Onko Biden legitiimi presidentti?

 

Joe Bidenin presidenttiys on kestänyt muutaman kuukauden ja jo nyt on aistittavissa muutos huonompaan verrattuna edelliseen presidenttiin. Meksikon vastaisella rajalla on kriisi, inflaatio laukkaa yhtä pahasti kuin surullisen kuuluisalla 1970-luvulla ja Yhdysvaltojen ulkomaiset viholliset koettelevat maailman toistaiseksi johtavan suurvallan kanttia. Öljyputki, jonka kautta kulkee 45 prosenttia Yhdysvaltojen itärannikon tarvitsemasta öljystä hakkeroitiin. Asialla olivat luultavasti venäläiset.

Lisäksi on yksi asia, josta ei Yhdysvalloissa voi avoimesti keskustella. Kyse on siitä, valittiinko Biden virkaansa rehellisillä vaaleilla. Äskettäin yli 120 eläkkeellä olevaa kenraalia ja amiraalia kirjoitti avoimen kirjeen, jossa he asettivat Yhdysvaltojen presidentinvaalien rehellisyyden kyseenalaiseksi. He myös olivat sitä mieltä, että postiäänet mahdollistavat vaalipetoksen. Lisäksi kenraalit ja amiraalit epäilivät presidentti Bidenin henkistä kyvykkyyttä hoitaa tehtäväänsä. Kaikki nämä kysymykset ovat tabuja valtamediassa ja niiden esitttäjä potkitaan yleensä pois tekno-oligarkkien hallitsemilta sosiaalisen median alustoilta.

Vaalien rehellisyyden epäily on sidoksissa toiseen tapahtumaan eli tammikuun 6. päivän mielenosoitukseen, jonka aikana joukko mielenosoittajia tunkeutui Capitol-kukkulalla sijaitsevan Yhdysvaltojen kongressin tiloihin. Tätä tapahtumaa Bidenin hallinto yrittää selittää ”aseelliseksi kapinaksi”, vaikka yksikään mielenosoitukseen osallistunut ei surmannut ketään. Ainoa tammikuun kuudentena Capitolissa surmattu oli mielenosoittajiin kuulunut Yhdysvaltojen armeijan veteraani Ashli Babbit, jonka Capitolin poliisi ampui pistoolilla Capitolin käytävälle. Babbit oli aseeton ja hänen pahin rikoksensa oli asiaton oleskelu Yhdysvaltojen kongressin tiloissa. Babbitin ampunut poliisi ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan eikä hänen nimeään ole julkaistu. The Sun -lehden jutussa kerrotaan, että syytteen taakse ei löydy riittävästi todisteita. Mielenosoituksen aikana kuoli viisi ihmistä mutta ainoastaan Babbit surmattiin. Demokraatit ja amerikkalainen valtamedia väittivät pitkään valheellisin perustein, että Capitolin poliisi Brian Sicknick olisi surmattu lyömällä häntä vaahtosammuttimella. Vähän aikaa sitten kuitenkin selvisi, että Sicknick kuoli luonnollisen kuoleman eikä siihen liity rikosta.

American Greatness -sivustolla Julie Kelly kirjoittaa tammikuun 6. päivän tapahtumista uutena Venäjä-huijauksena.  Yhdysvaltojen tiedusteluorganisaatiot, Demokraattinen puolue ja valtamedia yrittivät usean vuoden ajan esittää, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt Venäjän valtion kanssa ja näin tullut valituksi presidentiksi Hillary Clintonin asemesta. Mitään yhteyttä ei koskaan löydetty ja Venäjä-kytkökset paljastuivat mielikuvituksen tuotteeksi. Kuitenkaan huijauksesta vastuussa olevat henkilöt eivät koskaan joutuneet asiasta oikeuden eteen. Toki suuri osa keskeisistä henkilöistä menetti työpaikkansa FBI:ssä mutta rikosoikeudellisesti kukaan ei joutunut vastuuseen. Tälläkin hetkellä suuri osa Demokraattien äänestäjistä luultavasti uskoo, että Trumpilla oli kytkös Venäjään. Amerikkalainen valtamedia ei koskaan korjannut valheellista uutisointiaan Trumpin Venäjä-kytköksistä. Raportointi asiasta vain päättyi kuin seinään, kun Robert Muellerin raportti julkaistiin.

Julie Kellyn mukaan tammikuun 6. päivän tapahtumat ovat jossain määrin jopa pahempia kuin Venäjä-huijaus. Tavallisia amerikkalaisia, jotka käyttivät oikeuttaan protestoida hallintoa vastaan kohdellaan poliittisina vankeina. Heitä on pidetty vangittuina ilman oikeudenkäyntiä kyseisestä päivästä lähtien. Bidenin nimittämät virkamiehet ovat kohdistaneet voimakkaimmat valtiolliset työkalunsa poliittista oikeistoa vastaan ja uhkailevat lentokieltolistoilla ja väittävät, että puolet amerikkalaisista eli Donald Trumpia äänestäneet ovat itse asiassa kotimaisia terroristeja.

Ihmisiä on myös haettu kotoaan pelkästään siitä syystä, että he osallistuivat tammikuun 6. päivän mielenosoitukseen. Liittovaltion poliisi FBI teki ratsian alaskalaispariskunta Paul ja Marilyn Hueperin kotiin. FBI:n agentit väittivät, että heillä on kotietsintälupa mutta he eivät koskaan esittäneet sellaista. He kohtelivat Hueperin pariskuntaa kuin rikollisia. Huepereilla ei ollut lakimiestä paikalla ja pariskuntaa pidettiin käsiraudoissa tunnin ajan. Rouva Hueperista oli tehty ilmianto ja häntä epäiltiin Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosin tietokoneen varastamisesta. FBI:n agentit ottivat rouva Hueperin tietokoneen ja huomasivat myöhemmin, että se ei ollut Nancy Pelosin tietokone.

Amerikkalaisia, jotka asettavat kyseenalaiseksi vuoden 2020 vaalituloksen, kohdellaan valtion vihollisina. FBI seuraa heidän sosiaalisen median viestejään ja osa heistä on siirretty Washingtoniin, jossa heitä pidetään vangittuina eristyksessä ilman mahdollisuutta takuumaksuun. Useilla ei ole minkäänlaista rikostaustaa.

Bidenin hallinto pyrkii myös puhdistamaan Yhdysvaltojen sotavoimat ”epäkelvosta” aineksesta. Käynnissä on eräänlainen puhdistus, jossa ”valkoista ylivaltaa” kannattavat  tai ”kapinallisia” tunteita omaavat halutaan pois armeijan palveluksesta. Käytännössä kyse on konservatiivien puhdistamisesta pois asevoimista.

Suurin osa tammikuun 6. päivään liittyvästä videoaineistosta on peräisin sosiaalisesta mediasta. Capitolin poliisilla on kuitenkin hallussaan tuhansia tunteja videoaineistoa tammikuun 6. päivän tapahtumista. Tämä aineisto annettiin demokraattijohtoisten kongressin komiteoiden haltuun mutta sitä ei ole annettu julkisuuteen tai ”kapinasta” syytettyjen amerikkalaisten lakimiehille.

Julie Kellyn mukaan ainoa syy pitää aineisto salaisena on se, että se ei tue valtamedian ja demokraattien antamaa kuvaa tammikuun 6. päivän tapahtumista.

Vaalihuijaus

Valtamedia ja tekno-oligarkit voivat pakottaa ihmiset olemaan sanomatta mitään vuoden 2020 vaalien rehellisyydestä. Jossain vaiheessa asiaa on kuitenkin mahdotonta pitää piilossa.

Republikaanien sisäisessä pelissä on meneillään valtataistelu Trumpin kannattajien ja vastustajien välillä. Äskettäin Trumpin vastustajiin kuuluva kongressiedustaja Liz Cheney, joka on George W. Bushin ajan varapresidentti Dick Cheneyn tytär, syrjäytettiin Republikaanien Edustajainhuoneryhmän johdosta. Cheney on tullut tunnetuksi ex-presidentti Donald Trumpin kovaäänisenä vastustajana.

Conrad Black kirjoittaa American Greatness-sivustolla Liz Cheneystä ja ”suuresta valheesta”. Black kertoo, että NeverTrump-republikaanien mielestä ”suuri valhe” on väite, että vuoden 2020 vaalit eivät olleet vapaat ja rehelliset. He myös väittävät, että Donald Trump yritti 6. tammikuuta väkivaltaisesti syrjäyttää Bidenin hallinnon. He tukevat Bidenin väitettä, että tämän edeltäjä olisi jättänyt maan tuijottamaan tyhjyyteen kohti kapinaa ja autokratiaa.

Trumpin kannattajien ja monien riippumattomien mielestä tällaiset provosoivat väitteet edustavat itsessään suurta valhetta. Tässä vaiheessa on selvää, että Cheney menettää paikkansa Edustajainhuoneen republikaaniryhmän johdossa. On myös todennäköistä, että hän häviää seuraavan esivaalin eli häntä ei enää valita kongressiin. Wyomingin osavaltion äänestäjille tuskin tulee häntä ikävä.

Todellinen valhe

Yhdysvaltojen liberaali media on koko vaalien jälkeisen ajan pitänyt yllä narratiivia Donald Trumpista huonona häviäjänä, joka oikeasti hävisi vapaan ja rehellisen vaalin. Todellisuudessa pääasiallinen syy, miksi Trumpin väitteillä on kaikupohjaa on se, että Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä ei missään vaiheessa tarkastellut Trumpin väitteitä vaaleihin liittyvistä epäselvyyksistä. Trump varoitti vaalilippujen keräilyn (ballot harvesting) vaarallisuudesta, mutta hänen kampanjansa ei onnistunut tämän torjumisessaa kentällä.

Amerikkalaisille kerrotaan, että 86 tapausta jätettiin käsittelemättä tuomioistuimessa, ja tämä itsessään todistaa Trumpin väitteet vääriksi. Todellisuudessa oli vain 28 tapausta vaa’ankieliosavaltioissa presidentti Trumpin puolesta sekä Teksasin oikeusministerin oikeusjuttu, jota tuki 18 muuta osavaltiota.

Teksas väitti, että Pennsylvania, Georgia, Michigan ja Wisconsin olivat rikkoneet perustuslakia muuttamalla ääntenlaskentamenetelmiä lainsäädännön ulkopuolella ja olivat epäonnistuneet rehellisten vaalien järjestämisessä. Korkein oikeus näytti ensin kiinnostuvan asiasta mutta päätti myöhemmin, että Teksasilla ei ollut perustetta haastaa toisen osavaltion vaalia. Todellisuudessa maan ylin tuomioistuin kieltäytyi ottamasta kantaa vaaleissa esiintyneisiin epäselvyyksiin, koska se pelkäsi kannanoton seurauksia.

Conrad Blackin jutusta voi lukea syitä, miksi kanteet hylättiin ilman oikeudenkäyntiä.

Juuri näihin aikoihin Arizonan osavaltiossa ollaan aloittamassa vuoden 2020 presidentinvaalin auditointia Maricopan piirikunnassa. Yhdysvaltojen liberaali valtamedia suhtautuu vaalituloksen auditointiin epäluuloisesti. En itsekään usko, että näin kauan vaalin jälkeen mitään olennaista uutta paljastuisi. Joka tapauksessa Bidenin ja Trumpin välinen ero äänissä vaa’ankieliosavaltioissa mitattiin muutamassa kymmenessä tuhannessa. Lisäksi tiedetään, että kuolleet äänestivät vaaleissa kuten myös osavaltion ulkopuoliset ihmiset. Yhdysvalloissa Demokraatit vastustavat tiukempia vaatimuksia tunnistaa äänestäjät. Pelkkä henkilöllisyyden todistaminen, joka esimerkiksi Suomessa on itsestäänselvys,  on joillekin liikaa.

Kanada - koronasuluilla poliisivaltioksi

 

On ehkä hieman yllättävää, että koronaviruksen torjumiseksi toteutetut sulkutoimet ovat sekä menneet erittäin pitkälle ja  kestäneet paljon alkuperäistä arviota pitempään nimenomaan anglosaksisissa maissa eli Kanadassa,  Australiassa ja Britanniassa.

Kaikissa näissä maissa on myös esiintynyt voimakkaita protesteja sulkutoimia vastaan. Poliisi on vastannut protesteihin kovilla otteilla.

Kanadan Albertan provinssissa puolalaissyntyinen pastori Artur Pawlowski piti kirkossaan jumalanpalveluksia, vaikka viranomaiset olivat kieltäneet ihmisten kokoontumiset. Kun poliisi ja terveysviranomaiset saapuivat Arturin kirkkoon pääsiäisjumalanpalveluksen aikaan, Artur ei jäänyt kuuntelemaan selityksiä vaan heitti tunkeilijat tylysti ulos kirkosta. Pihalla hän vielä saatteli poliiseja nimittelemällä näitä Gestapoksi, natseiksi, fasisteiksi ja kommunisteiksi. Video on tähän päivään mennessä saanut lähes miljoona katselukertaa.

Poliisit saapuivat vielä toisenkin kerran Arturin kirkkoon kesken jumalanpalveluksen ja saivat osakseen yhtä tylyn kohtelun kuin ensimmäisellä kerralla ja joutuivat poistumaan natsi- ja gestapo-nimittelyn saattelemina.

Viranomaiset eivät kuitenkaan luovuta tällaisissa tilanteissa vaan koventavat otteitaan. Pari päivää sitten Artur ja hänen veljensä Dawid pidätettiin moottoritien pientareella. Poliisit panivat Arturin rautoihin ja kantoivat hänet poliisiautolle. Tätä kirjoitettaessa Artur ja hänen veljensä on jo vapautettu.

Videolta voi katsoa ja todeta, että Artur veljineen pidätettiin melko suuren poliisioperaation avulla. Itse laskin kuvasta ainakin kuusi poliisiautoa.

Moni sanoisi, että Artur Pawlowskin olisi pitänyt valita se pienimmän riesan tie. Kommunistisessa Puolassa syntynyt Artur ei kuitenkaan ajattele näin. Jos kansalaisvapauksien loukkauksille antaa periksi, loukkauksia tulee aina vain lisää ja vapaudet lopulta menetetään.

Länsimaissa moni valtio on yrittänyt torjua virusperäistä kulkutautia rajoittamalla ihmisten elämää ja liikkumista. Nämä toimet ovat jatkuneet pitkään eivätkä ole lopettaneet epidemiaa. Sen sijaan sulkutoimet kurjistavat taloutta ja ajavat pienyrittäjiä konkurssiin.

Vaikka Artur Pawlowskin kaltaisia voi hyvällä syyllä pitää hieman eksentrisinä tyyppeinä, he kuitenkin periaatteellisuudellaan ja rohkeudellaan pakottavat ajattelemaan koronapandemian aikana viranomaisille annettuja lisävaltuuksia uusin silmin ja miettimään, onko sulkutoimilla saatava hyöty hintansa arvoinen. Toimien pitkittyessä yhä useampi vastaa, että ei ole.

Pawlowski ei ole ainoa Kanadassa pidätetty pastori. Niinikään Albertassa Gracelife -kirkon pastori James Coates pidätettiin ja hän istui vankilassa 35 päivää.  Poliisi lisäksi sulki pääsytiet kirkkoon ja sanoi, että ne voi poistaa vasta, kun kirkko noudattaa Albertan provinssin koronamääräyksiä.

Entäs Suomi?

Suomi ei ole yhtään Kanadaa parempi, mitä tulee viranomaisten kunnioitukseen uskonnonvapautta kohtaan. Leppävaarassa Espoon kotikirkko järjesti jumalanpalveluksen. Muutama henkilö kokoontui julkiselle paikalle laulamaan virsiä ja poliisi lopetti tylysti tilaisuuden. Kanadalaiset poliisit sentään yrittävät käyttäytyä, mutta Suomen poliisin esiintymisessä on nähtävissä DDR-henkistä tympeyttä. Videon poliisi luennoi kotikirkkolaisille ”säännöistä”. Suomen poliisi on kuitenkin toiminnallaan osoittanut, että se ei piittaa kansalaisten perusoikeuksista kuten kokoontumis- ja uskonnonvapaudesta.

Suomessa on järjestetty viikonloppuina koronaviruksen torjuntatoimia vastustavia mielenosoituksia Helsingin keskustassa. Youtubesta löytyy videoita, joilta käy ilmi poliisin mielivaltainen ja öykkärimäinen käytös rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan. Sama on toistunut jo useampaan kertaan, joten kyseessä on tarkoituksellinen toimintatapa eikä mikään yksittäisen poliisin ylilyönti. Ihmisiä käsketään poistumaan paikalta ja kun ihmiset sitten poistuvat, kulman takaa tulee yllättäen poliiseja, jotka pidättävät ihmiset ja lätkäisevät näille tekaistuin perustein sakon ”niskoittelusta”. Välillä poliisit eivät itse tienneet, mistä syystä henkilö oli pidätetty vaan kysyivät apua johtajalta, joka Helsingin mielenosoituksissa oli Jari Taponen.

Mitä koronatoimet ovat opettaneet?

Ne ovat opettaneet ainakin sen, että lisävaltuuksien antaminen viranomaisille ja poliitikoille on vaarallista. Valtuudet eivät auta mitään mutta johtavat kriisin pitkittyessä viranomaismielivaltaan. Toivottavasti ne myös ovat opettaneet, että virusperäisen kulkutaudin torjuminen sulkutoimilla aiheuttaa valtavia taloudellisia menetyksiä ja heikentää ihmisten elämän laatua tuomatta kuitenkaan mitään olennaista parannusta tautitilanteeseen. Koronavirusepidemiassa on kyse kausi-influenssasta, jossa tautitapaukset kehittyvät kausivaihtelun mukaisesti. Koronavirusepidemia ei Suomessa ole merkittävästi vaikuttanut kuolleisuuteen.

Oli myös Suomelle onnekasta, että Sanna Marinin hallitus ei saanut ulkonaliikkumiskieltoa voimaan. Länsimaissa nimenomaan vasemmistopoliitikot luottavat valtion kykyyn torjua taudin leviäminen ihmisten käyttäytymistä kontrolloimalla.

Bidenin hallinto iskee vihollistensa kimppuun

Vähän aikaa sitten Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI ratsasi New Yorkin entisen pormestarin ja Donald Trumpin entisen lakimiehen kodin ja takavarikoi sieltä löytyneet elektroniset laitteet Hunter Bidenin laptopia lukuun ottamatta.

Yhdysvaltojen korporatistinen valtamedia käsittelee asiaa, ikään kuin Giuliani olisi suurikin rikollinen. Todellisuudessa Giulianin pahin rikos oli puolustaa Donald Trumpia tämän ensimmäisessä virkarikosoikeudenkäynnissä. Toiseksi pahimpana rikoksena voi pitää Bidenin perheen korruption tuomista päivänvaloon.

Ennen takavarikkoa amerikkalaisessa valtamediassa oli levinnyt uutinen, jonka mukaan FBI olisi varoittanut Giuliania vuonna 2019 Venäjän mahdollisesta vaikutusoperaatiosta. Amerikkalainen korporaatioiden omistama valtamedia rynnisti kuorossa hehkuttamaan tätä uutista. Vähän myöhemmin valtamedian instanssien oli pakko korjata uutinen. Giuliani ei vuonna 2019 ollut saanut minkäänlaista varoitusta FBI:ltä siitä, että tämä olisi venäläisen disinformaatiokampanjan kohteena. Juttu oli siis puhdas valeuutinen ja sellaisena valitettavan tyypillinen nykypäivän amerikkalaisessa valtamediassa. Toimintatapa, jossa tiedusteluorganisaatio ja valtamedia toimivat keskinäisessä symbioosissa, saavutti lakipisteensä Donald Trumpin presidenttikauden aikana, kun presidenttiä yritettiin valheellisin perustein lavastaa Venäjän asiamieheksi.

 

Valtamedian ja tiedusteluorganisaatioiden symbioosi

Tässä kuviossa tiedusteluorganisaation jäsen vuotaa medialle republikaanipoliitikkoa koskevan uutisen. Sen jälkeen kaikki valtamedian instanssit huutavat kuorossa samaa uutista ikään kuin kyseessä olisi varmistettu uutinen. Todellisuudessa valtamedia ei juuri koskaan tarkista tiedusteluorganisaatioiden vuotamia tietoja vaan julkaisee ne totuutena ilman kritiikkiä. Valheellinen uutinen ehtii kiertää maailman useita kertoja, ennen kuin siihen tulee korjaus. Yleensä ihmisten mieleen jää alkuperäinen valheellinen uutinen eli tässä tapauksessa se, että FBI varoitti Giuliania venäläisestä disinformaatiosta ja tämä siitä huolimatta matkusti Ukrainaan tiedonhankintamatkalle. Kyseisen matkan todelline tarkoitus oli kerätä todistusaineistoa Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiä varten.

Mistä Giuliania sitten epäillään? Tämän uutisen mukaan häntä epäillään FARA-lain rikkomisesta eli hän olisi väitetysti lobannut Ukrainan puolesta. Yhdysvalloissa vieraan vallan etujen ajaminen edellyttää rekisteröintiä.

Kyseistä lakia rikotaan usein ja rekisteröinnin laiminlyöneet lobbarit joutuvat maksamaan rikkeestä sakon. Se, että Giulianin kotiin tehdään ratsia aikaisin aamulla tuskin johtuu rikoksen vakavuudesta vaan aivan muusta.

Todettakoon, että Giuliani on lakimies ja hänellä on muitakin asiakkaita kuin Donald Trump. Omien sanojensa mukaan Giuliani ei harjoita lobbausta asiakkaidensa puolesta. FBI:n takavarikoimilta laitteilta löytyy Giulianin mukaan lakimiehen ja asiakkaan välistä luottamuksellista aineistoa, joka ei kuulu poliisille.

Giuliani ei suinkaan ollut ainoa Trumpin lähipiiriin kuuluva, jonka kotiin tehtiin ratsia. FBI tutki myös Trumpin lakimieinä toimineiden Joe DiGenovan ja Victoria Toensingin kodin. Toensing ja DiGenova olivat aiemmin toimineet ukrainalaisen oligarkki Dmytro Firtashin puolustusasianajajina tapauksessa, joissa Yhdysvallat hakee Firtashin luovutusta Yhdysvaltoihin oikeudenkäyntiä varten.

Ukraina yhdistää

Kaikkia ratsioita yhdistää yksi asia eli Ukraina. Kyseinen maa oli ja on edelleen erittäin korruptoitunut. Se myös tarjosi Janukovitshin syrjäyttämisen jälkeen amerikkalaisille toimijoille mahdollisuuksia rikastua. Tapahtumat ovat monimutkaisia, mutta aloitetaan helpoimmasta. Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort työskenteli aiemmin Ukrainan entisen presidentin Viktor Janukovitshin ja hänen ”Alueiden puolueensa” lobbarina. Manafortin valintaa pidettiin alkujaankin epäonnistuneena. Sellaiseksi se paljastui vuonna 2016, kun paljastui, että Manafort oli saanut Janukovitshilta laittomia käteismaksuja.

Paljastus perustui ns. ”mustaan kansioon”, jossa kaikki käteismaksut olivat listattuna. Tämän mustan kansion aitous on kuitenkin kyseenalainen. John Solomon kirjoitti tästä The Hill -julkaisussa vuonna 2019. Jutun mukaan Janukovitsh maksoi Manafortin palveluksista tilisiirtoina. Käteisen käyttö olisi ollut epäkäytännöllistä, koska suurten käteismäärien liikuttelu rajojen yli olisi ollut hankalaa.

FBI ei kuitenkaan käyttänyt kansiota Manafortin vangitsemisoikeudenkäynnissä vaan kansiosta tehtyjä uutisia, koska epäilyttävän aineiston tietoinen sisällyttäminen todistusaineistoksi on rikos.

Manafortin musta kansio on toinen asiakirjoista, joita käytettiin perusteena aloittaa tutkinta Donald Trumpin kampanjan Venäjä-yhteyksistä. Toinen asiakirka oli Christopher Steelen kokoama kansio, jonka sisältöä ei tähän päivään mennessä ole kyetty todentamaan aidoksi.

On vielä hyvä todeta, että John Solomonin jutussa mustan kansion aitoutta epäillyt Konstantin Kilimnik muuttui jossain vaiheessa Trump-tutkintaa Venäjän agentiksi ja hänen nimensä esiintyy yhä uutisissa, joissa yritetään todistella Trumpin Venäjä-yhteyksiä aidoiksi. Joka tapauksessa silloin, kun Kilimnik antoi lausuntonsa, hän oli vielä Yhdysvaltojen ulkoministeriön luotettu lähde.

Ukraina liittyy vahvasti myös presidentti Joe Bideniin. Obaman varapresidenttinä hän oli presidentin luottomies Ukrainassa. Bidenin poika Hunter palkattiin kaasuyhtiö Burisma Holdingsin palvelukseen muhkealla 50 000 dollarin kuukausipalkalla. Summa on valtava, kun ajattelee, että Hunter Bidenilla ei ollut minkäänlaista kokemusta energia-alalta. Ainoa syy palkata hänet oli se, että hän oli Yhdysvaltain Ukrainan asioista vastaavan henkilön poika.

Bidenin perheen korruptio liittyy myös Donald Trumpin ensimmäiseen virkarikosoikeudenkäyntiin, jossa presidentin väitettiin vaatineen Ukrainan presidentiltä Bidenin perheen korruption tutkintaa edellytyksenä sotilasavulle.

Tässä asiassa Demokraatit syyttivät Trumpia samasta asiasta, jota Joe Biden oli todistetusti tehnyt Ukrainassa. Biden uhkasi evätä Ukrainalta lainatakuut, mikäli tuolloinen presidentti Poroshenko ei erottaisi syyttäjä Viktor Shokinia. Biden jopa kerskaili tällä tempulla julkisesti.

Bidenin klaanin lisäksi Ukrainassa oli muitakin toimijoita kuten esimerkiksi miljardöörifilantrooppi George Soros.

Sen jälkeen, kun Joe Biden oli järjestänyt potkut valtakunnansyyttäjä Viktor Shokinille, hänen seuraajakseen tuli mies nimeltä Juri Lutsenko. Tämä olisi halunnut tutkia korruptionvastaisen toimintakeskuksen (AntAC) toimintaa.  Yhdysvaltojen Ukrainan suurlähetystö ei kuitenkaan hyväksynyt tätä vaan toimitt Lutsenkolle listan järjestöistä, joiden toimintaa ei saa tutkia. AntAC oli yksi näistä. AntAC:in suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvaltojen hallitus ja George Soros.

Soroksella olli myös omia liiketoimintaintressejä Ukrainan energia-alalla. Ukrainalainen oligarkki Dmytro Firtash oli hänen kilpailijansa, kunnes Yhdysvaltojen oikeusministeriö vuonna 2014 käynnisti tutkinnan Firtashin toimista. Soros ilmoitti tämän jälkeen investoivansa miljardi dollaria Ukrainaan. Tapahtuneen jälkeen Yhdysvallat on yrittänyt saada Firtashia luovutettavaksi Yhdysvaltoihin mutta yritykset ovat epäonnistuneet.

Yhdysvaltojen suurlähettiläänä toimi nainen nimeltä Marie Yovanovitch. Hänellä taas on yhteys Donald Trumpin ensimmäiseen virkarikosoikeudenkäyntiin, jossa Yovanovitch toimi todistajana. Todistajalausunnossaan Yovanovitch kiisti tienneensä Hunter Bidenin ja Burisma Holdingsin yhteydestä mitään muuta kuin sen, mitä hänelle kerrottiin ennen suurlähettiläspestin vastaanottamista. Todellisuudessa Yovanovitch oli vastaanottanut satoja sähköposteja Burismaan liittyvistä asioista.

Presidentti Donald Trump järjesti Yovanovitchille potkut ja juuri nyt FBI tutkii Rudy Giulianin roolia Yovanovitchin syrjäyttämisessä.

Mistä koko jupakassa on kyse?

Yksinkertainen vastaus on se, että Demokraatit syyttävät aina poliittisia vastustajiaan siitä, mitä he itse tekevät.

Spygate-asioista kirjoittanut Lee Smith on Epoch Timesin artikkelissa esittänyt oman arvionsa siitä, miksi Rudy Giuliani on juuri nyt FBI:n tutkimusten kohteena. Ääneen lausuttu syy on se, että Giuliania epäillään FARA-säädösten rikkomisesta. Smithin mukaan kyseessä on vain tekosyy päästä kostamaan miehelle, joka paljasti Bidenin klaanin korruption.

Giuliani näytteli merkittävää roolia Hunter Bidenin laptopin sisällön paljastamisessa yleisölle. Tosin suuri osa amerikkalaisista ei koskaan ole tutustunut siihen, koska valtamedia ei ole siitä uutisoinut. Jos uskoo laptopin sisältöön ja Hunter Bidenin entisten liikekumppanien kertomuksiin, ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin sen, että nykyinen Yhdysvaltojen presidentti on korruptoitunut roisto, jonka poika keräsi lahjusrahat epämääräisiltä tahoilta ja jakoi niistä siivun klaanin päämies Joe Bidenille. Laptopin sisältö on erittäin raskauttavaa ja olisi todennäköisesti tuhonnut Joe Bidenin tien presidentiksi, jos valtamedia olisi suhtautunut laptopin sisältöön vakavasti.

Näin ei kuitenkaan käynyt vaan valtamedia selitti Hunter Bidenin laptopin Venäjän disinformaaatioksi. Tähän tarvittiin 50 entistä tiedusteliorganisaatioiden työntekijää, jotka totesivat, että Hunter Bidenin laptopilta löydetyt sähköpostit viittaavat Venäjän disinformaatio-operaatioon. Luonnollisesti väitteen tueksi ei esitetty mitään todisteita vaan ihmisten oletettiin luottavan kyseisten henkilöiden asiantuntemukseen ja siihen, että nämä eivät valehtelisi julkisesti.

Rudy Giuliani liittyi Donald Trumpin lakimiestiimiin vuonna 2018, kun Robert Muellerin tutkinta oli käynnissä. Lee Smithin haastattelussa Giuliani totesi: ”Meidän piti tulla julkisuuteen, koska minusta kyseessä ei ollut pelkkä oikeusjuttu vaan se oli myös poliittinen.”

Muellerin tutkinta oli FBI:n Crossfire Hurricane -operaation jatke, jonka tarkoituksena oli peittää Crossfire Hurricanen todellinen luonne operaationa, jossa hallinto vakoili kilpailevan puolueen vaalikampanjaa. Smithin mukaan Giulianin tutkinta on sekin Crossfire Hurricanen jatke.

Alkuperäisessä Crossfire Hurricane -tutkinnassa salakuuntelulupa haettiin Carter Pagea varten. Tämä taas ei ollut mikään merkittävä toimija Trumpin kampanjassa vaan pelkkä palkaton avustaja. Page ei kuitenkaan ollut salakuuntelun varsinainen kohde vaan pelkkä tekosyy salakuunnella kampanjaa.

Trumpin ensimmäisessä virkarikosoikeudenkäynnissä Demokraatit tulkitsivat, että Trumpin päätös keskeyttää Ukrainan amerikkalaisten asejärjestelmien hankinnat tehtiin siksi, että Ukraina tutkisi Hunter Bidenin toimia Burisma Holdings -yhtiön kanssa. Demokraatit päättelivät, että Trump toimi samalla tavalla kuin Joe Biden, kun hän järjesti potkut Ukrainan valtakunnansyyttäjä Viktor Shokinille. Biden käytti Yhdysvaltojen miljardin dollarin lainatakuita keinona hankkia potkut Ukrainan valtakunnansyyttäjälle.

Sama on totta myös väitteissä, joiden mukaan Giuliani otti vastaan rahaa vastineeksi Yhdysvaltojen Ukrainan politiikan muuttamisesta. Ukrainalainen energiayhtiö palkkasi Hunter Bidenin nimenomaan tätä tarkoitusta varten ja tämä toimi. Jopa Hunterin isä sanoi näin.

Giulianin ja muiden viime aikoina tutkinnan kohteeksi joutuneille viesti on selvä: Jos alat kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä Bideneista, joudut maksamaan siitä hintaa.

Lopuksi Smith toteaa, että FBI:n epäonnistuminen Hunter Bidenin laptopilla kuvattujen rikosten tutkinnassa on pieni yksityiskohta paljon suuremmassa asiassa. Kun lainvalvontaviranomaiset tutkivat presidenttiperheen vihollisia, Bidenin hallinto julistaa maailmalle, että Yhdysvallat on täysin omaksunut kolmannen maailman politiikan ja siihen liittyvät eettiset periaatteet.