Lieksan maine menossa?

Kun monikulttuuri kerran rantautuu paikkakunnalle, siitä on mahdotonta päästä eroon. Lieksalaiset ovat saaneet huomata, että valtion lahjukset ja SPR:n seireenilaulut eivät lopulta lämmitä vaan kansainvälistymisen seuraukset on kannettava itse.

Kun jokin aika sitten kirjoitin Lieksan kansainvälistymiskehityksestä, siteerasin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen päällikkö Kai Markkulaa, joka varoitti Lieksan kulkevan pahempaa polkua kuin Joensuu 1990-luvulla. Tuolloin skinheadien väkivaltaa seurasi valtava mediahysteria ja rasisminvastainen kynttiläkulkue. Sanottiin, että Joensuu menetti maineensa.

Uhkaus

En ymmärtänyt Markkulan lausuntoa, mutta viimeistään tämän uutisen jälkeen viesti ei jää epäselväksi. Uutisen mukaan Lieksan Tukipiste ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa lieksalaismies oli ”käyttänyt panettelevia ja solvaavia ilmaisuja tummaihoisia kohtaan”. Tästä apulaispoliisipäällikkö Pentti Nurminen on käynnistänyt esitutkinnan. Markkulan lausunto oli siis uhkaus ja esitutkinta osoittaa, että poliisipäällikkö oli tosissaan.

Markkulan uhkaus oli osoitettu ensisijaisesti Lieksan kuntapäättäjille, jotka ovat esittäneet kriittisiä mielipiteitä kansainvälistymiskehityksestä. Näihin kuuluvat kunnanvaltuutetut Veijo Ikonen (kesk.) ja Eero Kärkkäinen (sd).

Kunnanvaltuutetut olivat ilmaisseet huolensa siitä, miten Lieksa kestää nopean kansainvälistymisen ja miten estetään maahanmuuttovastaisuuden lisääntyminen. Poliisipäällikkö Markkula kuitenkin vihjasi, että maahanmuuttovastaisuuden kasvu estetään parhaiten, jos herrat Ikonen ja Kärkkäinen pitävät suunsa kiinni.

Media lietsoo hysteriaa

Markkulaa ylistettiin jopa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla, jossa vastaava penaali väitti, että Lieksaa vaivaa rasismin tauti. Lääkkeeksi tautiin HS epäsuorasti tarjoaa lisää rahaa valtion kassasta. Päivää ennen pääkirjoitusta HS kirjoitti ison jutun Lieksasta ja päästi paikkakunnan somalit ääneen. Yksi haastatelluista sanoi HS:lle:

”Pelottaa erittäin paljon.”

Edellisenä viikonloppuna Lieksassa nähtiin puukkotappelu, jossa maahanmuuttajien ja paikallisten nuorten yhteenotossa puukotettiin kahta ihmistä. Toinen puukotetuista oli somali ja toinen kantaväestön edustaja. Tappelun aloittajasta ei ole tietoa, mutta media antaa ymmärtää, että kyseessä oli rasistinen rikos.

Lieksasta halutaan selvästi esimerkkitapaus, koska HS:n artikkeli väittää, että puolet Pohjois-Karjalan rasismirikoksista tehdään Lieksassa. Myös Etnisten suhteiden neuvottelukunta on huolissaan. Järjestön pääsihteeri Peter Kariukin mukaan Lieksa nostettiin esiin esimerkkitapauksena siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa negatiivinen ilmapiiri maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan saattaa kärjistyä:

”Lieksassa on ilmennyt ikäviä välikohtauksia keväällä ja kesällä. Alueella on myös ollut erilaisia poliittisia aloitteita, jotka ovat olleet neuvottelukunnan näkökulmasta huolestuttavia.”

Mitä Lieksan tilanne todellisuudessa osoittaa

Nyt ei eletä 1990-lukua, eli ihmiset eivät keskimäärin ole yhtä sinisilmäisiä monikulttuurin ja kansainvälistymisen seurausten suhteen kuin aiemmin. Nyt tiedetään jo, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suuri määrä rasittaa pitkällä tähtäimellä kuntataloutta ja herättää närää niissä kantaväestön edustajissa, jotka kokevat tulokkaiden saavan liian suuria sosiaalietuuksia.

Paras lääke tähän olisi avoimuus, eli myös negatiivisista puolista kerrottaisiin rehellisesti. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saamista sosiaalietuuksista tulisi kertoa kuten myös heidän todennäköisestä työllistymisestään. Näin ei kuitenkaan tehdä ilmeisesti siksi, että pakolaisille ja turvapaikanhakijoille ei muuten löytyisi sijoituspaikkoja. Mieluummin hehkutetaan, kuinka paljon ”voittoa” kunta saa ottamalla vastaan pakolaisia.

Kun mainospuheet eivät mene läpi, siirrytään uhkailuihin ja poliisitoimiin. Näin kansalaisille viestitetään, että heidän mielipiteillään ei ole merkitystä ja viranomainen tietää paremmin, millainen heidän elinympäristönsä pitää olla. Kansalaisen pitää vain olla hiljaa ja osallistua kustannuksiin.

Lieksan tilanteessa ovat vastuussa ne ihmiset, jotka halusivat pelastaa kaupungin omistaman vuokra-asuntoyhtiön asuttamalla niihin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan koskaan joudu kantamaan vastuutaan vaan se jää lieksalaisille, jotka maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa leimataan rasisteiksi.

Valtiovalta todennäköisesti yrittää ratkaista ongelman tarjoamalla lisää rahaa kotouttamiseen. Lieksalaiset saavat luultavasti myös lisää kumbaya-iltoja, joissa he pääsevät kohtaamaan maahanmuuttajia. Ongelma kuitenkin katoaa siinä vaiheessa, kun maahanmuuttajat kyllästyvät Lieksaan ja muuttavat isojen kaupunkien lähiöihin. Median luoma maine rasistien asuttamasta pohjoiskarjalaisesta kaupungista tosin jää elämään ihmisten mieliin. Maahanmuuttoklusterin ulkopuolinen elinkeinoelämä tuskin vilkastuu, vaikka tämän artikkelin kuvitus näin antaisi ymmärtää.