Tänä aamuna
uutisissa kerrottiin, kuinka kaksi ”asemiestä” yritti hyökätä
Muhammad-pilakuvakilpailuun, joka järjestettiin Garlandin
kaupungissa Teksasissa. Uskonsoturit onnistuivat tällä kertaa
huonommin kuin Pariisissa. Molemmat ”asemiehet” menettivät
henkensä poliisin luoteihin. Yksi poliisimies haavoittui saatuaan
luodin jalkaansa.
Teksas ei ole
jihadistille yhtä otollinen toimintaympäristö kuin Pariisi.
Turvamiehet ja poliisit ottavat työnsä vakavasti eivätkä epäröi
ampua, jos heitä tulitetaan. Teksasissa yksittäinen kansalainenkaan
ei ole välttämättä yhtä suojaton kuin Euroopassa, koska
kunniallinen kansalainen voi melko
vähällä vaivalla saada luvan kantaa asetta.
Pilakuvakilpailu
Pamela Gellerin
perustama AFDI-järjestö
(American Freedom Defense Initiative) päätti Charlie Hebdon
toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkeen järjestää
Muhammad-pilakuvakilpailun. Se pidettiin 3.5.2015 Garlandin
kaupungissa sijaitsevass Curtis Culwell Centerissä.
Kilpailun voitti
albanialaistaustainen ex-muslimi Bosch Fawstin tämän jutun
kuvituksena olevalla piirroksellaan. Voitto tai piirrokset sinänsä
eivät kuitenkaan olleet tapahtuman tärkein viesti, vaan
tarkoituksena oli osoittaa, että amerikkalaiset ottavat perustuslain
ensimmäisen lisäyksen vakavasti. Se, että tilaisuus joutui
väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi, osoitti järjestäjien olevan
oikeassa siinä, että suuri joukko muslimeja pitää oikeutenaan
valvoa sharia-lain jumalanpilkan kieltoa myös Yhdysvalloissa.
Joskus aiemmin en
olisi uskonut, että 2010-luvulla islamin nimissä harjoitettu
väkivalta ja pelottelu olisivat arkipäivää. Näin on kuitenkin
käynyt, kun muslimien määrä länsimaissa on kasvanut.
Muhammad-pilakuvakilpailua ei olisi voitu järjestää ilman mittavia
turvatoimia. Suomessa Lars Vilksin vierailu aiheutti ennen vaaleja
kohua, kun Eduskunnan pääsihteeri kielsi tilaisuuden järjestämisen
Eduskunnan tiloissa. Tilaisuus järjestettiin Kaivohuoneella ja siitä
selvittiin ilman väkivaltaisuuksia.
Pilakuvakilpailu on
AFDI:n sivujen mukaan tarkoitus järjestää vuosittain. Tapahtuneen
valossa on todennäköistä, että järjestäjillä voi jatkossa olla
vaikeuksia löytää tilaisuudelle sopivaa pitopaikkaa. Väkivallan
uhka toimii, koska tilaisuuden järjestäminen voidaan aina kieltää
turvallisuussyihin vetoamalla.
Väkivallan uhan
vaikutus näkyi myös välittömästi iskusta kertovissa uutisissa.
Jopa Daily Mailin kaltainen tabloid-sanomalehti peitti
Garlandin tapahtumista kertovista kuvista Muhammad-piirrokset
mustalla. Suomessa kuvia ei sensuroitu vaan esimerkiksi Yle
näytti kuvan
turvamiehestä kävelemässä Muhammad-kuvien edessä. Tekisi
mieli sanoa, että eteenpäin on menty vuodesta 2006 jonkin verran.
Muttamiehet
Kirjoitin jo vuonna
2009 Jarkko Tontin inspiroimana blogikirjoituksen ”Sananvapaus
ja muttamiehet”. Tuolloin Suomen PENin varapuheenjohtajana
toiminut Tontti kommentoi Jussi Halla-ahon oikeudenkäyntiä eikä
ollut varauksettomasti sananvapauden puolella.
Modernin liberaalin
kuuluu olla kaikkien hyvien asioiden puolella. Siksi he ainakin
puheissaan väittävät kannattavansa sananvapautta. Mutta-sanan
jälkeen yleensä kerrotaan ne tilanteet, joissa sananvapaus ei ole
voimassa. Esimerkiksi ”sananvapaus ei tarkoita oikeutta loukata”
tai ”sananvapauteen kuuluu vastuu”. Todellisuudessa nimenomaan
loukkaava puhe tarvitsee sananvapauden suojaa eikä sananvapauden
rajoja tule määritellä sen mukaan, miten suurta väkivaltaa jokin
ryhmittymä on valmis käyttämään sananvapauden tukahduttamiseksi.
Kirjailija Salman
Rushdie, joka on elänyt vuodesta 1989 Ajatollah Khomeinin asettaman
fatwan alaisuudessa kertoo oheisella
videolla ihmisistä, joita hän kutsuu nimellä ”but brigade”
(mutta-prikaati). Rushdie on lopen kyllästynyt niihin, jotka
kannattavat sananvapautta mutta kumoavat sen saman tien luettelemalla
mutta-sanan jälkeen, milloin sananvapaus ei olekaan enää voimassa. Rushdien mukaan
sananvapaus on jakamaton. Siitä ei voi ottaa pois viipaleita ja
teeskennellä, että sananvapaus edelleen olisi voimassa. Rushdien
mielestä sanavapautta joko on tai ei ole.
Liberaali valtamedia
pyrkii myös syyllistämään iskun kohteet. Pamela Geller herättää
toiminnallaan voimakkaita antipatioita erityisesti liberaalien
keskuudessa. Hän on järjestänyt mainoskampanjoita,
joissa bussien kylkeen on liimattu joidenkin mielestä loukkaavia
mainoksia. Lisäksi hän vastusti näkyvästi moskeijan
rakentamista lähelle 9/11 -terrori-iskujen tapahtumapaikkaa.
Geller joutui CNN:n
haastattelussa ”muttanaisen” haastateltavaksi. CNN:n
toimittaja grillaa Gelleriä pressiklubityyliin, vaikka hän oli
todennäköisesti yksi Garlandin iskun pääkohteista. Vastaavasti
Gelleriä arvostelleet saivat sanoa sanottavansa ilman vastalauseita.
Valtamedia ei edelleenkään ymmärrä, miksi Muhammad-piirroksia
tarvitaan, vaan alistuu mieluummin pelottelun edessä ja naamioi
alistumisen suvaitsevaisuudeksi.
Twitteristä voi
etsiä parhaita mutta-selityksiä hashtagilla #but.
Siellä kehotetaan muun muassa olemaan
lisäämättä mutta-sanaa, jos oikesti uskoo sananvapauteen.
Lopuksi sanon, että parhaan Muhammad-pilakuvan palkinto jaettiin
liian aikaisin. Oikeasti surmattujen terroristien liidulla asfalttiin
piirretyt ääriviivat olisivat ansainneet voittopalkinnon, kuten
Evan Sayet twiitissään
toteaa.
10 kommenttia:
Teksasissa tällaisetkin asiat hoidetaan paljon paremmin kuin Euroopassa. Teksas on kuuma, yritteliäs ja edullinen asuinpaikka, jossa on melko vähän byrokratiaa, ja jossa ihmiset ovat suhteellisen konservatiivisia, myös teksasilaiset liberaalit ovat konservatiivisempia kuin liberaalit muualla USAssa.
Olemme siirtyneet toiseen vaiheeseen jossa ongelma ei ole islam vaan viides kolonna. He rinnastavat Puolueen ghetoissa käyttämän väkivallan niihin, jotka ghetoissaan puolustavat mila18:ssa sijaitsevia kotejaan.
Orjan sielu vaistomaisesti kaihtaa vapautta, vielä enemmän sananvapautta, ja kaikkein eniten vapaata aseenkanto-oikeutta.
Ne ovat asioita, jotka suistavat orjan vastuusta vapaan arjen kaaokseen ja niillä helposti vetää isännän raivon niskaansa.
Täytyy nyt vielä muistuttaa, että tämänkaltaisen toiminnan ovat myös tuominneet tai sanoutuneet siitä irti mm. Fox News, NYT, useat PENit, Donald Trumph, Bill O'Reilly, ja vaikkapa Homma, JH-a ja Timo Soini ABB-myrskyn pahimpina päivinä.
Tarkoitan siis Gellerin toimintaa.
Usein vasta tälläiset luotimyskyt erottelevat jyvät akanoista ja orjat vapaista(taistelijoista).
Minusta enemmän kuin pilakuvia tarvittaisiin aitoja toimia islamisoitumista vastaan.
Sananvapauden kannalta ne ovat oleellisia, mutta ajatus, että ne toimisivat jonkinlaisena siedätyshoitona, joka lopulta saisi islamilaiset tajuamaan kuinka lännessä onkin kiva elää antaen kaikkien kukkien kukkia, ei ole ollenkaan toimiva.
Nythän perussuomalaisilla on mainio tilaisuus näyttää kyntensä.
Perussuomalaiset on tässä demokratian vanki, kuten kaikki muutkin. Hallituksessakaan ei voi vaikuttaa kuin Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja siihenkin kahden muun puolueen kanssa. Eli tuskin saadaan ohjelmaa täydelleen läpi maahanmuuttopolitiikan osalta. Veikkaan, tai oikeastaan toivon, joustoa Kokoomuksen ja Kepun suuntaan työperäisessä ja heiltä taas joustoa PS:n suuntaan humanitaarisessa. Työperäisen maahanmuuton voisi vielä määritellä niin, että se todella tarkoittaa töihin tuloa valmiiseen työpaikkaan ja oleskelulupa olisi työpaikasta kiinni.
Islamisoitumisesta puhuminen jää edelleen yksittäisille edustajille, veikkaisin niin. Jos islamisoitumisen ehkäisemiseksi tehdään varsinaisia toimia, ne tehdään ikään kuin salaa muun ohella.
Näin minäkin PS:n mahdollisuudet näen. Paitsi, että demokratia on puoluedemokratian ja EU:nkin vanki.
Puoluepolitiikka tarkoittaa juuri tuota, mitä IDA sanoi. Eli suostutaan kompromisseihin, jotta päästään hallitukseen. Vaihtoehto olisi se, että Vihreät menisi persujen tilalle hallitukseen.
Todelliset poliittiset muutokset tapahtuvat hitaasti. Tässä äänestäjien kärsivällisyys monesti pettää. Moni ei tajua, että muutos mielipuolisesta politiikasta edes joten kuten järkevään vaatii suuria muutoksia puoluekannatuksessa.
Silti en pidä siitä, kuinka johtavat persut selittelevät asioita parhain päin kannattajilleen hommaforumille. En vain pidä, enkä perustele tätä mitenkään enkä kenellekään.
Hommalla ei juuri johtavia persuja näy kommentoimassa kuin silloin tällöin. Ja siellä on usein myös aivan älytöntä arvosteluakin, joho on ihan hyvä jonkun vastata.
Esimerkiksi Soinilla on varmasti tietyt puutteensa, mutta kokonaisuutena Soinin arvosteleminen menee yli, koska PS:ssä on kuitenkin varsin vapaat mahdollisuudet toimia. Nämä typerät erottamiset joita on tapahtunut ovat aina tapahtuneet kollektiivisilla ryhmäpäätöksillä kuitenkin. Tapauksessa, jonka itse parhaiten tunnen pumpattiin lähes väkisin yhden äänen paikallinen enemmistö parhaaseen kommarityyliin ja sitten painostettiin puoluejohtoa toimimaan demokratian nimissä.
Ehkä pahimmat virheet Soinilta olivat ottaa silloin junassa ex-tempore julkisesti kantaa Halla-ahoa vastaan ja Freddyn pyyhkiminen pois puoluevaltuustosta ilmeisen asiattomasti nostetun oikeusjutun vuoksi. Nämäkin ovat kääntyneet ihan asialliseksi meiningiksi kuitenkin, eikä mitään varsinaista vahinkoa ole syntynyt. Tietyllä tavalla jopa ymmärrän itse sen, että median nostamat kohujutut ottavat joitakin päähän, vaikka niille ei pitäisikään korvaansa lotkauttaa.
Lähetä kommentti