Vuosikymmenien ajan
Nurmijärven kunta oli välttänyt ottamasta pakolaisia. Kunnassa
vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että omat asiat on ensin
pantava kuntoon, ennen kuin pakolaisia voi ottaa vastaan.
Marraskuussa 2014 kaikki kuitenkin muuttui.
Veronmaksajan
rahoittama Yleisradio uutisoi näyttävästi, että Nurmijärvi
pääsee häpeästä, kun se ottaa vastaan pakolaisia. Hankkeen
puuhamiehenä toimi kristillisdemokraattien valtuutettu Johannes
Haapalainen, joka siviilityönään toimii seurakunnan kappalaisena.
Haapalainen tunsi syvää häpeää kotikuntansa asenteista
pakolaisia kohtaan:
”Nurmijärveläisenä
häpesin sitä tilannetta, että meillä varakkaana kuntana ei oltu
tehty päätöstä, että ottaisimme vastaan pakolaisia. Tuntui
oudolta, että pääkaupunkiseudun yhtenä varakkaana kuntana olemme
jääneet tästä asiasta paitsioon. Siksi olemme olleet huonossa
asemassa maineen kannalta.”
Luultavasti moni
nurmijärveläinen olisi mielellään elänyt kuvitellun häpeän
kanssa. Kunnon suvakin tavoin Haapalainen oli täysin kuuro
vastaväitteille:
”Valtio kompensoi
kustannukset varsin kattavasti. Pakolaiset eivät kuormita kunnan
taloutta.”
Jos joku olisi
tuolloin ehdottanut Haapalaiselle, että pakolaisista saattaisi olla
muitakin ongelmia, ehdottaja olisi välittömästi leimattu
rasistiksi.
Vuonna 2014 otettiin
vastaan kongolaisia kiintiöpakolaisia. Tiettävästi he eivät
olekaan aiheuttaneet suurempia ongelmia.
Vokit tulevat
Nurmijärvellä ei
ennen syksyn 2015 tulijavyöryä ollut koskaan turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskusta. Syksy kuitenkin toi kunnan alueelle peräti
kaksi vastaanottokeskusta. Helsingin kaupungin omistaman Röykän
sairaalan tiloihin perustettiin SPR:n johdolla vastaanottokeskus.
Lisäksi Nukarin kylässä sijaitsevan Kalliolan kuntoutusklinikan
tiloihin majoitettiin alaikäisiksi ilmoittautuneita
turvapaikanhakijoita. Nurmijärven kunnalta ei tuolloin kysytty
mitään, kuten vallitseva käytäntö vastaanottokeskusten
perustamisessa näyttää olevan.
Viime keväänä
kunnan sivistyslautakunta päätti ”kongolaisista saatujen hyvien
kokemusten” perusteella ottaa Nukarin vastaanottokeskuksen asukkeja
paikalliseen yhteiskouluun opiskelemaan. Tulokkaat opiskelisivat
omassa luokassaan mutta sivistyslautakunnan
puheenjohtajan mukaan turvapaikanhakijat oppivat paremmin, jos he
saavat käydä koulua suomalaisten nuorten keskuudessa.
Tuolloin
sosiaalisessa mediassa levisi huhu, jonka mukaan yksi uusista
tulokkaista olisi ahdistellut koulun tyttöoppilasta. Tämä tieto
osoittautui myöhemmin vääräksi mutta suuri vahinko oli jo
tapahtunut. Pahamaineisen Soldiers of Odin -ryhmän jäseniä oli
vieraillut koulun lähistöllä, mikä tarjosi koulun rehtorille
tilaisuuden pöyristyä julkisesti:
”Jordman
kertoo koulun tehostaneen heti turvallisuustoimenpiteitä ja oli
yhteydessä poliisiin, ja niin aiotaan tehdä myös jatkossa, jos
tarvetta ilmenee. Ainakin perjantaina kouluun saapuu vartijoita,
jotka turvaavat kaikkien koululaisten oppimisympäristöä.”
Rehtori kieltäytyi
tuolloin uskomasta, että uudet tulokkaat aiheuttaisivat mitään
ongelmia:
”En väitä, että
he olisivat virheettömiä, mutta ihan samanlaisia he ovat kuin
kantasuomalaiset nuoret.”
Tässä rehtori on
valitettavasti väärässä. Huhujen jälkeen järjestetyssä
vanhempainillassa
rehtori järjesti oman esityksensä, jossa mm. MV-lehti sai kuulla
kunniansa. Myös epäileviä puheenvuoroja esitettiin:
”Eräs
äiti kertoi painottaneensa tyttärelleen erityistä varovaisuutta
kohdatessaan apukoululaiset, minkä seurauksena tytön kaverit ovat
nimitelleet tyttöä ja hänen perhettään rasisteiksi.”
Tilaisuuden henki
oli kuitenkin hurmahenkisen suvaitsevainen:
”Yleisö
innostui antamaan aplodit joka kerta, kun joku teki
uskontunnustuksensa ja kertoi olevansa iloinen ja ylpeä
monikulttuurisesta Suomesta. Paikalla ollut Helsingin Sanomien
toimittaja Satu Vasantola pillahti omassa hurmoksellisessa
puheenvuorossaan itkuun, kun hän vaati rehtoria julistamaan koulun
rasismista vapaaksi vyöhykkeeksi samoin sävelin, millä suomalaiset
kommunistit ajoivat ydinaseetonta Pohjolaa Neuvostoliiton
kulta-aikoina. ”
Nukarin tulokkaat
ehtivät käydä koulua pari kuukautta, kunnes tuli kesäloma-aika.
Tappelu Maaniitun
koululla
Vastaanottokeskuksen
henkilökunta ja yhteiskoulun rehtori kuvailivat uusien tulokkaiden
suhtautumista naispuolisiin oppilaisiin seuraavasti:
”Vastaanottokeskuksen
henkilökunta omana versionaan kertoi, että yläasteikäiset tytöt
suorastaan uivat afgaanipoikien liiveihin, ja pojat huolissaan
kyselevät, miksi suomalaistytöt ovat niin avoimen flirttailevia
heille. Rehtori muistutti yleisöä, että muslimipojat osaavat
naisten viehätyksen jalon taidon kun taas härmän jätkät
kaivelevat nenäänsä ja pläräävät älypuhelintaan
välitunneilla, millä kuulemma tyttöjä ei nykyaikana hankita.”
Ilmeisesti uusia
tulokkaita ei iPhone kiinnosta, vaikka todellisuudessa kiinnostaa
hyvinkin paljon. Yllä olevaa lausuntoa voi hyvällä syyllä pitää
suomalaisia nuoria halventavana. Suomalaistyttöjen käytös tietysti
poikkeaa tulijoiden kotimaan naisten vastaavasta. Esimerkiksi
Afganistanissa nuoret miehet ja naiset eivät voi olla tekemisissä
toistensa kanssa ilman valvontaa. Nuorelle naiselle ilman valvontaa
tapahtuvat kohtaaminen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa voi
olla hengenvaarallinen.
Lauantaina 27.8.
julkisuuteen tuli video,
jossa turvapaikanhakijat kohtasivat suomalaisnuoret joukkotappelussa.
Facebookista julkaistiin tapahtumissa mukana olleen tytön
isän kertomus, josta kävi ilmi tappelun syy:
”15 v. tyttäreni
oli viettämässä tyttökavereiden kanssa iltaa Nurmijärvellä
Maaniitulla, kun yksi samaa koulua käyvä maahanmuuttaja
"koulukaveri" oli tullut tyttäreni luo ja sanaharkan
jälkeen oli käynyt käsiksi ja läpsinyt tytärtäni.”
”Tyttäreni oli
pyytänyt 18 vuotiasta isoveljeään tulemaan apuun ja puhumaan tälle
maahanmuuttaja pojalle, että jättää pikkusiskonsa rauhaan. Tämä
päihtyneenä oleva mamu oli lyönyt poikaamme ja tämän jälkeen
kymmenkunta maahanmuuttajaa oli tullut mukaan pieksemään
poikaamme.”
Poliisin
tiedotteessa ja valtamediassa syy
oli kaunisteltu ”rikkinäiseksi rakkaussuhteeksi”:
”Poliisin mukaan
15-vuotiaan tytön ja 16-vuotiaan pojan seurustelu päättyi vähän
aikaa sitten, ja poika purki pettymystään tytölle muun muassa
nimittelemällä ja tönimällä häntä. Tyttö soitti
isoveljelleen, joka tuli paikalle ja tilanteesta kehittyi nujakka.”
Nurmijärven
yhteiskoulun rehtori kehui vanhempainillassa uusien tulijoiden
pelimiestaitoja ja kykyä lähestyä tyttöjä. Asian toinen puoli
kuitenkin jäi kertomatta eli se, että kielteisellä vastauksella
lähestymisyrityksiin on seurauksensa.
Vanhemmat eivät
välttämättä halua varoittaa jälkikasvuaan uusista tulokkaista.
Muuten voi käydä samoin kuin sille vanhempainillan naiselle, jonka
tytärtä haukuttiin rasistiksi. Jokaisen vanhemman tulisi kuitenkin
muistaa, että lapsen turvallisuuden kannalta tärkeistä asioista
pitää pystyä kertomaan rehellisesti ja totuudenmukaisesti.
Vanhemman pitää pystyä sanomaan lapselle, että islamilaisesta
kulttuuripiiristä tulleeseen ei kannata ottaa yhteyttä
oma-aloitteisesti. Lisäksi kannattaa välttää osoittamasta
minkäänlaista kiinnostusta tällaiseen henkilöön. Näin
toimimalla useimmiten vältytään ikävyyksiltä, koska
hyväntahtoinen ystävällisyys tulkitaan helposti kiinnostukseksi,
mikä taas antaa muslimille luvan tehdä lähempää tuttavuutta.
Joukkotappelun
yhteydessä on myös käynyt ilmi ikäviä asioita
vastaanottokeskusten toiminnasta. Koska keskukset sijaitsevat
syrjäisillä paikoilla, asukkeja kuljetetaan säännöllisesti
Nurmijärven taajamiin, erityisesti kirkonkylään. Asukkeja palvelee
veronmaksajan kustantama taksipalvelu, joka huolehtii asukkien
kuljetuksesta kylille ja takaisin. Suomalaiset haja-asutusalueilla
asuvat nuoret voivat vain haaveilla vastaavasta.
Nuorten kertomusten
mukaan vastaanottokeskuksen asukkeja on hengaillut koko kesän ajan
Nurmijärven kirkonkylällä. Nuoret ovat ihmetelleet taksipalvelua,
joka hakee asukit sieltä, missä he kulloinkin sattuvat olemaan.
Luonnollisesti moinen toiminta on nähdyn joukkotappelun perusteella
erittäin vastuutonta. Vastaanottokeskuksen pitäisi pystyä
vastaamaan siitä, että asukit eivät aiheuta häiriötä
sivullisille.Vastuunkantajia tuskin löytyy Maahanmuutovirastosta,
SPR:ltä tai muualta maahanmuuttoteollisesta kompleksista.