Janssonia kiusataan

Tänä aamuna luin Markus Janssonin tapauksesta, joka lievästi järkytti. Mikäli tapahtumat sujuivat miehen itsensä kertoman mukaan, illmanismi ei ole Suomesta kuollut vaan jatkuu entistä kovemmin ottein.

Jansson oli toistuvasti kieltäytynyt saapumasta kuulusteluun epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lounais-Suomen poliisi teki 15.6.2015 kotietsinnän Markus Janssonin asuntoon, josta vietiin mm. tietokone, puhelin ja muistikortteja. Kotietsinnän jälkeen Jansson kuljetettiin poliisiasemalle, jossa häntä yritettiin kuulustella. Jansson ei kuulusteluissa vastannut kysymyksiin eikä allekirjoittanut kuulustelupöytäkirjaa. Häntä pidettiin omien sanojensa mukaan pienessä ja epäsiistissä kopissa kuulustelujen välillä. Markus Janssonin version tapahtumista voi lukea täältä.

Janssonin itsensä mukaan epäily kiihotuksesta kansanryhmää vastaan tuli linkittämisestä samaan kirjoitukseen, josta hänet on aiemmin tuomittu. Jansson on kieltäytynyt poistamasta kirjoitusta tuomioistuimen päätöksestä huolimatta.

Jansson julkaisi Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkeen kuvan Koraanista, jonka sivuilla oli pekoninviipaleita. Blogikirjoitus poiki joukon tappouhkauksia Suomessa asuvilta muslimeilta. Viranomaiset eivät kuitenkaan aloittaneet esitutkintaa tappouhkausten takia. Tämän jälkeen Jansson totesi, että Suomessa saa hänen mielestään vapaasti esittää tappouhkauksia kenestä tahansa. Niinpä Jansson esitti oman tappouhkauksensa nimeltä mainituille syyttäjä- ja poliisiviranomaisen edustajille. Kotietsintä toteutettiin vain muutama päivä Janssonin esittämien tappouhkausten jälkeen. Janssonin blogissaan julkaisemista asiakirjoista ei voi päätellä, oliko uhkauksilla ja kotietsinnällä mitään tekemistä toistensa kanssa.

Rähinöitsijä ja kyykyttäjät

Ne, jotka ovat lukeneet Janssonin kirjoituksia tai tutustuneet miehen edesottamuksiin internetissä, tietävät, että hän ei yritä miellyttää ketään. Hänen tyylinsä on provosoida, haastaa riitaa ja sanoa ruma sana suoraan päin naamaa. Tällaisella käytöksellä hän on ehkä voittanut väittelyitä mutta ei ole saanut paljon ystäviä. Tässäkin tapauksessa osa hänen bloginsa seuraajista on sitä mieltä, että Jansson saa mitä tilaa.

Viranomaisia kohtaan hän on suhtautunut vihamielisesti eikä hän ole blogikirjoituksissaan säästellyt sanoja luonnehtiessaan heidän edesottamuksiaan. Libertaarina Jansson ei hyväksy sananvapauden rajoituksia, jollainen laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kiistatta on.

Valitettavasti suomalaisella viranomaisella huumorintaju on koetuksella Janssonin uppiniskaisuuden kanssa. Viranomainen ei pidä siitä, että kansalainen avoimesti uhmaa hänen käskyjään. Tämä selittää ylimitoitetut toimet kohtalaisen mitättömästä rikoksesta. Tarkoituksena oli pelotella ja vähän kurittaa niskuroivaa Janssonia.

Kun viranomainen lähtee kurittamaan yksittäistä ja kieltämättä vähän hankalaa kansalaista, astutaan huolestuttavalle tielle. Jansson on lähinnä soittanut poskeaan internetissä. Hän ei ainakaan omien tietojeni mukaan ole tehnyt mitään sen vakavampaa. Ihmisten raahaaminen poliisiasemalle ja kuulustelut pelkkien nettikirjoitusten takia eivät kerro hyvää sananvapauden tilasta Suomessa vaan muistuttavat enemmän entisten sosialistimaiden viranomaisten toimista toisinajattelijoita kohtaan.

Lisäksi viranomaisten tapa tulkita lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vaikuttaa ylimitoitetulta ja tarkoituksellisen pahantahtoiselta rikoksesta epäiltyä kohtaan. On myös periaatteessa kyseenalaista, miten rankat yksilöön kohdistuvat toimet voidaan perustella pelkästään jonkin kollektiivisen ihmisryhmän oletettujen loukattujen tunteiden takia.

Viranomaiset eksyksissä sosiaalisessa mediassa

Viranomaisilta on ajat sitten kadonnut suhteellisuuden taju ”sananvapausrikollisten” metsästyksessä sikäli, kun sitä ylipäänsä on ollutkaan. Heillä on myös selkeitä vaikeuksia ymmärtää sosiaalista mediaa ja sen luomaa todellisuutta. Tämän tuloksena Facebook-postauksia luetaan kuin piru raamattua, kun yritetään etsiä teksteistä ”laittomuuksia”.

Asiaa ei auta intomielisen nettipoliisi Marko ”Fobba” Forssin näyttävä esiintyminen julkisuudessa. Tyylitajua mieheltä ainakin puuttuu, sillä ”Fobba” julkaisi tämän jumalanpilkkapykälää käsittelevän kirjoituksen vielä siinä vaiheessa, kun Charlie Hebdon toimitukseen ammuttujen toimittajien ruumiit eivät olleet ehtineet kunnolla kylmetä.

”Fobba” Forssin kaltaiset esitelmöitsijät pitävät ihmisiä holhottavina pikkulapsina. Viimeisin setämäisen holhoavasti kirjoitettu artikkeli käsittelee tapausta, jossa naispuolinen kaupan työntekijä taltutti kaksi maahanmuuttajataustaista myymälävarasta käyttämällä pippurisumutetta. Tapauksesta julkaistu video herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. ”Anna”-nimistä työntekijää ylistettiin päättäväisestä toiminnastaan ja häntä pidettiin jopa sankarina.

Kuten aiemmissakin julkisuudessa käsitellyissä maahanmuuttajataustaisten tekemissä rikoksissa, ”Fobba” tuntuu olevan enemmän huolissaan tapauksen kommentoinnista kuin tapauksesta itsessään. Videon julkaisseen kauppiaan motiivina oli herättää keskustelua toistuvasti näpistelyyn syyllistyneiden saamista olemattomista rangaistuksista. ”Fobba” taas luennoi videota kommentoiville yksittäisille kansalaisille ja antaa vaikutelman, että kommentit ovat pahempi asia kuin taparikollisuus, jonka viranomaiset jättävät usein tutkimatta ja syyttämättä. Samanlainen ilmiö oli havaittavissa viime kesän maahanmuuttajajengiä koskevassa keskustelussa kuin myös Tapanilan raiskaustapauksen yhteydessä. Viranomaiset tekevät julkisuudessa enemmän työtä asiaa koskevan keskustelun hillitsemiseksi kuin oikeiden rikollisten rankaisemiseksi.

Markus Janssonin muslimeilta saamat tappouhkaukset jätettiin tutkimatta. Kun Jansson itse lateli uhkauksia, hänet raahattiin poliisiasemalle. Kertooko tämä jostakin? Mielestäni kertoo ainakin siitä, että viranomainen on ankara niskoittelevasti käyttäytyvää lainkuuliaista kansalaista kohtaan mutta ymmärtäväinen taparikollisia kohtaan silloin, kun nämä edustavat erityissuojelua nauttivaa vähemmistöä.

Kolatölkki lentokoneessa

Äskettäin musliminainen nosti kohun tapauksesta, jossa häntä oli oman käsityksensä mukaan syrjitty. United Airlinesin lennolla lentoemäntä oli kieltäytynyt tarjoamasta Tahera Ahmad -nimiselle naiselle avaamatonta kevytkolatölkkiä turvallisuussyihin vedoten. Vähäpätöiseltä vaikuttava tapaus levisi jopa suomalaiseen mediaan.

Yhdysvalloissa muslimi ja ilmailu tuovat väistämättä mieleen syyskuun 11. päivän terrori-iskut, joissa Muhammed Atta ja 18 muuta muslimia kaappasivat lentokoneita ja lensivät ne päin World Trade Centeriä ja Pentagonia. Vähintäänkin tiedostamaton epäluulo muslimimatkustajia kohtaan ei tässä valossa ole yllättävää.

Toisaalta elämme poliittisen korrektiuden aikakautta, jossa vähäinenkin vähemmistön edustajan joutuminen syrjinnän kohteeksi saa aikaan joukkopaheksuntaa, ja syylliseksi väitetty osapuoli tuomitaan, ennen kuin todisteita tapahtuneesta on esitetty. Tapahtuneen kulusta tiedämme toistaiseksi vain sen, mitä Tahera Ahmad on itse kertonut.

Mitä tapahtui?

Tahera Ahmad puuttui lentoemännän käytökseen sen jälkeen, kun hän näki tämän tarjoavan avaamattoman oluttölkin lähellä istuvalle matkustajalle. Ahmad kyseli muilta matkustajilta, huomasivatko he iljettävän ja syrjivän käytöksen. Sen jälkeen toisella puolella käytävää istunut matkustaja huusi:

”Hei muslimi, pidä pääsi kiinni.”

Lentoemäntä ei puuttunut huutelijan käytökseen. Ahmad luuli, että ihmiset nousisivat puolustamaan häntä ja puuttuisivat huuteluihin. Muut matkustajat kuitenkin olivat hiljaa ja korkeintaan pudistelivat päätään.

Chicago Sun Timesin mukaan lentoemäntä pyysi jälkikäteen anteeksi miehen huutelua ja omaa käytöstään, joka johti huuteluun. Hänen mukaansa se oli epäeettistä eikä miehen olisi pitänyt sanoa niin.

Kun Tahera Ahmadin tapaus nousi julkisuuteen, Twitterissä alkoi kampanja hashtagilla #unitedfortahera. Siellä Taheran tapaus herätti myötätuntoa, boikottivaatimuksia mutta myös ihmetystä, miten joku voi pöyristyä pahanpäiväisesti noin mitättömästä tapauksesta.

Lennon jälkeen Tahera neuvottiin palvelutiskille ja hänelle annettiin ohjeet valituksen tekemisestä. United Airlinesin tiedottaja kertoi tiedotusvälineille:

”United tukee yhtiönä monimuotoisuutta emmekä me ja kumppanimme harjoita syrjintää työntekijöitämme ja asiakkaitamme kohtaan.”

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Twitterissä eräs kirjoittaja neuvoi Taheraa opastamaan lentoyhtiötä, hankkimaan julkisuutta ja hakemaan korvauksia. Kaksi ensimmäistä on jo toteutunut, joten jäljellä on enää korvausten hakeminen lentoyhtiöllä. Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa mahdollisesti kuusinumeroista rahasummaa. Lentoyhtiö maksaa mieluummin, kuin lähtee kalliiseen oikeusjuttuun.

Kuka Tahera?

Tahera Ahmad ei ole kuka tahansa muslimi vaan erittäin näkyvä yhteisönsä edustaja Yhdysvalloissa. Hän toimii Chicagon lähellä sijaitsevassa Northwestern -yliopistossa uskontojenvälisenä yhdyshenkilönä.

Hänet on palkittu uskontojenvälisestä ja muslimien kulttuuritietoisuutta lisäävästä toiminnastaan, ja hän on jopa käynyt Valkoisessa talossa presidentti Barack Obaman vieraana. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on hyödyntänyt hänen osaamistaan kansainvälisissä kulttuurienvälisissä seminaareissa.

Tahera Ahmad on myös toiminut aktiivisesti erilaisissa muslimijärjestöissä, joista osa on selkeästi Muslimiveljeskunnan peitejärjestöjä. Hän on pitänyt yhteyksiä mielipiteiltään radikaaleihin imaamehin kuten Yasir Qadhiin, joka on käynyt puhumassa Northwestern -yliopistossa opiskelijoille. Qadhi on tullut tunnetuksi antisemitismistään. Eräällä ääninauhalla hän kutsui kerran muslimit käymään pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan. Qadhi on myös väittänyt, että juutalaisten joukkotuhoa ei koskaan tapahtunut.

Tahera Ahmad on myös julkisesti vaatinut, että Brandeisin yliopisto ei palkitsisi Ayaan Hirsi Alia. Tähän verrattuna Tahera on varmasti ”autenttisempi” muslimi kuin uskostaan luopunut Hirsi Ali, johon etnisen ja uskonnollisen monimuotoisuuden nimeen vannovat suhtautuvat epäluuloisesti ja jopa torjuvasti.

Lyhyesti sanottuna Tahera Ahmad on monikulttuurimannekiini eli sellainen, jota monikulttuurisuuden kannattajat mielellään esittelevät, kun he haluavat näyttää kaikille, että muslimi sopeutuu hyvin länsimaiseen yhteiskuntaan.

Kaikesta erinomaisuudestaan huolimatta Tahera Ahmad on joutunut kokemaan islamofobiaa. Hänen päälleen on syljetty ja hänen päähuivinsa on revitty pois. Unitedin lentoemännän käytös oli hänen mielestään erityisen nöyryyttävää, koska hänet leimattiin julkisesti turvallisuusriskiksi.

Seuraava otos Tahera Ahmadin Facebook-seinältä antaa kuitenkin aiheen olettaa, että hän nimenomaan tavoitteli uhriutumista United Airlinesin lennolla. Tahera oli käynyt katsomassa Liam Neesonin tähdittämän Taken 2 -elokuvan. Elokuva sijoittui Turkin Istanbuliin eikä siinä hänen mielestään kunnioitettu tarpeeksi Turkin rikasta kulttuuriperintöä ja arvoja puhumattakaan Istanbulin suuremmoisesta arkkitehtuurista, joka palveli pelkästään toimintakohtausten kulissina.

Taken 2 -elokuvassa kuten myös sen edeltäjässä elokuvan rikolliset olivat muslimeja, mikä on epätavallista nykypäivän toimintaelokuvissa ja jossain määrin poliittisesti epäkorrektia. Taheran mukaan elokuvassa ei ollut ainuttakaan ystävällismielistä tai neutraalia muslimihahmoa. Myös elokuvan katsojat nuivistelivat Taheraa:

”Elokuvan jälkeen monet ihmiset tuijottivat minua ja kuiskuttelivat seuralaisilleen. Voin vain kuvitella, mitä he ajattelivat.”

Tahera Ahmad haluaa tietää, mitä ihmiset hänestä ajattelevat ja ilmeisesti olettaa, että ajatukset ovat kielteisiä. Hän näkee ihmisten töykeyden ja huonon palvelun itseensä ja omaan kulttuuritaustaansa koskevana vihamielisyytenä eikä hän voi hyväksyä sitä.

Tahera Ahmad valitsi Unitedin lennolla uhriutumisen. Kokonaan toinen asia on, lisääkö uhriutuminen myönteistä suhtautumista muslimeihin vai saako se muslimit näyttämään kiittämättömiltä valittajilta. Itse veikkaisin jälkimmäistä. Lentoyhtiön maksaman korvauksen jälkeen Taheran ei välttämättä tarvitse välittää, miten ihmiset häneen ja hänen erityisyyteensä suhtautuvat.