Kun noin kuukausi sitten kommentoin HS:n suomalaisia sharia-sovittelulautakuntia myönteiseen sävyyn kuvaavaa artikkelia, en arvannut, että näiden sovittelulautakuntien virallistaminen olisi vain ajan kysymys. Noin vuosi sitten pidin sharian hyväksymistä osaksi lainsäädäntöä monikulttuurin loogisena huipennuksena. Kun perustamatta jääneen Suomen Islamilaisen Puolueen puheenjohtaja Abdullah Tammi kommentoi sharia-lakia sanoin ”Sehän olisi mahtavaa”, suomalaisissa tiedotusvälineissä nousi pienimuotoinen kohu. Tammi joutui puolustamaan näkemyksiään Arto Nybergin keskusteluohjelmassa ja maahanmuutto- ja eurabiaministeri Astrid Thors piti shariaa islamin vastaisena. Valtiovallan edustajat ministeri Thors etunenässä vaativat jopa Tammen puolueen kieltämistä.
Lisää monikulttuuria
Siksi on hieman yllättävää (tai oikeasti ei ole), kun Suomen tunnetuin imaami Khodr Chehab melko avoimesti puhuu sharia-tuomioistuinten virallistamisen puolesta Suomen evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämällä pod.fi -sivustolla. Chehab kommentoi Britanniassa virallisen aseman saaneita sharia-tribunaaleja:
”Britannian malli on mielestäni hyvä asia.”
”...Silloin jokainen on vapaa valitsemaan sen mukaan, mikä on itselle hyvä systeemi. Se on monikulttuurisempi, avarampi. On vaikea sanoa suoraan tarvittaisiinko Suomeen virallisempaa shari´a –järjestelmää. Ainakin silloin tarvittaisiin hyvät sovittelijat käsittelemään asioita. Oma uskonto pitäisi ymmärtää hyvin ja tuntea myös Suomen lakia.”
Chehab tuntuu tietävän, mistä naruista kannattaa vetää. Sharia tuo Suomeen lisää monikulttuuria eli Presidentinlinnan itsenäisyysjuhlien vakiovieras vetoaa valtion viralliseen ideologiaan edistääkseen omia tavoitteitaan.
Mitään ei tietysti vaadita vaan annetaan ymmärtää. Chehab myös kertoo totuuden islamista:
”Islaminusko liittyy joka elämän alueeseen. Shari´aan kuuluu kaikki, koko elämä.”
Itse olen toistanut tätä samaa koko tämän blogin olemassaoloajan. Islam on kokonaisvaltainen uskonnollispoliittinen oppijärjestelmä, joka kattaa kaikki elämänalueet. Islam ei siis ole länsimaisessa mielessä uskonto. Siksi sille ei myöskään pidä antaa uskonnon asemaa vaan sitä on kohdeltava ja arvosteltava ekspansiivisena poliittisena ideologiana. Sharia koskee myös ei-muslimeja, joiden on "kunnioitettava" islamia. Islam taas kunnioittaa vain itseään.
Chehabin seuraava lause kuvastaa hyvin islamin suhtautumista vääräuskoisen kansallisvaltion instituutioihin:
”Joskus Suomen laki on samanlainen kuin meidän lakimme. Jos ei halua tyytyä Suomen lakiin, voi muuttaa pois. Toinen keino on, jos Suomen lakien sisällä saa toimia islamin lakien mukaisesti.”
Suomen laki siis ei ole ”meidän” laki eli sharia-laki ajaa Suomen lain yli. Toki Chehab toivoo, että hänen edustamansa yhteisö saisi toimia omien lakiensa mukaan Suomen lain sisällä. Joidenkin mielestä tämä voisi jopa olla hyvä asia, mutta silloin suljettaisiin silmät sharian epätasa-arvoiselta ja länsimaisten oikeusperiaatteiden vastaiselta luonteelta.
Suomen oikeuslaitos on itse asiassa jo soveltanut ja soveltaa parhaillaan sharian jumalanpilkkaa koskevia säädöksiä. Jussi Halla-aholle odotelllaan tuomiota profeetta Muhammadin pilkkaamisesta, vaikka Halla-ahon lausunnot profeetan suhteessa 9-vuotiaaseen Aishaan olivat islamilaisten lähteiden mukaisia.
Vastauksena otsikon kysymykseen ennustan, että ”sovittelulautakunnat” virallistetaan Suomessa vuoden sisällä. Alaikäisten avioliittoja koskevista lausunnoistaan huolimatta Khodr Chehab nähdään Tarja Halosen vieraana Presidentinlinnassa 6.12.2009.






