Helsingin Sanomien HS Raati otti kantaa professori Timo Vihavaisen kirjassa esitettyihin teemoihin ja vastasi kysymykseen, hyssytteleekö suomalainen älymystö maahanmuuton ongelmia. Mielipiteitä oli laidasta laitaan ja on täysin mahdollista, että joku raadin jäsenistä oli lukenut Vihavaisen kirjan eikä pelkästään siitä kertovia lehtijuttuja. Vain Iivi Anna Masso oli tarpeeksi rehellinen myöntääkseen, että hän ei ole lukenut kirjaa. Jaa
Niitä, joiden mielestä Vihavainen oli oikeassa, oli yllättävän paljon, kun ottaa huomioon, että kyse oli älymystön edustajista. Parhaiten olennaisen tiivisti ohjaaja Taru Mäkelä:
”Ja nimenomaan islamiin suhtaudutaan pelokkaan nöyristelevästi. Demokratia ei kuulu islamin olemukseen, jos se kuuluisi siihen, olisi tällä hetkellä olemassa ainakin yksi islamilainen valtio, jossa vallitsee demokratia. Millaisen statuksen islamilaiset valtiot suovat omille vähemmistöilleen, esimerkiksi kristityille, juutalaisille ja homoseksuaaleille? ”
Myös Markku Ruotsilan kolmen kohdan setti osui ongelman ytimeen:
”Suomalainen älymystö hyssyttelee maahanmuuton ongelmia, koska
1) pelkää leimautuvansa rasisteiksi (tämä on pahin mahdollinen leima nykyälymystön silmissä ja kovin helposti hankittavissa)
2) koska ei arvorelativismissaan oikeasti usko länsimaisen kristillispohjaisen kulttuurin olevan mitään toista kulttuuria mitenkään parempi (joten maahanmuutto ei voi uhata mitään tärkeää)
3) ja koska haluaa oman ylemmyydentuntonsa säilyttämiseksi aina erottautua tavallisen kansan mielipiteestä (oli kyse mistä asiasta tahansa). ”
Eli ainakin nuo kirjoittajat ovat tämän blogin kirjoittajan kanssa samaa mieltä ja esittivät asiansa pelkistetysti niin, että siihen ei ole mitään lisättävää.
Vähän sinne päin
Osmo Soininvaara valitteli keskustelun polarisoituneisuutta, mutta ei ole sitten viime kerran oppinut ainakaan mitään uutta:
”Toisaalta maahanmuuttokriittiset ovat liittäneet kritiikkiinsä tiiviisti rasistiset argumentit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasistisista tukijoistaan eroon – jolloin jokaisen itseään kunnioittavan on pidettävä etäisyyttä kaikkiin muihinkin heidän ajatuksiinsa.”
Osmo siis vaatii maahanmuutosta keskustelevilta jonkinlaista puhdistautumisriittiä. Pitäisikö aloittaa lauseet perinteisellä tavalla sanomalla: ”En ole rasisti, mutta...”? Vai pitäisikö sanoutua irti Seppo Lehdosta? Minusta ei pidä sanoutua irti mistään vaan perustella omat näkemyksensä mahdollisimman hyvin.
Ei siis kannata lähteä pelaamaan ns. ”suvaitsevaiston” peliä hyväksymällä rasismi-käsitteen väljä ja tilannesidonnainen määritelmä ja rasisti-kortin huoleton heiluttelu. Puhdistautumisriitin vaatiminen on Osmon tapa välttää keskustelu hänen kannaltaan ikävistä asioista.
Osmo ei kuitenkaan ole läpeensä paha vaan edustaa ainakin omasta mielestään maltillista keskitietä:
”Pieni kansallinen itsekkyys maahanmuuttopolitiikassa johtaisi siihen, että koko ulkomaalaisperäinen väestö voisi paremmin ja integroituisi positiiviseksi osaksi yhteiskuntaamme. Tarvitsemme humanitaarisen maahanmuuton ohella nykyistä enemmän siirtolaiskriteerein valikoitunutta työperäistä maahanmuuttoa.”
Minusta Suomi ei tarvitse lainkaan humanitaarista maahanmuuttoa. Kyseessä on äärimmäisen tehoton tapa auttaa maailman hädänalaisia. Humanitaarinen maahanmuutto palvelee vain niitä harvoja onnekkaita, jotka sattuvat pääsemään Suomeen, ja tietysti niitä, jotka saavat leipänsä ihmisoikeusteolliselta kompleksilta. Isäntäyhteiskunnalle ja erityisesti sen veroja maksavalle osalle humanitaarista maahanmuuttoa ei millään järjellisellä kriteerillä voi pitää muuna kuin rasitteena. Osmo ei myöskään myönnä, että työperäiseenkin maahanmuuttoon sisältyy riskejä, jotka toteutuessaan ovat vaikutuksiltaan pysyviä.
Omien sanojensa mukaan Orhan Pamukin kirjasta islam-oppinsa ammentanut Osmo on islamin osalta edelleenkin hieman hukassa eikä kristityn fundamentalismin mörkökään ole kadonnut minnekään Osmon kaapista:
”Maltillinen islamilaisuus on monella tavoin myönteistä; kunnioittaa samoja arvoja kuin kristillisyyskin, mutta ottaa ne enemmän tosissaan. Perheet kantavat kantasuomalaisia paremmin huolta jäsenistään, päihteitä ei suosita ja vanhuksia kunnioitetaan.”
”Ongelma on fundamentalismissa. Kaikki uskonnollinen fundamentalismi on uskonnosta riippumatta pahasta, mutta olisi tosiasioiden kieltämistä olla havaitsematta, että islamin keskuudessa fundamentalismin osuus on muita uskontoja korkeampi ja nousussa kaikkialla maailmassa.”
Osmo ei tunnusta, että islamilaista fundamentalismia ei uskontojen välisisten sangen huomattavien erojen takia voi verrata ns. kristilliseen fundamentalismiin. Islamin pyhät kirjoitukset opettavat eri asioita kuin Raamattu ja erityisesti Uusi Testamentti. Islam on myös poliittisempi uskonto ja pitää sisällään oman kaikkia elämänalueita säätelevän lakinsa. Siksi islamilainen fundamentalismi ei mitenkään voi olla samanlaista kuin esimerkiksi helluntailaisuus tai lestadiolaisuus, jotka ilmeisesti Osmon mielestä edustavat kristittyä fundamentalismia.
Tietääkseni mikään merkittävä kristinuskon suuntaus ei käske alistamaan toisuskoisia Jumalan lain alaisuuteen pakottamalla heidät joko kääntymään kristinuskoon, elämään rangaistusveroa maksavina toisen luokan kansalaisina kristityssä teokratiassa tai kuolemaan.
Njet
On täysin luonnollista, että ei-osastolta löytyvät ne pahnan pohjimmaiset, joista pahin esimerkki on Suomen Penin entinen puheenjohtaja Jukka Mallisen vihamielinen purkaus:
”Venäjän historian prof. Timo Vihavainen kuten slaavilaisen lingvistiikan tohtori Jussi Halla-ahokin toistavat nimittäin nykyvenäläistä rasistista valtavirtaa. Sikäli he ovat suomettuneita, venäläisen suurvalta-ideologian sisäistäneitä.”
Oletan, että Vihavainen osasi odottaa tuon kaltaista reaktiota, joka tietysti ei lainkaan kuvaa Vihavaisen kirjaa kuten ei myöskään Jussi Halla-ahon ajatuksia. Islamia kohtaan esitetyn arvostelun hän kuittaa seuraavasti:
”Vihavaisen ja Halla-ahon väite islamin aggressiivisuudesta on essentiaalinen eli olemuksellinen ja metafyysinen – ihme että historian professori sortuu näin primitiivisesti epähistorialliseen, räikeästi historiallisen selitystavan vastaiseen väitteeseen. Eikä oman kulttuurin juuriakaan tunneta –keskiajalla antiikin perintö ja renessanssin herätteet saatiin islamista Eurooppaan.”
Pyhien kirjoitustensa ja profeettansa antaman esimerkin perusteella islamia voi uskontona pitää aggressiivisena ja laajentumishaluisena. Tämä on näkynyt selkeästi islamin historiassa ja näkyy edelleen. On siis perusteltua väittää, että islam on aggressiivinen uskonto ja aggressiivisuus sekä vihamielisyys toisuskoisia kohtaan kuuluvat olennaisena osana islamin oppiin. Tämä ei tietysti tarkoita, että islam olisi koko historiansa ajan edustanut pelkkää veristä laajenemista tai että islamilaisen kulttuurin saavutuksia pitäisi vähätellä.
”Islam on tosiasiassa sellaisilla mittareilla kuin suvaitsevaisuus – ahdasmielisyys ja sotaisuus – rauhanomaisuus arvioituna kutakuinkin identtinen kristinuskon kanssa. Islamin nykyinen konservatiivinen jälkeenjääneisyys ja islamismin synty selittyvät historiallisista, vaihtuvista prosesseista. – ei siinä mitään absolutisoimista ole. ”
Termistä ”kutakuinkin identtinen kristinuskon kanssa” olen tietysti eri mieltä. Mielelläni kuulisin myös Malliselta, miten hänen mielestään islamilainen kulttuuri hyödynsi antiikin perintöä, jonka se ”antoi” länsimaille ihan hyvää hyvyyttään. Käsitys siitä, että länsimainen kulttuuri on islamille velkaa tästä, voi olla nykypäivänä poliittisesti sopivaa mutta ei kestä historiallista tarkastelua.
Ns. islamismi on toki moderni ilmiö, ja sitä voi käsitellä yrityksenä ratkaista modernin maailman ongelmat palaamalla kuviteltuun kunniakkaaseen menneisyyteen. Kyseessä on kuitenkin muslimien keskuudessa laajaa kannatusta nauttiva poliittinen suuntaus, joka on tiukasti ankkuroitu islamin pyhiin kirjoituksiin ja profeetta Muhammadin esimerkkiin.
Todetaan vielä tässä, että Vihavainen ei pyri kaunistelemaan venäläisyyteen ja Venäjän valtioon liittyviä negatiivisia piirteitä vaan myöntää esimerkiksi venäläisen maahanmuuton mahdolliset riskit kuten sen, että Venäjän hallinto käyttää venäläisvähemmistöjä oman politiikkansa välikappaleina.
Jos olisin SAFKA:n jäsen, pitäisin Mallisen purkausta ”russofobisena”. Venäjästä hän kysyy vielä:
”Mitä yhteistä sillä on meidän moniarvoisuutemme ja EU:n arvoyhteisön kanssa?”
Euroopan Unioni muistuttaa jonkin verran nyky-Venäjän edeltäjävaltiota Neuvostoliittoa. EU on monikansallinen, byrokraattinen, epädemokraattinen ja se pyrkii luomaan varsin heterogeenisistä aineksista keskitetyn supervaltion. Se arvoyhteisökin on ylhäältä pakotettu ja keinotekoinen eikä oikeasti innosta edes niitä, jotka sitä kovaäänisimmin hehkuttavat.
Päätetään tämä kirjoitus vielä Mallisen lennokkaaseen visioon:
”Pysähtynyt ja dynamiikkansa kadottanut "vanha Eurooppa" tarvitsee maahanmuuton haastetta – uusien elementtien törmätessä perinteeseemme syntyy uusia kulttuurisia innovaatioita, jotka hedelmöittävät ja vauhdittavat kulttuuriamme. ”
Tuo kappale on kuin suoraan monikulttuurisesta puppugeneraattorista. Olen täysin samaa mieltä, että ”vanha Eurooppa” tarvitsisi hieman lisää puhtia. En kuitenkaan usko, että Eurooppa kestää islamin tarjoamaa ”piristysruisketta”.
7 kommenttia:
'Humanitaarinen maahanmuutto palvelee vain niitä harvoja onnekkaita, jotka sattuvat pääsemään Suomeen'
Mutta jos edes harva pelastuu, niin eikö sillä muka ole arvoa?? Jokaisella ihmishengellä on!! Vaikka siis vaan yksi.. tai kaksi.. Pitää edes YRITTÄÄ, kyse on siis YRITTÄMISESTÄ.. Parempi tehdä edes jotain kuin ei mitään?
"Eikä oman kulttuurin juuriakaan tunneta –keskiajalla antiikin perintö ja renessanssin herätteet saatiin islamista Eurooppaan.”
Ei saatana. Jalkapuukaan ei ole tarpeeksi vahva. Noita pitäisi vähintään ampua polveen. Itse en ymmärrä mitä järkeä on tunkea humanistisille aloille, jos ei tunne historiaa edes vähäm alusta.
Puutun tähän syyhyn:
koska ei arvorelativismissaan oikeasti usko länsimaisen kristillispohjaisen kulttuurin olevan mitään toista kulttuuria mitenkään parempi (joten maahanmuutto ei voi uhata mitään tärkeää)
Tämä on virheellinen karakterisointi a) länsimaisen kulttuurin b) arvorelativismin ja c) maahanmuuton suhteen. Se on lisäksi ristiriidassa sen argumentin kanssa, että islam on uhka naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille.
Itse olen sitä mieltä, että juuri naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin kohdistuvan uhan argumentti laajamittaista ja valikoimatonta islamilaisista maista peräisin olevaa maahanmuuttoa vastaan on kaikkein painavin.
Euroopassa ja erityisesti pohjoiseuroopassa on toki pitkät kristilliset perinteet ja näiden erottaminen arvomaailmasta on vaikeaa, mutta yllä mainittu hyökkäys on kohdistettu "väärin" tai ainakin epätarkoituksenmukaisesti.
Liberaali länsimainen elämäntapa on syntynyt taistelemalla kristillistä konservatiivisuutta vastaan. Se perustuu arvoille, jotka ovat ristiriidassa misogynististen, homofobisten, rasististen ja myöskin erilaisten luokkarajojen vartiointiin tähtäävien käsitysten kanssa. On toki kyseenalaista, missä määrin nämä ovat "kristillisiä" arvoja, mutta tämä on merkityksetöntä itse argumentin kanssa, koska ns. konservatiivit ovat omaksuneet näitä repertuaariinsa.
On totta, että suurinta osaa "älymystöstä" tai muutenkaan merkittävää osaa suomalaisista ihan tavallisista ja fiksuista ihmisistä, ei kiinnosta lähteä puolustamaan ahdasmielisiä käsityksiä. Se, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi esiintyä marjasiskoja pastoreina tms., perustuu arvoille, joiden toteutumista ei haluta vaarantaa liittoutumalla konservatiivisten ja taantumuksellisten voimien kanssa.
Itse katson, että Soininvaara on sikäli oikeassa, että tässä keskustelussa ovat jakolinjat menneet sekaisin, koska tästä on tehty tai yritetty tehdä yhä enenevässä määrin hyökkäys länsimaista liberalismia vastaan kokonaisuutena. Sensijaan minusta "rasismi"-korttia hän heiluttelee liian helposti.
Nykytilanne on tietysti ollut myös pahimpien "mokuttajien" tavoite. Suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää oikeuden katsella tissiviihdettä ja BB-talon irstailua. Islamin esittäminen uhkana näille oikeuksille ei toimi, jos se tehdään lähtökohdista, jotka uhkaavat juuri niitä asioita, joita pitäisi puolustaa.
Lisäksi ns. älymystössä on paljon väkeä, jolla on halu käydä ihan oikeaa keskustelua ihan oikeista asioista, mutta samalla haluttomuutta astua liian syvälle paskaan rikkomalla liikaa sopivuuden rajoja. Soininvaaraa voidaan haukkua nössöksi, mutta ainakin hän yrittää.
Ei Vihavainenkaan uskonut, että kristinuskoa voitaisiin elvyttää keinotekoisesti. Hän vain yrittää osoittaa, että kristinuskon eroosiolla on seurauksensa.
Vihavainen kuuluu ns. suuriin ikäluokkiin eli hän on vielä nähnyt sen vanhan autoritaarisen Suomen, jota liberalismissa kasvaneet eivät ole nähneet ja jota he eivät ymmärrä.
"Suurin osa suomalaisista haluaa säilyttää oikeuden katsella tissiviihdettä ja BB-talon irstailua."
Vihavainen kuvaa noita sanalla konsumerismi, joka tähtää mielihyvän maksimointiin.
En usko, että mielihyvään pyrkivät ihmiset ovat kovin hanakoita puolustamaan jotakin länsimaista kulttuuria.
Kristinusko on modernina aikana korvautunut uskonnon kaltaisilla poliittisilla ideologioilla, joista natsismi ja kommunismi olivat tuhoisimmat viime vuosisadalla.
Kaikille ihmisille konsumerismi ei riitä, vaan jotkut haluavat syvempää merkitystä elämälleen. Kun sitä ei enää löydy uskonnosta, sitä etsitään muualta. Ne muut vaihtoehdot eivät valitettavasti ole yhtään kristinuskoa parempia vaan usein tuhoisampia ja sellaisia, jotka edistävät länsimaisen kultturin alasajoa.
On käsittämätöntä, miten tekniseltä, sotilaalliselta ja taloudelliselta mahdiltaan varsin vaatimaton ja monilta osin keskiaikainen kulttuuri voi uhata länsimaisen kulttuurin olemassaoloa Euroopassa.
Luulen, että Vihavainen yrittää pohdiskella syitä, miksi moinen on mahdollista. Silloin täytyy syitä etsiä länsimaalaisista itsestään.
Norjalainen Fjordman on viime ajat kirjoitellut länsimaisen kulttuurin saavutuksista ja pohdiskellut, miksi juuri Euroopassa asiat etenivät ja muualla eivät. Useimpia länsimaalaisia moinen ei voisi vähempää kiinnostaa ja minustakin tuntuu, että kyseinen kirjoittaja on eksynyt harhapoluille.
"Soininvaaraa voidaan haukkua nössöksi, mutta ainakin hän yrittää."
Soininvaara on monessa asiassa täsmälleen oikeilla jäljillä (kuten esim. kansalaisuustestiasiassa). Hänellä on kuitenkin ihmeellinen tapa jäädä jollakin tavalla puolitiehen ja pitää kiinni tietyistä päähänpinttymistään kuten tuosta fundamentalismin pahuudesta.
Länsimaisen kulttuurin puolustus on mahdollista myös liberaaleista lähtökohdista ja itse asiassa sen juuri luulisi onnistuvan Osmolta.
Länsimaisen kulttuurin puolustus on mahdollista myös liberaaleista lähtökohdista ja itse asiassa sen juuri luulisi onnistuvan Osmolta.
No mutta tässähän se onkin: Vihavainen ja nykyisin useat blogimaailman kirjoittajat näyttäisivät puolustamisen sijaan hyökkäävän länsimaista kulttuuria vastaan.
Konsumerismi yms. ovat länsimaista kulttuuria. Ne ovat nykyisin jopa jonkinlainen kulttuurin ydin.
Konsumerismilla on paha kaiku, mutta se ei tarkoita mitään sen kummallisempaa kuin että ihmiset viestittävät asioita vaihdannalla. Tästä käytetään dysfemististä ilmaisua jonka tarkoitus on viitata "kuluttamiseen", ikäänkuin maailmassa jokin asia "kuluisi" sillä, että ihmiset leikkaavat toistensa hiuksia ja remontoivat toistensa keittiöitä tasavertaisina yksilöinä.
Kontrastina siis yhteiskunta, jossa on herroja ja näiden palvelijoita.
On käsittämätöntä, miten tekniseltä, sotilaalliselta ja taloudelliselta mahdiltaan varsin vaatimaton ja monilta osin keskiaikainen kulttuuri voi uhata länsimaisen kulttuurin olemassaoloa Euroopassa.
Heh. Itseasiassa se suurempi uhka on alarmismi ja liiallinen nöyristely. Demografinen uhka on pitkälti kuvitteellinen tai ainakin paljon pidemmällä tulevaisuudessa. Se, että joku jengi polttaa autoja muutamana viikkona vuodessa, on tietenkin sangen kiusallista ja ikävää, mutta kulttuurin olemassaolo? Hardly.
Tietenkin jos puhutaan sadoista vuosista, niin tilanne on toinen. Mutta silloin täytyy taas katsoa myös satoja vuosia menneisyyteen: Ei siitäkään kulttuurista ole paljoa muuta jäljellä kuin muistot.
Vihavaisen kirja on nyt luette ja on sulattelun aika. Joudun muutaman jutun katsomaan vielä uudestaan, ennen kommenttia.
Odesta:
Osmo siis vaatii maahanmuutosta keskustelevilta jonkinlaista puhdistautumisriittiä. Pitäisikö aloittaa lauseet perinteisellä tavalla sanomalla: ”En ole rasisti, mutta...”? Vai pitäisikö sanoutua irti Seppo Lehdosta? Minusta ei pidä sanoutua irti mistään vaan perustella omat näkemyksensä mahdollisimman hyvin.
Terveisiä Odelle - Vihreillä jos kenellä, olisi huomattavasti suurempi syy irtisanoutua todellisesta tyranniasta, joka roikkuu puolueessanne kiinni.
Vihreät ovat pullollaan entisiä ja nykyisiä stalinisteja. Sellaisia iloisia hasseja ja pässejä, jotka tanssivat ilmastomuutosvalheen polskaa soitellen kommunismin uhrien haudoilla ja polttorovioilla.
Vihreillä olisi todellakin syytä julkiseen itsetutkiskeluun, häpeään, synnintunnustukseen ja irtisanoutumiseen kommunismin rikoksista.
Ennen sitä näiden Oden komenttien poliittinen uskottavuus haalaa pakkasasteilla.
Astrid Thors muistuttaa itse ottaneensa aina esille maahanmuutton liittyvät ongelmat:
Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors syyttää viikonlopun Töölöläinen-lehdessä professori Timo Vihavaista kapeakatseisesta maahanmuuttokritiikistä. Vihavainen väitti viime viikolla, että Suomi on rähmällään feminismin ja maahanmuuton edessä samalla tavoin kuin 1970-luvulla oltiin stalinismin edessä.
Thors kirjoittaa, että hänen mielestään professorit ovat tervetulleita ottamaan osaa julkiseen keskusteluun. Hän kuitenkin epäilee, että Venäjän tutkimuksen professori ei ole erityisen tarkasti perehtynyt eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen Euroopan maihin.
- Helsingin Sanomien jutun perusteella ei tule ihan vakuuttuneeksi, että kaikki Vihavaisen väitteet perustuisivat todennettavissa oleviin seikkoihin. Professorin arvovaltaa voin käyttää monella tavalla - myös väärin.
Thorsin mielestä Vihavaisen puhe kumpuaa niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden keskustelupalstoilta, joiden kriittisyys liittyy islamiin. Thorsin mielestä keskustelu ei suinkaan ole ollut syvällistä, vaan sitä on käyty stereotypioiden kautta. Monilla kansalaisilla voi olla aivan väärä kuva siitä, millaista maahanmuutto tällä hetkellä on.
- Koen myös henkilökohtaisesti epäonnistuneeni viestinnässä, koska olen yrittänyt käydä monipuolista keskustelua maahanmuuton hyvistä mutta myös vaikeista asioista. Olen yrittänyt aktivoida kansalaisia huomaamaan niin sanotun kunniaväkivallan ongelmat ja olen korostanut, että meillä on laissa aukko, kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen, Thors kirjoittaa.
Lähetä kommentti