torstaina, lokakuuta 06, 2011

Kuinka tavallisista ihmisistä tulee rasisteja

Kesäloman aikana katsoin BBC World -kanavalta dokumentin ”Invasion of Lampedusa”. Siinä kerrottiin, miten pienen Lampedusan saaren asukkaat reagoivat, kun saarelle alkoi saapua Tunisiasta pakolaisia arabikevään seurauksena. Dokumentin voi vielä katsoa täältä.

Lampedusalaisten kapina

Lampedusa on pieni noin kymmenen kilometriä pitkä kallioinen saari Välimerellä Italian ja Tunisian välissä. Saarella asuu noin 4500 asukasta, jotka elävät enimmäkseen turismista. Saarella on lisäksi NATO:n tukikohta.

BBC:n dokumentissa kerrotaan, kuinka saaren asukkaat reagoivat kasvaneisiin pakolaismääriin. Aluksi suhtautuminen on pääosin myönteistä, mutta tilanne muuttuu, kun pakolaisten määrä kasvaa ja saaren pääelinkeino turismi uhkaa tyrehtyä.

Asukkaat nousevat lopulta kapinaan, saartavat saaren pienen sataman ja mellakoivat kadulla. Paikallinen pormestari yrittää parhaansa mukaan pitää asukkaat rauhallisina mutta tulokset jäävät laihoiksi.

Tapahtumat saarella eivät aluksi kiinnosta Italian hallitusta vaan saarelaiset jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Näyttää kuin pääministeri Silvio Berlusconi haluaisi tahallaan kärjistää kriisiä. Lopulta Berlusconin on pakko reagoida ja hän järjestää pakolaisille tilapäiset oleskeluluvat ja kuljetuksen pois saarelta.

Pakolaisvirrat eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan muutaman viikon päästä saarelle alkaa saapua pakolaisia Libyasta. Tämä saa Euroopan hallitukset reagoimaan ja kiristämään rajavalvontaansa tavalla, joka vaarantaa Schengenin sopimuksen.

Lampedusan pakolaiset olivat enimmäkseen nuoria 20 – 30 -vuotiaita muslimimiehiä. Näiden käsissä saaren pieni vastaanottokeskus on kokenut kovia. Ensimmäisen kerran siellä syttyi tulipalo helmikuussa 2009. Viimeksi vastaanottokeskus poltettiin pari viikkoa sitten, kun pakolaiset ottivat yhteen mellakkapoliisien kanssa.

BBC:n dokumentti katsoo tilannetta sekä pakolaisten että paikallisten asukkaiden kannalta. Se ei kaunistele vastaanottokeskuksen asukkaiden tilannetta vaan kertoo sekä huonoista oloista että siitä, miten vaateliaat pakolaiset pitävät muuttoa Eurooppaan itsestään selvänä oikeutenaan. Toisaalta se esittää myös, miten rauhallisen Lampedusan saaren asukkaat muuttuvat ”rasisteiksi”, kun heidän elinympäristönsä ja elinkeinonsa on uhattuna.

Sillä välin Pohjois-Karjalassa

Lampedusan tapahtumia ei voi mitenkään verrata Suomen vastaaviin, koska saaren pakolaismäärät laskettiin tuhansissa ja suomalaisilla vastaanottokeskuspaikkakunnilla korkeintaan sadoissa. Silti tarkastelen tässä Lieksan tilannetta ihan vain mielenkiinnosta.

Itärajalla sijaitsevassa Lieksassa asuu noin 14 000 ihmistä. Kaupunki on kuitenkin erittäin harvaan asuttu (vain 3,71 as./km2) ja sieltä löytyvät Suomen kauneimpiin kuuluvat Kolin maisemat. Ei luulisi, että pari sataa somalia saisi Lieksan sekaisin.

Kaikki alkoi vuoden 2009 syksyllä, kun Lieksan kunnan päättäjät halusivat paikkakunnalle Kontiolahdella sijaitsevan Kontioniemen vastaanottokeskuksen sivupisteen. Tarkoituksena oli ilmeisesti saada työttömyydestä kärsivälle paikkakunnalle lisää työpaikkoja. Valtio kustantaisi turvapaikanhakijoiden ylöspidon ensimmäiset neljä vuotta. Tällä saataisiin työllistettyä muutamia lieksalaisia, ja turvapaikanhakijatkin luultavasti katoaisivat suurempiin kaupunkeihin ajan kanssa.

Alkuvaiheessa hanke herätti myös vastustusta. Lokakuussa 2009 keskustalainen kunnanvaltuutettu Veijo Ikonen varoitteli turvallisuuden heikentymisestä:

”Olen kuullut puheita, että esimerkiksi Pohjanmaalla maahanmuuttajilla ja paikallisilla väestöllä puukot heiluivat jo ensimmäisenä iltana.”

Lopulta vastaanottokeskushanke päätettiin panna jäihin. Lieksasta kuitenkin muodostui oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asuinpaikka, kun kaupunkiin alkoi muuttaa väkeä läheisestä Kontiolahden vastaanottokeskuksesta. Vaikka ristiriitoja onkin ilmennyt, useimmat vaikuttivat tyytyväiseltä ainakin tämän jutun perusteella.

Valtio maksaa kaupunkiin muuttaneiden pakolaisten kustannukset ensimmäisen kolmen vuoden ajalta. Vaikka pakolaisista aiheutui vuonna 2010 noin 1,5 miljoonan euron kustannukset, Lieksan kaupunki teki tulijoilla jopa 200 000 euroa voittoa sosiaalijohtaja Soile Syrjäläisen mukaan.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä vaan vaativat selvitystä maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista. Aiemmin mainittu Veijo Ikonen puolustautui rasistisyytöksiä vastaan ja kertoi vain haluavansa tietää, mihin veronmaksajan rahat käytetään. Viime toukokuussa tarkastuslautakunnalle toimitettiin selvitys rahojen käytöstä.

Rasismi nostaa päätään

Viime toukokuussa kerrottiin, kuinka lieksalaiset saivat oman moskeijan. Tämä ei sujunut ilman ristiriitoja, sillä Vapaa-ajattelijat kantelivat moskeijasta oikeuskanslerille. Kantelijan mukaan viranomainen olisi moskeijatilan vuokraamisessa rikkonut hallintolakia suosimalla yhtä uskontoa.

Vaikka pakolaiset aluksi pelastivat kaupungin vuokra-asuntoyhtiön, tulijoiden suuri määrä yllätti Lieksan. Uusille asujille ei enää riittänyt asuntoja, vaan kaupungin oli pakko ottaa teollisuuskylän päiväkoti asumiskäyttöön.

Viime elokuussa Ylen sivuilla kerrottiin ilmapiirin kiristymisestä Lieksassa. Asiantuntijat opastivat lieksalaispäättäjiä maahanmuuttopolitiikasta mutta puhe kääntyi rahaan. Sosialidemokraattien edustaja Eero Kärkkäinen oli huolissaan pakolaismääristä:

”Miten saadaan rajoitettua tätä pakolaisten määrää siihen, mitä Lieksa pystyy hoitamaan, kunnolla kouluttamaan ja pitämään täällä, jottei kuntalaiset liikaa aktivoidu maahanmuuttovastaiseksi.”

Joensuun skinirikollisuuden kokenut somali Saed Guled puolestaan piti tilannetta suorastaan uhkaavana:

”Nyt kun olen tullut Lieksaan ja kuullut viranomaisia ja lieksalaisia, niin tilanne on todella huolestuttava. Toivon, että kaupunki, poliisi ja kaikki tekisivät yhteistyötä ja ennakoisivat ja pysäyttäisivät huolestuttavan liikehdinnän. Myöhemmin asia voi räjähtää.”

Maakunnan päälehti Karjalainenkin heräsi rasismin lisääntymiseen. Lehden rikos- ja oikeustoimittaja Markku Liikamaa närkästyi Kärkkäisen puheista:

”Kysymyspatteri on osoitus siitä, että vihapuhe (lue: rasismipuhe) ei ole vain paljon parjattujen halla-aholaispersujen synti. Samaa rasismipuhetta näyttävät suoltavan myös perinteisen työväenliikkeen näkyvät hahmot.”

Ymmärrän kyllä Kärkkäisen huolen. Kun valtion tuki loppuu, pakolaisten kulut jäävät lieksalaisten maksettaviksi. Entisessä muuttotappiokunnassa oli ennen paljon vapaita asuntoja, mutta pakolaisten tulo on muuttanut tämän. Kuka maksaa viulut on ihan aiheellinen kysymys. Ilmeisesti myös joitakin sattumuksia on esiintynyt.

Aivan äskettäin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Kai Markkula varoitteli lieksalaisia maineen menetyksestä. Markkula syyttää kaikesta lieksalaisia väittämällä, että sama asenteellisuus ja sama suvaitsemattomuus, joka hallitsi Joensuussa 1990-luvulla, on nyt Lieksan ongelma. Lieksassa tilanne on kuitenkin pahempi Markkulan mukaan:

”Mutta se, mikä erottaa Lieksan Joensuusta on se, että Lieksassa asenteellinen suhtautuminen maahanmuuttajiin on huomattavasti voimakkaampaa ja se näkyy kaikissa sosiaaliryhmissä.”

”Ehkäpä jo nyt joku miettii, että kannattaako Lieksassa enää asua. Eikä hän mieti sitä suinkaan maahanmuuttajien vaan ilmapiirin vuoksi.”

Karjalaisen toimittaja Veikko Huotari on Markkulaa sovittelevammilla linjoilla:

”Täällä sovinto ja yhteistyö ovat kaukana, ja maahanmuuttokeskustelua ovat hallinneet kentän äärilaidat. Näissä, valitettavasti kaikkein äänekkäimmissä puheenvuoroissa maahanmuuttoon suhtaudutaan aivan liian yksisilmäisesti, joko täysin kritiikittömästi tai sitten Lieksa lieksalaisille -ajatuksin.”

”Nyt tarvittaisiin laajaa ja ennen kaikkea molemmin puolin kiihkotonta keskustelua siitä, miten kotiuttaminen hoidetaan järkevästi. Nyt ei ole aika tapella siitä, kuka on rasisti ja kuka ei.”

Ääripäät siis ovat Huotarin mukaan ongelma. Silti hänkään ei näe todellista syyllistä eli niitä, jotka lyhytnäköisyyttään, typeryyttään tai tietämättömyyttään halusivat vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia tyhjiksi jääneisiin kaupungin asuntoihin. Kun valtion tuki loppuu, Lieksalle jää musta pekka käteen.

Tapahtumat kertovat, että muuttotappiokunnalle kansainvälistyminen ei välttämättä tuo onnea ainakaan silloin, kun se toteutetaan ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita. Lieksalaispäättäjien olisi ehkä kannattanut tehdä tutustumismatka Ruotsin Borlängeen, joka on sekin yrittänyt kansainvälistyä somalien avulla ja joutunut taloudellisiin vaikeuksiin.

5 kommenttia:

Helena kirjoitti...

Heippa! Tuosta kaarisillan pahoinpitelystä sellainen yksityiskohta, että kyseessä oli somppujen ja kurdien välinen kahakointi :) Kiitos hyvästä tekstistä.

Jukka kirjoitti...

Tähän on tultu että rasismi on hiukan levinnyt käsiin. Somaleille huudellaan kadulla mikä on mautonta.

Jos maahanmuutosta ja rotueroista olisi aikoinaan puhuttu avoimesti niin ei tähän ehkä olisi jouduttu.

Ihmiset jotka tänne kongolaisia halusivat tiesivät kyllä että suomalaiset eivät tänne heitä halua. Mutta samat ihmiset olivat varmoja että suomalaisten "ennakkoluuloista" ei kuulu välittää.

Oli tärkeää muka kantaa globaali vastuu pakolaisista. Joita Afrikka ja Lähi-Itä tulee generoimaan tulevaisuudessakin vaikka kuinka paljon.

Kumitonttu kirjoitti...

Hmmm... Otsikkoon on rakennettu sisään joko tarkoituksella tai tahattomasti väite, että rasisti ei ole tavallinen ihminen. Minusta rasisti on tavallinen ihminen samalla tavalla kuin humalainen, homo tai talousrikollinen. Tilaisuus tekee varkaan, kuten Urpolainen ja Käteinen voivat meille todistaa.

Edelleen on syytä joka paikassa korostaa, että rasismi on aktiivinen teko, jolla ihonvärin tms. syyn takia jotain toista yksilöä estetään saamasta jotain. Positiivinen diskriminaatio (mai ääs) ei ole rasismia, koska tasa-arvo ideologia ei ole paha (mitä rasismi siis on) ja siksi siinä ei esiinny rasismia.

Rasismia ei ole se, että kyseenalaistaa poliittisia päätöksiä ja niiden taustalla olevia ideologioita. Ei voi olla rasismia, jos vastustaa maumauta, punaista armeijakuntaa tai al-qaedaa. Niiseo.

Vasarahammer kirjoitti...

Otsikon tarkoituksena oli ilmaista, että ne rasistit ovat alkujaan voineet olla hyvinkin suvaitsevaisia omasta mielestään.

"Tähän on tultu että rasismi on hiukan levinnyt käsiin. Somaleille huudellaan kadulla mikä on mautonta."

Pienituloiset, työssä käyvät ihmiset ovat eniten näreissään turvapaikanhakijoille annetuista sosiaalituista, jotka he helposti mieltävät suuremmiksi kuin suomalaisen vastaavat oli se sitten totta tai ei.

Esimerkiksi turvapaikanhakijoille maksetaan (tai ainakin on maksettu) sossusta autokoulu. Omia rahojaan he tuskin siihen käyttävät. En tiedä, maksetaanko kantaväestöön kuuluvalle vastaava.

Rasismi on nykykäytössä lähinnä leimakirves, jolla osoitetaan omaa moraalista ylemmyyttä. Tässä kirjoituksessa yritän esittää, miten kyseisenlaiseksi rasistiksi tullaan.

Kumitonttu kirjoitti...

Otsikon tarkoituksena oli ilmaista, että ne rasistit ovat alkujaan voineet olla hyvinkin suvaitsevaisia omasta mielestään.

Toki ymmärsin mitä tarkoitit, mutta halusin vain alleviivata, että suvaitsevaiset eivät ole tavallisia ihmisiä. Heillä on ominaisuus, suvaitsevaisuus, jota ei haluta määritellä, koska silloin tämä ominaisuus ei enää olisi yliluonnolinen, so. yhteisön kirkasotsaisimmille jäsenilleen jakama kunnianosoitus kuten katolisille pyhimykset.