena pidettävän ehdokkaansa eteen.

Taloudellisesti Joe Bidenin vaalikampanja oli Yhdysvaltojen historian kallein. Bidenin kampanjan kassa oli noin 1,5 miljardia dollaria. Lisäksi miljardööri Michael Bloomberg käytti 100 miljoonaa dollaria kääntääkseen Floridan Bidenille. Bloomberg epäonnistui yrityksessään. Jos Demokraattien taustavoimat ovat valmiita käyttämään valtavia rahasummia ehdokkaansa hyväksi, miksi he eivät hyväksyisi myös vaalien väärentämistä.

Raha on myös tulevaisuudessa keino estää Trumpin kaltaista populistia nousemasta presidentiksi. Vaalit olivat liberaalien superrikkaiden keino varoittaa poliitikkoja pitämästä liian korkeaa profiilia.

Näiden vaalien myötä kenellekään ei pitäisi olla epäselvää sen suhteen, että Demokraatit edustavat nykyisellään Yhdysvaltojen rikkaimpia ihmisiä eli itärannikon finanssieliittiä ja länsirannikon tekno-oligarkkeja.

Samalla Demokraatit hellivät joukoissaan myö äärimmäistä vasemmistoa, joihin kuuluu ns. ”squad” eli Demokraattien radikaalit kongressiedustajat Alexandria Ocasio-Cortez, Ilhan Omar, Ayanna Pressley ja Rashida Tlaib.

Valitettavasti Demokraattien globalistiset taustajoukot eivät väärentäneet Senaatin ja Edustajainhuoneen vaaleja. Niissä Demokraattien saalis jäi laihaksi, mikä tekee Bidenista lähinnä lame duck -presidentin ja heikentää Demokraattien ydinkannattajien eli äärivasemmiston vaikutusmahdollisuuksia. Mahdollinen Trumpin syrjäyttäminen voi lämmittää Demokraatteja hetken, mutta vähän ajan päästä heille tulee kylmä.

Vaalit olivat myös tappio identiteettipolitiikkaa ajavalle ”woke” -liikkeelle. Donald Trump keräsi mustien ja latinojen ääniä enemmän kuin yksikään republikaanien presidenttiehdokas ennen häntä.

Bidenin kampanjan mysteeri selviää

Edellisessä kirjoituksessani ihmettelin, miten harvakseltaan ja lähinnä puoliksi tyhjillä parkkipaikoilla kampanjoiva Joe Biden voi johtaa gallupeista 15 prosenttiyksikön erolla Donald Trumpiin, jonka kampanjatilaisuuksiin osallistui suuria ihmisjoukkoja ympäri maata.

Roger Kimball kirjoittaa tästä:

”Biden ei kampanjoinut, koska hän tai hänen käsittelijänsä tiesi, että asiat hoidettaisiin. He tiesivät, että mielipidetiedustelut näyttäisivät Bidenille, että tämä olisi 10, 15 tai jopa 17 prosenttia edellä valtakunnallisesti ja myös vaa’ankieliosavaltiossa, vaikka hän oli todellisuudessa tasoissa tai jopa jäljessä. "

”Bidenin kampanjaa hoitava komitea myös tiesi, että valtamedia oli lähes kokonaan Bidenin ehdokkuuden takana. Tämä oli ilmeistä, koska ylivoimainen valtaosa median raportoinnista oli Trumpia kohtaan vihamielistä ja suorastaan koomisella tavalla Bidenia kohtaan varovaista.”

Kimballin mukaan valtamedian keskuudessa vallitsi hiljaisuuden salaliitto Hunter Bidenin laptopin sisältöä ja Hunterin liikekumppani Tony Bobuliskin paljastuksia kohtaan. Myös muut Bidenin käyttäytymiseen liittyvät asiat vaiettiin kuoliaaksi.

Median puolueellisuus kävi myös selväksi vaalien aikana. Fox News kunnostautui Bidenin cheerleaderinä. Niille, jotka kuvittelevat Fox Newsin olevan konservatiivien kanava, muistutan, että uutispuoli, jossa työskentelee mm. ensimmäisessä presidentinvaalien väittelyssä moderaattorina toiminut Chris Wallace, on Demokraattien takana. Ne, jotka katsoivat ensimmäisen väittelyn varmasti huomasivat, että Wallace taisteli väittelyssä Bidenin puolella.

Vaalien aikana Fox News julisti Bidenin voittaneen Arizonassa, vaikka osavaltiossa oli satoja tuhansia ääniä laskematta. Fox myös viivytteli Floridan julistamista Trumpille.

Kimball myös kertoo seuraavaa:

”Vuonna 2016 poliittinen establishment ei ollut valmistautunut Trumpia varten. He olivat ylimielisiä, koska he tiesivät, että Trumpilla ei olisi mahdollisuuksia Hillary Clintonia vastaan. Joten he eivät peittäneet jälkiään kunnolla eikä heillä ollut kunnon ruohonjuuritason suunnitelmaa Trumpia vastaan.”

Onnistuvatko globalistit tuhoamaan kansallismielisen populismin?

Luonnollisesti on syytä pelätä, että poliittinen toiminta menettää merkityksensä, jos superrikkaat haluavat itse hallita maailmaa. Tällöin perinteinen kansanvalta menettää merkitystään ja kansalaiset lakkaavat olemasta kansalaisia ja muuttuvat kuluttajiksi ja oman identiteettipoliittisen ryhmänsä edustajiksi.

Globalismi tarkoittaa Davos-puolueen valtaa ja demokratian alasajoa siten, että kulissit jäävät pystyyn. Eurooppalaiset tietävät amerikkalaisia paremmin, mitä globalismi tarkoittaa. Se tarkoittaa kaventuvia vaikutusmahdollisuuksia yhteisiin asioihin, ylikansallista hallintoa heikentyvää sananvapautta ja alistumista massamaahanmuuton edessä. Kansallinen identiteetti ja kansallisvaltiot joutavat tämän kehityksen seurauksena historian roskatynnyriin.

Donald Trump oli ja on edelleen kansallismielisen populismin keulakuva, mutta löytyykö hänen jälkeensä ketään, joka ammentaa voimansa suoraan kansalaisista eikä superrikkaiden tai valtiokoneiston tuesta?

Toisaalta Trumpin tarinaa ei vielä ole kirjoitettu loppuun. Uskon, että hän tulee katsomaan vaalivilpin tuomioistuimissa loppuun asti ja on olemassa pieni mahdollisuus, että hän saa vielä jatkokauden. Media ja nimelliset republikaanit yrittävät saada miehen luovuttamaan, mutta en usko hänen tekevän niin ainakaan niin kauan, kun hänellä on kannattajansa takanaan.

Lisäys 7.11.2020

 Entinen Illinoisin osavaltion kuvernööri Rod Blagojevich sanoo, että  Demokraateilla vaalien käääntäminen vilpillisin keinoin on vanha perinne. 

"Jos kysytään, käyttivätkö Demokraatit vilppiääniä Philadelphiassa, vastaan kysymällä, onko paavi katolinen?"

Kaksi päivää Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin

    

Ensi tiistaina 3.11.2020 on Yhdysvaltojen presidentinvaalin virallinen vaalipäivä. Aiemmin olemme tottuneet siihen, että päivän päätyttyä tulos on selvillä ja toinen ehdokkaista luovuttaa. Tällä kertaa näin ei välttämättä käy, koska koronaviruspandemian takia moni osavaltio lähetti yhteensä noin 80 miljoonalle äänioikeutetuille postitse vaalilippuja.

Postiäänestys on toki aiemminkin ollut mahdollista mutta äänestäjän on pitänyt itse tilata lipuke postiäänestystä varten.

Laajan postiäänestyksen takia lopputuloksen julkistaminen saattaa viivästyä viikko- tai jopa kuukausikaupalla, jos vaalituloksia jouutaan käsittelemään tuomioistuimissa. Lisäksi laajalle äänestäjäjoukolle postitse lähetetyt lipukkeet mahdollistavat laajan vaalivilpin.

Kummallinen kampanja

Mielipidetutkimukset ovat pitkään näyttäneet Demokraattien presidenttiehdokas Joe Bidenin voittoa kaksinumeroisin lukemin. Suomalaisen valtamedian toimittajat tai ainakin osa heistä on tulkinnut tämän siten, että Bidenin voitto olisi varma.

Neljä vuotta sitten amerikkalainen valtamedia kertoi, että Hillary Clintonin voittaisi 91 prosentin todennäköisyydellä. Mielipidetutkimukset näyttivät vääriä lukemia neljä vuotta sitten ja on mahdollista, että ne näyttävät vääriä lukemia myös tänä vuonna.

Ihmetystä herättää erityisesti Joe Bidenin vaalikampanja. Tilaisuuksia on ollut harvakseltaan ja niiden osallistujamäärä on kuvista päätellen ollut huomattavan vähäinen. Karkeasti voi sanoa, että Bidenin kampanja ei ole herättänyt minkäänlaista innostusta äänestäjien keskuudessa. Tämä taas ei tarkoita, että Bidenilla ei olisi mahdollisuuksia voittoon.

Ehdokas itse on myös esiintynyt joissakin kampanjatilaisuuksissa tavalla, joka antaa aiheen olettaa, että hän ei ole aivan kaikkein terävimmässä kunnossa. Jatkuvasti internetissä julkaistaan videoita, joissa Biden päästelee suustaan sammakoita tai aivan käsittämättömiä sanoja, joista edes viittomakielen tulkki ei saa selvää.

Edes varapresidenttiehdokas Kamala Harris ei ole teennäisillä esiintymisillään onnistunut lisäämään puhtia kampanjaan. Viime päivinä mukaan on liittynyt myös entinen presidentti Barack Obama, joka on hänkin puhunut enimmäkseen tyhjille katsomoille eikä ole onnistunut tuomaan innostusta kampanjaan.

Vastaavasti istuvan presidentin kampanjatilaisuudet ovat täynnä väkeä. Olen itsekin katsonut muutaman Trumpin tilaisuuden läpi ja niiden perusteella presidentti Trump on hyvässä vireessä. Kontrasti Joe Bidenin aneemiseen kampanjaan ei voisi olla suurempi.

Lisäksi istuvan presidentin hyväksymisprosentti (approval rating) on jatkuvasti pysytellyt korkeahkona noin 46 prosentin tienoilla. Jos Trumpin hyväksymisprosenttia verrataan Obaman vastaavaan ensimmäisen kauden loppupuolella, lukemat ovat samankaltaiset. Obama saavutti 50 prosentin lukeman juuri ennen vaaleja.

Äskettäin julkisuuteen tullut Hunter Bidenin ”läppäri helvetistä” on parantanut Trumpin mahdollisuuksia, mutta tieto sisällöstä tuli luultavasti presidentinvaalin kannalta liian myöhään. Moni amerikkalainen on jo käynyt äänestämässä. Lisäksi amerikkalainen valtamedia on vaiennut läppärin sisällöstä. Käytännössä MSNBC väittää sisällön olevan ”Venäjän disinformaatiota”. Muut valtamedian instanssit, kuten CNN, CBS ja NBC teeskentelevät, että mitään läppäriä ei ole olemassa ja jos on, sisältöä ei ole todennettu.

Valtamedian portinvartijan rooli on kuitenkin mennyttä. Kun sosiaalinen media sensuroi New York Post -sanomalehden artikkelin Hunter Bidenin tietokoneesta, Streisand-efekti varmistaa, että mahdollisimman moni tietää, mitä läppäri sisältää.

Tässä vaiheessa, kun Bidenien entinen liikekumppani Tony Bobulinski on julkisesti omalla nimellään vahvistanut julkisuudessa esitetyt sähköpostit aidoiksi, valtamedia ei voi enää perustella vaikenemistaan sillä, että tiedot ovat vahvistamattomia.

Yhdysvaltojen valtamedian itsesensuuri Hunter Bidenin tietokoneen sisällön suhteen on hämmästyttänyt monia Yhdysvaltojen liittolaismaiden median edustajia. Brittiläinen journalisti Piers Morgan äskettäin julkisesti ihmetteli amerikkalaisen valtamedian vaikenemista ja sanoi, että asiat olisivat toisin, jos nimi Biden korvattaisiin nimellä Trump.

Jos Joe Bidenin kampanja onkin vaisu, se luultavasti johtuu siitä, että amerikkalainen valtamedia kampanjoi avoimesti Joe Bidenin puolesta Donald Trumpia vastaan. Jos Yhdysvaltojen valtamedia olisi rehellinen, Bidenia ei koskaan olisi valittu Demokraattien ehdokkaaksi.

Tuleva vallankaappaus?

Vuonna 2016 Donald Trumpin voitto oli suuryllätys. Neljä vuotta myöhemmin sama on edelleen mahdollinen, mutta ei enää yllätys. Lisäksi vastustajat eli Demokraatit ja heidän taustaryhmänsä finanssi- ja teknologia-alan oligarkit ovat tällä kertaa valmistautuneet kunnolla. Pelkästään tapa, jolla tekno-oligarkit torjuivat uutisen Hunter Bidenin läppäristä, kertoi, että asia ei tullut yllätyksenä. Bidenien korruptoituneisuus oli tiedossa ja tekno-oligarkit yhdessä valtamedian kanssa olivat valmistautuneet torjumaan uhan.

Demokraatit taustajoukkoineen ovat myös pelanneet läpi useita vaalien jälkeisiä skenaarioita. Tätä varten oli perustettu oma projektinsa nimeltään ”Transition integrity project”. Ennen kuin itse luin tästä projektista, olin lukenut tämän uutisen. Siinä Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden ilmoittaa, että Yhdysvaltojen asevoimat saattavat Donald Trumpin ulos Valkoisesta talosta, mikäli tämä kieltäytyy lähtemästä.

Tutustuminen Transition Integrity Project -aineistoon selittää Bidenin lausunnot täydellisesti. Kyseisen projektin perustivat George Sorosin Open Society -säätiössä työskennellyt Rosa Brooks ja Berggruen-instituutissa työskentelevä Nils Gilman.

Entinen presidentti Donald Trumpin neuvonantaja Michael Anton kävi läpi Transition integrity projectin aineiston ja kirjoitti siitä American Mind -sivustolla. Michael Anton tulkitsi Demokraattien luoneen käsikirjoituksen vallankumoukselle Transition Integrity Projectin avulla.

Kun George Floydin kuolema johti kesäkuussa mellakoihin, puolustusministeri Mark Esper ilmoitti julkisesti vastustavansa Insurrection Actin käyttöä mellakoiden tukahduttamiseen. Insurrection Act tarkoittaa, että presidentti voi halutessaan lähettä Yhdysvaltojen sotavoimat tukahduttamaan mellakoita. Viimeksi George H.W. Bush käytti tätä lakipykälää Los Angelesin Rodney King -mellakoiden lopettamiseen.

Transition Integrity project kokosi yhteen joukon johtavia Demokraatteja kuten entisen Bill Clintonin Valkoisen Talon kansliapäällikkö John Podestan, joka esitti ”sotapeleissä” Joe Bidenia. Lisäksi mukana oli joukko Trumpia vastustavia Republikaaneja, jotka toivat kokoontumiseen puoluepoliittisen riippumattomuuden sädekehän.

Yksi ”sotapeleissä” käsitellyistä skenaarioista oli selkeä Donald Trumpin voitto. Tässä tilanteessa Bidenia esittänyt John Podesta kieltäytyi tunnustamasta Trumpin voittoa ja painosti Trumpin voittoon päätyneitä osavaltioita lähettämään valitsijamiesvaaliin pelkkiä Demokraatteja ja luottamaan siihen, että asevoimat huolehtivat lopusta.

Julkisuuteen vuodettu raportti totesi synkästi:

”Teknokraattiset ratkaisut, tuomioistuimet ja luottamus eliitin tahtoon noudattaa vallitsevia normeja eivät ole ratkaisuja. Marraskuun vaalit ratkaistaisiin katutaisteluissa eikä lakituvissa.”

Transition Integrity Project on siis käytännössä Demokraattien vallankaappaussuunnittelma tilanteessa, jossa Donald Trump voittaa presidentinvaalin. Miksi sitten kyseinen suunnitelma julkaistiin jo viime elokuun alussa?

Michael Antonin mukaan Demokraattien suunnitelma vaatii onnistuakseen sen, että suunnitelma ei näytä salaliitolta. Heidän täytyy istuttaa amerikkalaisten mieliin ajatus siitä, että Trumpin poistaminen Valkoisesta Talosta laittomalla tavalla olisi jotenkin Trumpin omaa syytä.

Todettakoon, että tilanne, jossa Trump ei väistyisi, on mahdollinen vain, jos Trump on vakuuttunut omasta vaalivoitostaan.

Jotta Demokraattien vallankaappaussuunnitelma toimisi, Demokraattien pitäisi tuottaa riittävä määrä postiääniä, joiden avulla vaa’ankieliosavaltioiden tulokset kääntyisivät tai muulla tavoin asettaa kyseenalaiseksi tällaisten osavaltioiden tulokset, jolloin kukaan ei voisi luotettavasti todeta, kuka voitti ja kuka ei.

Tässä vaiheessa lienee turha sanoa, että amerikkalainen valtamedia asettuisi yksiäänisesti Demokraattien puolelle ja painostaisi hyväksymään Demokraattien voiton.

Transition Integrity Project puhui myös ”katutaistelusta”. Käytännössä tämä tarkoittaa värivallankumousta, joita Yhdysvaltojen tiedustelukoneisto on toteuttanut etupäässä entisen Neuvostoliiton alueella kuten esimerkiksi Ukrainassa (kahdesti) ja Georgiassa. Venäjän hallinto väittää myös, että Valkovenäjän kansannousussa olisi kyse Yhdysvaltojen järjestämästä värivallankumouksesta. Värivallankumouksessa on kyse poliittisen johtajan, jopa demokraattisesti valitun, syrjäyttämisestä agitaation avulla ja lopputuloksen kutsumisesta demokraattiseksi.

Mellakoita tulossa

Presidentti Trumpin vastustajat ovat jo valmistautuneet tilanteeseen, jossa Trump voittaa vaalit. The Federalist -sivuston artikkelin mukaan Trumpin vasustajat aikovat varmistaa, että Trump jättää Valkoisen Talon.

Shut Down DC -järjestön mukaan:

”Trump on osoittanut, että hän pitää vallan itsellään keinoja kaihtamatta. Trump ei jätä virkaansa ilman joukkomobilisaatiota ja suoraa toimintaa.”

Tässä vaiheessa voidaan sanoa suhteellisen luotettavasti, että väkivaltaisuuksia tulee, jos Trump voittaa vaalit. Epävarmempaa mutta suhteellisen todennäköistä on myös se, että Antifa/BLM -mielenosoitukset loppuvat, jos Biden voittaa vaalit. Samalla myös tarve jyrkille koronaviruksen vastaisille toimille loppuu Demokraattien hallitsemissa osavaltioissa.

 Lisäys 1.11.20120: Jos joku ei usko, että vaalit johtavat väkivaltaisuuksiin, kannattaa katsoa, mitä Demokraattien johtamissa kaupungeissa tehdään. Useissa Dermokraattien johtamissa kaupungeissa asetellaan juuri nyt vanerilevyjä kaupunkien keskusteojen kauppojen ikkunoiden suojaksi todennäköisen ryöstelyn varalta.