tiistaina, lokakuuta 24, 2023

Etnistä monimuotoisuutta pitää saada lisää

Aluksi todettakoon, että viittaan tässä lähinnä vasemmistolaisiin, jotka esiintyvät liberaaleina. Todellisuudessa nämä ihimiset ovat totalitaarisia vasemmistolaisia, jotka haluavat kontrolloida asioita,joihin heilllä ei kaiken järjen mukaan ole osaamista vaan motiivina on poistaa todellisuudesta sellainen osa, joka ei vastaa vasemmistoliberaalin käsitystä siitä, millainen maailman pitäisi olla.

Virheen todellisuudessa aiheutti tällä kertaa lontoolaisen Arsenalin naisten jalkapallojoukkue, joka koostui kokonaisuudessaan valkoihoisista brittitytöistä.

Vasemmistolainen Guardian-sanomalehti, joka toimii lipunkantajana monelle muullekin vasemmistolaiselle mielettömyydelle, julkaisi artikkelin  Arsenalin naisten jalkapallojoukkueen puutteellisesta etnisestä monimuotoisuudesta. Lehti toteaa ykskantaan, että asiaintilan täytyy muuttua.

Tyhmempi saattaisi luulla, että valmentaja valitsee joukkueeseen parhaat pelaajat eikä piittaa siitä, mihin etniseen tai uskonnolliseen ryhmään nämä kuuluvat.

Asia on kuitenkin kuoleman vakava. Arsenal totesi omassa tiedotteessaan, että nykytilanne naisten joukkueessa ei vastaa monimuotoisuutta seurassamme sekä siihen liittyvissä yhteisöissä.Jonas Eidevallin valmentamassa kauden 2023-24  joukkueessa ei ole yhtään ainutta mustaa tai etniseen vähemmistöön kuuluvaa pelaajaa. Arsenal kuitenkin väittää tekevänsä työtä, jotta vähemmistöihin kuuluvien nuorten naisten määrän lisääminen naiset on seuralle ykkösprioriteetti.

Guardianin mukaan Arsenalin tilanne kuvaa hyvin monimuotoisuuden puutetta koko englantilaisessa naisjalkapallossa. Vuoden 2022 EM-kisoissa Englannin Euroopan mestaruuden voittaneessa joukkueessa pelasi kolme i säännöllistä peliaikaa saanutta tummaihoista pelaajaa. Tämänvuotisissa MM-kisoissa Jess Carter ja Lauren James saivat säännöllisesti peliaikaa mutta olivat ainoat etnistä monimuotoisuutta edustavat pelaajat joukkueessa.

Minusta Arsenalisa huolehditaan turhaan etnisesti monimuotoisista pelaajista. Ajan kanssa heidän määränsä kasvaa yhtä suureksi kuin tummaihoisten pelaajien osuus miesten puolella.  On kuitenkin yksi tekijä, jota kirjoituksessa ei mainita lainkaan. Arsenal ja monet muut lontoolaiset  joukkueet toimivat alueella, jossa on valtavasti etnistä monimuotoisuutta. On kuitenkin yksi etninen ryhmä, josta ei ehkä kannata odottaa vahvistusta Arsenalin naisten joukkueeseen.

Muutaman kilometrin päässä Arsenalin Emirates Stadionilta on kaupunginosa nimeltään Tower Hamlets, jossa asuu paljon muslimeja. Valitettavasti Arsenalin naisten jalkapallojoukkue tuskin saa Tower Hamletsin  asukkaista lisäystä etnistä monimuotoisuutta tavoittelevaan joukkueesensa. Ihmettelisin, jos näin kävisi. Syyn uskoisin useimpien lukijoiden ymmärtävän.

Kannattaa myös muistaa, että Intian niemimaalta tulevat eivät suuremmin piittaa jalkapallosta, mikä rajoittaa entisestään potentiaalisten pelaajien määrää.

Moni muistaa varmaan Bend it like Beckham -elokuvan. Se oli kuitenkin satua ja perhekin koostui sikheistä

Ehkä kannattaisi hyväksyä, että jalkapallo ei ole kaikkien etnisten ryhmien juttu ja jättää etninen säätäminen tekemättä.


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäinen kappale kirjoituksessa oli erityisen mainiota määritelmää.

Joo, on maailmassa ikävä elää, kun ongelmat ovat näinkin vakavia. Mutta onko se ongelma lainkaan, jos Kamerunin naisjalkapallomaajoukkueessa ei ole yhtään valkoista daamia pelaamassa?

Joujou

Anonyymi kirjoitti...

Arsenalin naisten jalkapallojoukkue ja sen etnisen yhdenmukaisuuden pitäminen huolenaiheena on tietysti vain yksi esimerkki vasemmistolle ominaisesta kaavamaisesta ajattelusta, jota kuvaa kreikkalaisen taruston tarina Prokrusteen vuoteesta, jossa liian lyhyet venytettiin vuoteen pituiseksi ja liian pitkiltä typistettiin ylimenevät osat. Kyse on siis mielivaltaisesta normista, johon siihen sopimaton asia mukautetaan ilman perusteltavissa olevaa syytä. Prokrusteen vuode tietysti havainnollistaa yleisemminkin sitä tasa-arvoksi nimettyä ideologiaa, jossa kansalaiset halutaan survoa yhteen ja samaan yhtenäiseen muottiin.

Tuolle ajattelulle on ominaista dogmaattinen normatiivisuus. Ajattelu pysähtyy annettuun normiin, jonka varsinaista tarkoitusta ei pyritä ymmärtämään, jolle ei pyritä etsimään järkevää tulkintaa, jonka toimivuutta ei pyritä arvioimaan ja jonka järkevyyttä ei ylipäätään kyseenalaisteta. Ei myöskään etsitä syitä normista poikkeamiseen, ei arvioida, onko poikkeamisesta haittaa vai hyötyä, onko järkevää pyrkiä normin mukaiseen tilanteeseen ja jos, niin millä keinoilla se voitaisiin tehdä niin, että hyödyt olisivat haittoja suuremmat. Ei siis ajatella vaan totellaan ja uskotaan. Eipä oikeastaan ole ihme, että vasemmisto selvästikin suosii ja sympatiseeraa islamin uskoa, joka taitaa olla suurista uskonnoista autoritäärisin.

Joku voisi pitää ongelmallisena sitä, että sama henkilö, joka vaatii ruskeita tyttöjä jalkapallokentälle, tuomitsee islamin kritisoinnin islamofobiana. Mutta ei se tällaiselle henkilölle mikään ongelma ole. Kun usko ja logiikka ajautuvat törmäyskurssille, logiikka väistyy.

Vasarahammer kirjoitti...

Kiitokset kommentista.Prokrusteen vuode on hyvä esimerkki pkottamisesta normiiin.

Ongelmaa voidaan katsoa myös toiselta kantilta. yhdysvalloissa Korkein oikeus päätti vähän aikaa sitten, että yliopistojen rotukiintiöt ovat perustuslain vastaisia.

Kun rotukiintiöt olivat voimassa mustat pääsivät yliopisoon huonommilla arvosanoilla kuin esimerkiksi aasialaiset. Tämän "epäsuhdsan takia aasialaisia syrjittiin haussa ja mustia suosittiin.

Kyseessä oli siis meritokraattiselta kannalta epäreilu järjestelmä, jolla yritettiin saada aikaiseksi mielivaltainen ennalta määritetty lopputulema opiskelijoiden rodullisen jakauman suhteen.

Kuten prokrasteen vuoteesa, rotukiintiöt epäävät opiskelupaikan tiettyjen etnisten ryhmien edustajilta ja tarjoavat opiskelupaikan toisille etnisille ryhmille, joiden edustajista osa ei olisi pässyt opiskelemaan, jos opiskelupaikat olisi jaettu arvosanojen perusteella.

Lopputavoite kaikessa on mielivaltainen rodullinen jakauma. Jossain määrin rotukiintiöillä voi kuvitell olevan hyvä tarkoitus, koska ne pyrkivät parantamaan yhteiskunnassa heikosti menestyneiden mahdollisuuksia päästä yliopistoon ja sitä kautta parempaan elämään. Se tehdään kuitenkin selkeästi syrjimällä muita etnisiä tai rodullisia ryhmiä.

Arsenalin jalkapallojoukkueessa ei ole etnisiä kiintiöitä, koska etnisen monimuotoisuuden määrällistä tavoitetta ei ole määritetty. Joka tapauksessa Guardianin kirjoituksesta on pääteltävissä, että kaksi olisi liian vähän. Jalkapallossa käytännön seuraus "monimuotoisuuden suosimisesta on se, että pelaajat, jotk taidoiltaan ovat parempia kuin monimuotoista etnisyyttä edustavat, jäävät vaihtopenkille eivätkä pääse pelaamaan, vaikka pelitaidot sitä
edellyttäisivät.

En tiedä, kuinka paljon Suomessa eri ammateissa käytetään etnisiä kiintiöitä. Toivottavasti ei ainakaan ammateissa, jotka vaativat todellista osaamista.

Anonyymi kirjoitti...

Entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä muistaakseni sanoi, että yhdenvertaisuus esim. yliopistojen pääsykokeessa ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi samat kysymykset tai vastausten samanlainen arviointi.

Vasarahammer kirjoitti...

Entinen yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä muistaakseni sanoi, että yhdenvertaisuus esim. yliopistojen pääsykokeessa ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi samat kysymykset tai vastausten samanlainen arviointi.

Objektiivinen todellisuus on jo ajat sitten hylätty ja korvattu "todellisella tasa-arvolla", jossa asioita arvioidaan "yksilön kannalta eli subjektiivisesti.