Nobina Finland Oy on
osa kansainvälistä Ruotsissa päämajaansa pitävää konsernia,
joka toimii joukkoliikenteen operaattorina Ruotsissa, Suomessa,
Norjassa ja Tanskassa. Joukkoliikenteen operaattori osallistuu
joukkoliikenteen järjestäjien tarjouskilpailuihin ja saa
hoidettavakseen joukon linjaliikenteen linjoja. Matkustaja ei siis
ole Nobinan asiakas vaan joukkoliikenteen järjestäjän eli
Pääkaupunkiseudulla HSL:n. Käytännössä veronmaksaja maksaa noin
puolet matkan kustannuksista ja lipun ostaja toisen puolen.
Bussikuski ja
potkut
Gleb Simanov
-niminen henkilö toimi Nobinan palvelukssa linja-auton kuljettajana.
Hän oli työssään nähnyt, kuinka somalitaustaiset henkilöt
pyrkivät usein linja-autoon ilman kelvollista matkalippua.
Kuljettajan velvollisuus on tarkistaa, että jokaisella autoon
nousevalla on voimassa oleva matkalippu.
Gleb Simanov kuvasi
omalla kamerallaan tilanteen, jossa kaksi somalityttöä pyrki
linja-autoon ilman kelvollista matkalippua. Toinen tytöistä väitti,
että kännykän akku on lopussa eikä hän näin ollen voi näyttää
matkalippua. Linkin takaa löytyy myös toinen tilanne, jossa
somalitaustainen matkustaja väittää, että kännykän akku on
lopussa.
Monissa
linja-autoissa on kamerat, joiden tarkoituksena on suojella
kuljettajaa ja matkustajia mahdolliselta väkivallalta. Simanovin
kuljettamassa Nobinan autossa ei sellaista kameraa ole vaan hän
käyttää kuvaamiseen omaa kännykkäkameraansa.
Myöhemmin Simanov
sai työntantajaltaan potkut, joiden perusteluna oli sopimaton ja
rasistinen käytös. Itse kukin voi päätellä videoilta, onko
Simanovin käytös ollut sopimatonta tai rasistista siinä määrin,
että se oikeuttaisi työsuhteen päättämiseen. Jokainen voi myös
mielessään kuvitella, olisiko Simanov saanut potkut, jos videolla
esiintyneet ihmiset olisivat olleet kantasuomalaisia.
Monikulttuurisessa
yhteiskunnassa jotkut väestöryhmät menestyvät keskimäärin
huonommin kuin toiset. Tämän syynä pidetään virallisen
ideologian mukaan näiden ryhmien kohtaamaa rasismia ja syrjintää.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että syrjintää kohtaavien
vähemmistöjen edustajilta ei edellytetä samoja
käyttäytymissääntöjä kuin kantaväestöltä.
Videoilta voi
ainakin päätellä sen, että bussiin pyrkijät ovat somaleja ja he
yrittävät päästä kyytiin ilman kelvollista matkalippua.
Kuljettajan tehtävänä on päässään miettiä, kannattaako heidät
päästää sisään ja riskeerata bussivuoron mahdollinen
myöhästyminen vai ryhtyä penäämään matkalippua.
Simanovin tapauksen
perusteella on selvää, että lipun penääminen ei kannata. Jos
kuljettaja tekee työnsä eli vaatii, että kyytiin pyrkivällä on
kelvollinen matkalippu, hän joutuu vaikeuksiin erityisesti, jos
pyrkijä edustaa virallisen ideologian mukaan syrjittyä
väestöryhmää. Uskon, että kaikki Suomen linja-autonkuljettajat
saivat tämän viestin Simanovin kohtelusta ja tietävät
tulevaisuudessa, että huijausta yrittävä somali kannattaa
mieluummin päästää kyytiin kuin vaatia tätä esittämään
matkalippu.
Kantasuomalaiselta
lipun voi edelleen vaatia, koska tällä ei ole esittää
uhristatuksen edellyttämää rasistikorttia kuljettajalle. Näin
joukkoliikenteen matkustajissa on kahta eri kastia eli niitä, joilta
matkalippu vaaditaan, ja niitä, jotka voivat keksiä minkä tahansa
selityksen lipun puuttumiselle. Säännöt eivät siis ole samat
kaikille, mikä on yksi monikulttuurisen yhteiskunnan
tunnusmerkeistä.
Vaikka joku
pitäisikin Simanovin oma-aloitteista kuvausta ja sen julkaisua
eettisesti kyseenalaisena, veronmaksajan edun mukaista on saada
tietoa siitä, jos veronmaksajan suurelta osin kustantamaa
joukkoliikennettä yritetään käyttää ilman maksettua
matkalippua. Myös tieto siitä, että tiettyjen väestöryhmien
edustajat syyllistyvät tähän muita useammin on kansalaiselle
tärkeää tietoa. Se on tärkeää myös tämän väestöryhmän
edustajille ja merkki siitä, että moista käytöstä ei hyväksytä.
Kaksoisstandardin
seuraukset
Sillä, että
etnisesti edistykselliseltä väestönosalta ei edellytetä samojen
sääntöjen noudattamista kuin kantaväestöltä, on pitkällä
tähtäimellä vakavat seuraukset. Ensinnäkin se johtaa siihen, että
osa etnisesti edistyksellisen väestönosan edustajista käyttäytyy
röyhkeästi tietoisena siitä, että tarvittaessa sääntöjen
noudattamattomuudesta selviää rasistikortilla. Toiseksi se johtaa
siihen, että linja-autonkuljettajat ja muut etnisesti
edistyksellisen väestönosan kanssa tekemisissä olevat eivät edes
yritä valvoa sääntöjen noudattamista vaan katsovat rikkeitä ja
jopa rikoksia sormien läpi. Kun yksittäinen henkilö joutuu
syytetyksi rasismista, hänellä ei ole juuri mahdollisuuksia
puolustautua. Syytös itsessään on yhtä kuin tuomio, minkä
etnisesti edistyksellisen väestönosan edustajat nopeasti oppivat ja
ovat jo oppineet. Opin sisällön voi itse kukin katsoa tältä
videolta.
Myös kantaväestö
oppii selviytymään uudessa todellisuudessa. Kantaväestön
edustajan tulee ymmärtää, että säännöt ovat olemassa häntä
varten eikä etnisesti edistyksellisen väestönosan edustajan
tarvitse niistä piitata. Kantaväestön edustajan tulee myös
ymmärtää, että mahdollisessa konfliktitilanteessa etnisesti
edistyksellisen väestönosan edustajan kanssa kantaväestön
edustaja on lähtökohtaisesti alakynnessä ja häviää suurella
todennäköisyydellä.
Kantaväestön
edustajan on myös sisäistettävä, että viranomaiset ovat
virallisen ideologian kyllästämiä ja näiden edustajat pelkäävät
yhtä paljon rasismisyytöksiä kuin kuka tahansa. Viranomaiselta tai
sellaiseen rinnastettavalta ei ole odotettavissa apua
konfliktitilanteissa etnisesti edistyksellisen väestönosan kanssa.
Suomalaiselta valtamedialta ei myöskään kannata odottaa sympatiaa,
koska sen tehtävänä on edistää valtion virallista ideologiaa.
Simanovin kaltaisille ainoa tuki löytyy sosiaalisesta mediasta ja
vaihtoehtomedioista.
Taloudellisessa
mielessä työssä käyvällä on vain hävittävää. Jos työpaikka
menee, voi uuden löytäminen olla vaikea. Tämä taas voi aiheuttaa
ongelmia asuntolainan maksussa. Siksi kannattaa pitää mölyt
mahassaan, jos joutuu todistamaan etnisesti edistyksellisen
väestönosan huonoa käytöstä, huijausyrityksiä tai jopa
rikoksia.
Etnisesti
edistyksellisen väestönosan edustaja taas tietää, että hänen
sosiaalitukensa eivät lakkaa riippumatta siitä, miten paljon hän
yrittää huijata tai miten röyhkeästi hän käyttäytyy. Tämä
johtaa halveksuntaan lammasmaisesti käyttäytyvää kantaväestöä
kohtaan mutta ei mitenkään paranna kyseisen vähemmistön
sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Poliittisen
korrektiuden vaikutukset
Äskettäin
Maaseudun tulevaisuus julkaisi kolumnin,
jossa arvosteltiin ns. suvaitsevaisuutta valtamedian mittapuulla
erittäin kärkevästi. Valitettavasti kirjoitus jäi puolitiehen,
koska siinä käsiteltiin vain vaikutuksia julkiseen keskusteluun.
Virallisen ”suvaitsevaisuuden” ja sitä ylläpitävän
poliittisen oikeaoppisuuden vaikutukset ulottuvat paljon pitemmälle
ja vaikuttavat todelliseen elämään ja viranomaisten
käyttäytymiseen.
Gleb Simanovin
potkut näyttivät, että myös tavallinen duunari voi saada potkut,
jos hänen esiin tuomansa ongelma saa etnisesti edistyksellisen
vähemmistön näyttäytymään huonossa valossa. Tämä taas
rajoittaa merkittävästi kansalaisen poliittisia toimintavapauksia.
Aiemmin ainoastaan etnisesti edistyksellisen väestönosan kanssa
tekemisissä olevat julkisen sektorin työntekijät saivat varoa
sanomisiaan. Nykyisin myös tavallinen bussikuski on vaarassa
menettää työpaikkansa, jos hänen lausuntonsa ovat ristiriidassa
virallisen ideologian kanssa. Toisaalta Nobina Finland Oy:n asiakas
ei ole linja-auton matkustaja vaan julkinen sektori ja sitä edustava
HSL. Ei olisi mitenkään yllättävää, jos HSL tai sitä ylemmät
tahot Helsingin kaupungin johdossa olisivat painostaneet Nobina
Finlandia antamaan potkut Gleb Simanoville.
Meitä pitemmälle
ehtineissä monikulttuurisissa yhteiskunnissa poliittinen korrektius
halvaannuttaa viranomaisten toiminnan ja vaikeuttaa puuttumista
törkeisiinkin rikoksiin. Esimerkiksi Rotherhamissa ja muissa
Englannin kaupungissa tapahtuneet alaikäisten tyttöjen värväykset
prostituutioon tuskin olisivat jatkuneet pitkään, mikäli
poliittinen korrektius ja sen mukanaan tuoma pelko leimautumisesta
rasistiksi eivät olisi hidastaneet puuttumista rikoksiin varhaisessa
vaiheessa.
