Tietysti se, että James Hirvisaari kutsui Seppo Lehdon Eduskuntaan vierailulle oli poliittisesti typerää ja saattoi jopa vahingoittaa ns. maahanmuuttokriittisten asemaa Perussuomalaisten sisällä. Tietysti oli typerää kutsua nimenomaan Seppo Lehto vierailulle. Mikä olisikaan voinut mennä pieleen? Tietysti media teki kohun siitä, että Seppo Lehto käyttäytyi, kuten Seppo Lehto aina käyttäytyy. Itse en halua nostaa omaa moraalista sädekehääni tuomitsemalla Seppo Lehdon kädenojennuksen, jonka media automaattisesti tulkitsi natsitervehdykseksi. Seppo Lehto vain aina tekee niin, koska hän on Seppo Lehto.
En usko, että Seppo Lehto natsitervehdyksellään ilmaisi palavaa halua kaasuttaa juutalaiset tai tehdä Suomesta juutalaisista vapaan tai saksalaisittain ”Judenreinin”. Enkä usko, että Seppo villitsisi kansanjoukot kaasukammioiden kannattajiksi. Tuskin edes valtamedian journalisteiksi itseään kutsuvat moraaliposeeraajat oikeasti uskovat tähän. Sepon uskottavuus on vain yksinkertaisesti liian vähäinen moiseen.
Valtamedia yritti ainakin Ykkösaamun lähetyksen perusteella tehdä James Hirvisaaresta ”aatteen miehen”. Tämä kuva on kuitenkin väärä. Todellisuudessa James Hirvisaari on periaatteen mies, ei mikään ideologinen hihhuli, jonka kaltaisia löytyy etenkin Vihreästä liikkeestä.
Hihamerkkikohu
Palataan hetkeksi menneisyyteen. Kansanedustaja Hirvisaaren eduskunta-avustaja Helena Eronen laati satiirisen kirjoituksen, jossa hän ehdotti eri kansanryhmille hihamerkkejä. Hirvisaari olisi voinut erottaa Helena Erosen siltä istumalta ja pelastaa näin asemansa Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Hirvisaari ei kuitenkaan tehnyt näin vaan piti Erosen avustajanaan ja hyväksyi tilapäisen erottamisensa Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Toiminnallaan Hirvisaari pelasti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin kasvot. Tämä kun oli mennyt täysillä mukaan valtamedian valheeseen perustuvaan kampanjaan James Hirvisaarta vastaan.
Hirvisaari tiesi, että valtamedian hysteerinen kampanja hihamerkkikohun ympärillä perustui valheeseen. Hirvisaaren oikeustaju ei kestänyt sitä, että hänen eduskunta-avustajansa olisi erotettu Turun Sanomien käynnistämän häikäilemättömän ajojahdin seurauksena. Hirvisaari uhrasi ennemmin itsensä ja alistui puolueen tahtoon.
Myöhemmin Helena Eronen itse erosi Hirvisaaren eduskunta-avustajan tehtävästään. Eronen kuitenkin twiittasi ja kertoi, että hänen tuntemansa James Hirvisaari on hyväsydäminen ja kiusallisen oikeudentuntoinen. Tämän Hirvisaari osoitti konkreettisesti toiminnassaan hihamerkkikohun yhteydessä.
Iltalehden toimittaja, johon Eronen twiittauksessaan viittasi, taas osoitti, että valtamedialla on suuria vaikeuksia myöntää virheitään riippumatta niiden suuruudesta. Toimittaja Tommi Parkkonen kirjoitti:
”Esimerkiksi Hirvisaarelle viideksi kuukaudeksi potkut eduskuntaryhmästä tuonut silloisen eduskunta-avustajan hihamerkkikirjoitus ymmärrettiin mediassa tahattomasti tai tarkoituksellisesti väärin: satiirinen - ehkä vähän kömpelö - kirjoitus ei oikeasti vaatinut vähemmistöille hihamerkkejä, vaikka niin media päätyi yksituumaisesti tuomitsemaan. ”
Tässä näen ensimmäistä kertaa valtamedia myöntävän, että hihamerkkikohu perustui vääriin tietoihin ja todennäköisesti tahalliseen väärinymmärrykseen.
Seppo Lehto
Hommaforum-keskustelupalstalla on ihmetelty, miten Hirvisaari saattoi olla niin typerä, että kutsui Seppo Lehdon Eduskuntaan. Syy on varsin yksinkertainen. Seppo Lehto on tuomion pituudella mitattuna Suomen pahin sananvapausrikollinen.
Seppo Lehto sai reilu kahden ja puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion useista herjauksista, kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. Itse en tiedä ketään muuta, joka olisi saanut sananvapausrikoksista sakkoja suurempaa tuomiota.
Jos Seppo Lehto olisi amerikkalainen, maan perustuslain ensimmäinen lisäys kieltää kongressia säätämästä sananvapautta rajoittavaa lakia. Lehtoa ei Yhdysvalloissa olisi voitu tuomita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai uskonrauhan rikkomisesta. Sen sijaan herjauksesta hänet olisi voitu tuomita, jos hänen väitteensä olisivat haitanneet hänen herjaamiensa henkilöiden ammatinharjoittamista.
Yhdysvalloissa herjaus on kuitenkin asianomistajarikos, joten yleinen syyttäjä ei olisi lähtenyt Seppoa näistä syyttämään. Lisäksi Sepon blogeissa olevat väitteet herjauksen kohteista olivat niin poskettomia ja räävittömiä, että kukaan täysijärkinen ei voinut niitä pitää totena. Tästä syystä Lehto olisi Yhdysvalloissa luultavasti jäänyt tuomitsematta. Koska Lehto ei mitä ilmeisimmin ole erityisen varakas eikä hän herjauksillaan ole tavoitellut tai saanut mitään taloudellista hyötyä, häntä vastaan ei kannattaisi lähteä käräjöimään Yhdysvalloissa.
Lehdon oikeudenkäynnissä herjauksen uhrit olivat joko poliitikkoja tai oikeuden virkamiehiä. Tämä sinänsä herättää epäilyn siitä, että järjestelmän edustajat suojelevat järjestelmää eli itseään. Lehto on perustanut törkyblogeja myös ”vähempiarvoisten” ihmisten nimissä. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan olleet valtionsyyttäjän kanteessa mukana, vaan näiden olisi pitänyt itse vaatia oikeutta itselleen.
Lehdon tuomio oli siis väärä monella eri tavalla. Tuomiossa ei osoitettu mitään todellista vahinkoa, jota Lehdon kirjoitukset olisivat aiheuttaneet. Lisäksi vahingonkorvausten saajat olivat poliitikkoja ja virkamiehiä, joiden pitäisi asemansa perusteella kestää rankempaa arvostelua kuin tavallisen tallaajan. Tuomio oli lisäksi kohtuuton, koska Seppo Lehdon toiminta tuskin kiihottaa ketään vihaamaan samoja ihmisryhmiä, joita Lehdon kirjoituksissa rutiininomaisesti ”panetellaan ja solvataan”, koska niistä käy selvästi ilmi, että niitä ei kukaan normaalijärkinen voi ottaa vakavasti.
Kirjoitukset ovat toki vastenmielisiä ja alatyylisiä sekä loukkaavat niiden kohteita. Kuitenkin kirjoitukset ovat ”kansantaiteilijan” eli vähemmän ystävällisesti ”kylähullun” tuotoksia, joihin ei pidä suhtautua vakavasti. Niille voi itse kukin hihitellä tai sivuuttaa ne, koska ne toistavat samoja teemoja kirjoituksesta toiseen.
Hirvisaaren ”rikos”
Ns. ”nuivien” piirissä yleisin Seppo Lehtoon kohdistettu arvostelu koskee sitä, että Lehto ”kusee omiin muroihin” ja vahingoittaa maahanmuuttokriittisten pyrkimyksiä päästä salonkikelpoisiksi. Tämä argumentti voidaan helposti kumota vastaväitteellä. Jos Lehdon toiminta oikeasti vahingoittaa maahanmuuttokriittistä liikettä, onko liikkeellä ylipäänsä mitään oikeasti relevanttia annettavaa?
Lehdon vierailu ajoittui sopivasti samaan ajankohtaan kuin Jussi Halla-ahon lakialoite, jossa pyritään muuttamaan pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kuitenkin jokainen itselleen rehellinen ihminen ei voi olla myöntämättä, että Halla-ahon aloitteella ei ole mitään mahdollisuuksia mennä läpi. Asia hautautuu lakivaliokuntaan, kuten Ylen journalisti radion Ykkösaamussa totesi mitenkään peittelemättä vahingoniloaan.
Valtamediassa ei ikinä keskustella lain mielekkyydestä tai sen ongelmista. Ainoa rikos, johon Hirvisaaren voi katsoa syyllistyneen, oli se, että hän vei keskustelun sivuraiteille eli Seppo Lehdon natsitervehdykseen. Lisäksi valtamedia sai taas aiheen spekuloida valtavirtapersujen ja maahanmuuttokriittisen falangin ristiriidoilla.
James Hirvisaarea voi arvostella monista asioista. Hänen kirjoituksensa ovat ehkä turhankin kärjekkäitä, ja niistä voi helposti luoda mediakohuja. Lisäksi hän ei ajattele muita maahanmuuttokriittisiä vaan vahingoittaa omalla toiminnallaan heidän menestysmahdollisuuksiaan. Hirvisaari siis kusee Seppo Lehdon tavoin omiin muroihin.
Toisaalta Hirvisaari pitää kiinni periaatteistaan. Kuten Helena Erosen twiittauksessa sanottiin, hän on kiusallisen oikeudentuntoinen. Hänelle ei ole tärkeintä poliittinen tarkoituksenmukaisuus tai oma poliittinen ura. Hänen mielestään jopa Seppo Lehdon kaltainen törkyturpa ansaitsee oikeutta, ja nykyinen oikeusjärjestelmä ei sitä hänelle tarjoa.
Seuraavissa vaaleissa potentiaalisen persujen äänestäjän kannattaa kysyä itseltään, tarjoaako persut mitään todellista vaihtoehtoa ns. ”vanhoille puolueille”. Onko kyseessä pelkästään valta-asemaan pyrkivä ryhmittymä, joka myy periaatteensa, jos hinta on sopiva? Onko sillä oikeasti merkitystä, osallistuvatko Perussuomalaiset seuraavaan hallitukseen vai eivät?
Joka tapauksessa James Hirvisaarelle tapahtumat ovat osoittaneet, että politiikassa kannattaa mieluummin valehdella uskottavasti, heittää omat liittolaiset susille ja syödä sanansa kuin olla James Hirvisaaren kaltainen periaatteen mies.
32 kommenttia:
Itse persuja kolmesti äänestäneenä voin sanoa, että jos Hirvisaaresta ei olisi päästy eroon, niin puolueen äänestäminen seuraavissa vaaleissa olisi tehnyt tiukkaa. Nyt se on huomattavasti helpompaa.
Vaalipäällikköni paikka on täytetty. Se on Vasarahammer, jos suostuu.
Yhä näkee vakavia kommentteja, että Eronen ehdotti hihamerkkejä maahanmuuttajille tai juutalaisille. Taisi varapuhemies Joutsenlahtikin jossain niin sanoa.
Hyvin kirjoitettu, valitettavasti oma ulosantini ei ole yhtä helposti luettavaa, mutta jos olisi, niin näin olisin omanikin muotoillut.
Karmeaa tapahtumassa on ololut se, että Hirvisaaresta tuli konna, paha mies, vaikka hän on ollut ainoa merkittävässä poliittisessa asemassa oleva, joka on antanut tukeaan sananvapausrikoksessa tuomitulle Lehdolle. Lehdon taidetta ei tarvitse hyväksyä tai ymmärtää (enhän minäkään ymmärrä Mustaa Mannerheimia), mutta hänelläkin on oikeus tehdä taidetta ja ilmaista itseään. Lehdon taide on niin abstraktia, ettei moni osaa sitä edes nähdä taiteena.
Luulisi että niin Soini kuin mediakin ymmärtäisivät, että suomalaisnen hyvinvointiyhteiskunta on pelkkä vitsi, jos meillä on Lehdon ja Hirvisaaren tapaisia miehiä, jotka oikeasti millään muotoa ihailisivat tai ns. fanittaisivat natsi-Saksaa. Soinista en näin uskokaan, mutta toimittajissa varmaan on, koska he tarkastelevat asiaa omasta punavihreästä näkökulmastaan, joka on siis lähimpänä stalinismia - Lehdon arvotelun kohdetta.
Koska Soini silti osallistui Hirvi-peijaisiin, niin katson että hän myi kovasti julkisuudessa esillä pitämänsä periaatteet (esim. homo- ja aborttikysymys) poliittisen harmonian säilyttämiseksi. Minusta hän teki väärin, mutta ole minäkin tehnyt asioita väärin ja kykenen elämään niiden kanssa ja odottamaan muidenkin kykenevän.
Kun 2011 Jytky poksahti, vähän sen jälkeen Halla-aho kirjoitti blogissaan, että pyrkimykset hajottaa puolue tulee olemaan kova, ja hän ei siihen osallistu. Jos hän pystyy sisäpiirissä elämään tuon tehdyn ratkaisun kanssa, luulen että muutkin omilla aivoillaan ajattelvat siihen kykenevät.
Ainoa yllätys Hirvisaaren "paljastaessa" mielipiteensä johtavista Persuista oli suhteessa Matias Turkkilaan. Minulle hänestä on jäänyt aika vastenmielinen kuva hänen toiminnastaan (ihmisenähän en häntä tunne), mutta niin vaan Hirvisaari piti Turkkilaa erinomaisena miehenä. Pitänee yrittää tarkastella asiaa uudelleen.
Seppo tarkoittaa hyvää myös, ei hän ole mikään "kylähullu." Hän ajaa mm. asiaa, johon enemmistö suomalaisista uskoo ja jota toivoo, eli maahanmuuton rajoittamista. Vaan koska Suomi ei ole oikea demokratia (mikä on?), niin kansan enemmistöä ei tässäkään asiassa kuunnella. Sepon keinoista voidaan olla montaa mieltä, mutta tarkoitus on hyvä.
Jep, ikävää että suuri osa ihmisistä ei vaivaudu ottamaan asioista selvää.
Kun lukee vaikka hirvisaaren blogikirjoituksia niin yksi suomen oikeudentuntoisimmista politikoista löytyy sieltä.
Lehtien artikkeleissa ja niiden blogikommenteissä on tosi paljon huuhaata.
Seppo ei ehkä halua kaasuttaa juutalaisia, mutta kenties hän haluaisi kaasuttaa islaminuskoisia ja venäläisiä.
Kumpaakin ihmisryhmää hän ilmeisesti vihaa verisesti.
Kumitonttu, Lehdolla on toki oikeus tehdä taidettaan, mutta hänellä ei ole oikeutta tehdä törkeitä häväistys-blogeja muista ihmisistä.
Hänen tuomionsa tuli pääasiassa törkeistä kunnianloukkauksista.
Huomasin, että Hirvisaari ei ollut puoluetoveriarvostelussaan maininnut Sampo Terhoa. Unohtiko Hirvisaari hänet? Vai eikö Hirvisaari pidä häntä tärkeänä hahmona?
Muistutetaan vielä kerran yksityisomisteinen media SAA olla kuinka puolueellinen tahansa. Ainoastaan verorahoitteiselta YLE:ltä voidaan vaatia puolueettomuutta.
Persuilla on rahaa, maksakoot jollenkin mediataholle, jotta saisivat persupäätoimittajan johonkin valtamediaan.
Ilta-Sanomien Ulla Appelsin on useammankin kerran tuonut julkisuuteen persumielisiä kannanottoja, joten kaikki media ei ole persuja vastaan.
Sampo Terho on Brysselissä, joten häntä ilmeisesti harvemmin näkee Eduskunnassa.
Luin läpi Hirvisaaren kommentit kollegoistaan. Suurin osa edustajista sai häneltä positiiviset arviot.
Heikoimmat arviot saivat Pirkko Ruohonen-Lerner, Tom Packalen ja Simon Elo.
Soinin johtamistaidot eivät myöskään saaneet hyvää arvosanaa, mikä ei minua lainkaan yllättänyt. Tässä suhteessa Soini muistuttaa englantilaista kaveriaan Nigel Faragea.
Ensinnäkin kiitos Vasarahammerille ja Kumitontulle
Oikaisu: Tietääkseni "Tomi" ei ole ollut tuomitsemassa minua käräjä-, eikä hovioikeudessa. Kaikissa syytteessä olevista töistä luettiin ja vaadittiin maksimia eli 2 vuotta vankeutta, muslimien uskonrauhan häirinnästä 6 kk on maksimi.
Joten "Tomin" motiivit eivät liene rehelliset, eikä puhtaat, vaan sivuraiteille yrittävät.
Seppo Lehto Tampere
Heilaava ihmisoikeusaktivisti
Politiikassa mukana olo ja siinä pärjääminen eli oman puolueen vaikutusvallan kasvattaminen onnistuu vain, jos noudatetaan poliittisen pelin sääntöjä. Näihin sääntöihin kuuluu valitettavasti se, että poliitikkojen pitää olla korrekteja ja varovaisia sananvalinnoissaan ja tekemisissään; ja heidän täytyy pitää pahimmat mölyt ja kärkevimmät mielipiteet mahassaan.
Näin ollen Hirvisaaren tempaus eduskunnassa oli todella typerää ja harkitsematonta ja söi omalta osaltaan persujen poliittista uskottavuutta taas roppakaupalla. Mistä tietenkin punaviher-propagandaan vihkiytynyt mediamme oli erittäin tyytyväinen.
Tuollaista poliittista emämunausta ei voi silitellä nimittämällä sen tekijää periaatteen mieheksi. Vaikka hän arkielämässään olisikin sellainen.
Seppo Lehdon tervehdyksen jokainen varmaan tulkitsee subjektiivisesti omista lähtökohdistaan kuten ihmisten välisissä kanssakäymisessä. Kukaan ei usko Lehdon nostavan Suomessa natsismia kukoistukseen kuten 30-luvulla Saksassa tehtiin.
Tästä huolimatta Lehdon kutsuminen eduskuntaan oli alakoulutason poliittinen virhe Hirvisaarelta ja kuvan ottaminen hihhulin natsitervehdyksestä katkaisi Hirvisaaren poliittisen uran nousukiidon Perussuomalaisessa puolueessa, mikä oli täysin oikein ja ansaittua.
Poliittista peliä pelataan sen omilla, vaikkakin kaksinaamaisilla säännöillä. Hirvisaari kaatoi pelipöydän ja Lehdon kautta niin sanotusti kusi nappuloiden päälle. Eihän siitä mitään muuta voi syntyä kuin tuhoa.
Vasara, tiesin toki Terhon olevan euroedustaja. Kuitenkin Hirvisaari arvioi muitakin puolueen edustajia (esim. Putkonen) kuin kansanedustajia.
Terhohan kirjoitti persuille talouspoliittisen tulevaisuusohjelman.
Arskan kommentti osoittaa hyvin, miten hyvinvointivaltion poliittinen järjestelmä toimii. Se, että se toimii huonolla moraalilla paremmin kuin korkeaa moraalia ylläpitäen ei valitettavasti voi olla oikea lähtökohta arvioida Hirvisaaren tai Lehdon tekoja.
Mitä tästä maailmasta tulee, jos toimintaa ei ohjaa korkeat eettiset normistot vaan kulttuurirelativismi? Jos arvioidaan esimerkiksi Edvin Linkomiehen toimintaa pääministerinä kesällä 44 ja sen jälkeistä (Kekkosen ajamaa) sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä, jotka epäilemättä olivat tarkoituksrnmukaisia eräille tahoille, niin ei kukaan voi puolustella Kekkosen toimintaa moraalisesti korkeaksi. Silti hänestä tuli presidentti.
Jos ymmärrät mitä tarkoitan.
En tunne asiaa kovin hyvin mutta käsitin, että Hitler-tervehdys liittyi jonkinlaisena protestina sananvapauskysymykseen, sananvapauslainsäädännön muutokseen ja Seppo Lehdon aikoinaan saamaan aivan tolkuttomaan rangaistukseen. Se oli kyllä minustakin oikeusmurha. Siis aivan kohtuuttoman pitkä rangaistus.
Eikö Hirvisaari ollut jo aiemmin suljettuna viideksi kuukaudeksi ulos persujen ryhmästä - käytännössä ilman syytä avustajansa huumorikirjoituksen takia. Soini halusi mielistellä mediaa.
Olen itse katsellut töissä esimieheni Lenin-paitaa asiasta mitenkään häiriintymättä - natsitervehdys ei ole sen kummempi asia kuin Lenin-murhaajan kuvan pito paidassa. Eduskunnassa on ollut aiemminkin performansseja - ne eivät sinne kuulu mutta onko puolueesta erottaminen nyt kumminkin liiallinen rangaistus Hirvisaarelle.
Saksassa Lehto olisi lentänyt hippulavinkuen linnaan tuosta tempusta. Tuomio olisi useampi vuosi, jos tekisi sen parlamenttitalossa.
Lehdon paikka olisi mielisairaala eikä vankila.
Politiikassa valitettavasti ei pärjää se, joka osoittaa korkeaa moraalia ja rehellisyyttä, vaan sellainen tyyppi, joka osaa luovia poliittisessa pelissä. Jonka säännöt ja strategian määräävät tiedotusvälineet ja media. Tärkeää ei ole se miten asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät.
Kekkonen osasi tämän pelin ja siksi hänestä tuli presidentti.
Nykymeno monikulttuurisuus-uskovaisineen, monikulttuurisuuden ihkuttaminen ja meidän omien hienojen länsimaisten arvojen väheksyminen ja demonisointi vihastuttaa myös minua ja suorastaan harmittaa vee-kirjaimella. Olen Aakulan kanssa täysin samaa mieltä Hiha-gate farssista ja Hirvisaari toimi silloin täysin oikein.
Tästä huolimatta punavihermedialle, jonka kautta suurin osa tavallisista ihmisistä muodostaa ohuen mielipiteensä puolueista ja media, joka on jytkystä lähtien kytännyt tilaisuutta puukottaa ja mustamaalata Perussuomalaista puoluetta - siis tällaiselle vähemmän puolueettomalle journalistiporukalle ei kannata itse antaa aseita, skandaaleita ja aihetta mustamaalaamiseen. Se hyödynnetään välittömästi.
Niin kuin nyt tehtiin.
Hirvisaarta voi oikeutetusti kutsua "periaatteen mieheksi" ja löytää tältä pohjalta perustelu Lehdon kutsumiselle eduskuntaan.
Oikeudentunto on hänelle tärkeämpi asia kuin poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Hirvisaari ei ole poliittinen pyrkyri.
Arskan kommentin ymmärrän kyllä. Tosin poliittisen pelin sääntöjä voi myös yrittää muuttaa. Itse ajattelen kansanedustajan vastaavan teoistaan lähinnä valitsijoilleen. Suomen järjestelmässä he tuntuvat vastaavan toiminnastaan lähinnä puolueelle.
Tiukka puoluekuri ei nykyisin enää ole vasemmiston yksinoikeus. Kaikki puolueet palkitsevat kuuliaiset edustajat ministerinviroilla ja jättävät liian itsenäiset toimijat paitsioon.
Jos poliitikko noudattaa Arskan mainitsemia politiikan pelisääntöjä, hän luultavasti menestyy urallaan. Toisaalta hän ei välttämättä pysty edistämään valitsijoidensa asiaa lainkaan.
Jukka kirjoitti:
"Eikö Hirvisaari ollut jo aiemmin suljettuna viideksi kuukaudeksi ulos persujen ryhmästä - käytännössä ilman syytä avustajansa huumorikirjoituksen takia. Soini halusi mielistellä mediaa."
Kyllä asia meni nimenomaan tuolla tavalla. Hirvisaari ei halunnut pelastaa nahkaansa antamalla potkut Helena Eroselle vaan kärsi ryhmästä erottamisen valitamatta.
Tapio Tuurin blogista bongasin tämän artikkelin. Siinä Soini mm. toteaa:
"Narsistiset irtiotot eivät tuo kansan tukea."
En tiedä, viittaako Soini narsistisilla irtiotoilla Hirvisaareen. Joka tapauksessa Hirvisaaren toiminta ei todista narsismista vaan jostain muusta. Ennemminkin puoluejohtajan omaa toimintaa voisi luonnehtia narsistiseksi.
Soini elää vielä vanhassa maailmassa ja luulee, että valtamediaa pitää mielistellä. Todellisuudessa valtamedia ei tule koskaan pitämään persuista. Toimittajien maailmankuva poikkeaa niin paljon keskivertosuomalaisen vastaavasta, että persujen agendaa on mahdotonta sovittaa yhteen median valtaideologian kanssa.
Soini ei ole koskaan ymmärtänyt sosiaalista mediaa vaan avoimesti halveksii sitä. Todellisuudessa valtamedia ei käy mitään keskustelua vaan pyrkii lähinnä vaientamaan sen, jos se ei itse pysty sanelemaan keskustelun ehtoja. Media elää omassa kuplassaan eli eräänlaisessa keinotodellisuudessa, jolla on vain vähän tekemistä kansalaisten kokeman todellisuuden kanssa.
tuuri, kyllä a. joutsenlahti piti erosen kirjoitusta täysin turun sanomien mukaisesti uutisoituna ehdottomana totuutena juutalaisten merkkaamisesta ja mahd. kaasuttamisesta. yst.terv. karva
" joutsenlahti piti erosen kirjoitusta täysin turun sanomien mukaisesti uutisoituna ehdottomana totuutena juutalaisten merkkaamisesta ja mahd. kaasuttamisesta"
Luin tämän jutun ja uskon siihen, koska Tapio valehtelee vain harvoin.
Joutsenlahti on kirkonmies ja sellaisena hyväntahtoinen ihminen. Hän valitettavasti aliarvioi ihmisen kyvyn valehteluun ja vääristelyyn. Jos hän aidosti uskoo Turun Sanomien totuuteen, tämä tarkoittaa, että kukaan persujen eduskuntaryhmässä ei ole kertonut hänelle asioiden oikeaa laitaa.
Onko muita tapauksia kuin tämä Erosen hihamerkkikohu, jossa media on selkeästi valehdellut persujen touhuista? Minulle ei sellaista tule mieleen, mutta voin olla väärässä.
Media kyllä nostaa kaikista vähäpätöisimmänkin persun toilailut esille.
"Media kyllä nostaa kaikista vähäpätöisimmänkin persun toilailut esille."
Se nostaa, koska siellä tiedetään, että puheenjohtaja on median vietävissä.
Itse luulin, että hihamerkkikohu olisi opettanut jotakin persujohdolle. Olin kuitenkin väärässä.
Kuva, missä tavallisen näköinen mies seisoo selin saliin päin eduskunnan lehterillä tehden kädellään jonkunlaisen eleen, on nyt hyppinyt viimepäivinä netissä silmille. Miestä en tunnistanut, eikä nimikään paljon sanonut.
Ja minkä ihmeen sorttinen "tervehdys", e.v.v.k. - Ele toi ensikatsomalla mieleen n.k. "PYH!" -viittauksen, mutta esiintymispaikkaa onkin tässä yhteydessä sanottu "Pyhäköksi".
Käsiele muistutti toisaalta järjestyksen valvojilta tuttua "Täällä ei ole enää mitään katsottavaa" -elettä. - Sehän oli ihan totta! sali oli tyhjä. Pyhät toimitukset tauonneet, tekopyhät mukaanlukien (jos siellä sellaisia on).
Asia asiana, ja kuva kuvana ilman ukopuolelta vedettyjä "merkityksiä". Mihinkähän maanrakoon se kuuluisa "Asialinja" lie joutunut, kun "kärpäshärkäset" niin kiinnostaa.
On inhimillistä, että menestys tuo helposti tullessaa halun päästä "parempiin piireihin". Sitä sitten yritetään tulla "salonkikelpoiseksi". Kannattaako uhrata jätkän kunnia, että pääsisi herrojen narriksi?
Timo Hännikäisen kirjoitus on hyvä:
Kielen hirmuvalta
Persujen ei kannata suostua toimimaan median kanssa median ehdoilla koska media ei suostu muuttamaan suhtautumistaan persuihin. Käytännössä persujen kannattaisi ryhtyä mediaboikottiin ja tiedottaa itse tai oman puoluelehden kautta.
Voi kysyä että millä valtuuksilla media olettaa voivansa määrätä poliittisen pelin säännöt ja strategian? Mediat itsessään ovat yrityksiä. Yrityksillä on omistajat. Toimittajat ovat palkattuja työntekijöitä. Mitkä ovat medioiden omistajien intressit? Mikä ovat toimittajien intressit? Tätä kysyin Vasaran blogissa pari juttua takaperin, joten Vasara voisi vastata joko sinne tai tähän.
Aidosti vapaa kilpailutilanne ja vapaa uutistarjonta medioiden välillä edellyttäisi sitä että persuja koskevaan uutisointiin käytetystä palstatilasta ja media-ajasta 1/3 olisi kielteistä, 1/3 neutraalia ja 1/3 myönteistä.
Ennen lehdet olivat puoluelehtiä tai puolueiden äänenkannattajia tai ne kannattivat jotain aatetta, ideologiaa tai katsantokantaa. Eri lehdiltä osasi odottaa tietynlaisia näkemyksiä tiettyihin asioihin. Lehdillä oli silloin enemmän eroja. Nykyään melkein kaikki mediat väittävät olevansa sitoutumattomia, mutta suurin medioiden jutuista muistuttaa toisiaan ja on yhtä ja samaa mössöä.
Jos maahanmuuttokriittinen ääni halutaan saada kuuluviin kunnolla, ja jos halutaan osoittaa humanitaarisen maahanmuuton järjettömyys ja kalleus, niin silloin sanoma pitää esittää sen median kautta, mitä suurin osa suomalaisista käyttää.
Eli valitettavasti ollaan valtamedian armoilla ja sen vuoksi kaikki viestit mitä PS-puolueesta kuuluu, pitää olla loppuun saakka harkittuja ja viileän analyyttisia. Tarjoamalla skandaaleita isolleveljelle tehdään pelkästään tuhoa maahanmuuttokriittiselle aatteelle ja toiminnalle.
Soini ei muuten ehkä tajua, miten paljon maahanmuutto kriittiset kaverit ja edustajat ovat tuoneet ääniä hänen puolueeseensa. Harmittaa Hirvisaaren kohtalo, vaikka miehen oma vika oli; ja harmittaa myös se, että Halla-ahoa viedään nyt Eurooppaan pois Timon pääministeri tieltä. Ehkä. Itse olen äänestänyt persuja 4 vuotta vain ja ainoastaan sen edustaman maahanmuuttokritiikin vuoksi. Eurooppa on Afrikan väestöräjähdyksen paisuntasäiliö ja monikulttuurisuuden jäljet ja sen tuoma auvo pelottavat ajattelevaa kansalaista.
Jos haluaa maahanmuuttokritiikille enemmän palstatilaa ja media-aikaa valtamedioissa niin se edellyttää toimittajien vaihdoksia. Se edellyttää massiivisia irtisanomisia ja henkilövaihdoksia mediayhtiöissä.
Taloudellinen paine ja kannattavuusvaikeudet ovat se mikä voi saada mediayhtiöt reagoimaan. Jos levikki, katsojamäärät, kuulijamäärät ja mainostulot tippuvat niin tuo vaikuttaa jossain vaiheessa.
Jos aiempaa suurempi osa asiakaskunnasta ja mainostajista on maahanmuuttokriittisiä niin omistajat eivät voi pitemmän päälle jättää huomioimatta tuota.
"jos halutaan osoittaa humanitaarisen maahanmuuton järjettömyys ja kalleus, niin silloin sanoma pitää esittää sen median kautta, mitä suurin osa suomalaisista käyttää."
Eli internetin ja sosiaalisen median kautta?
Valtamedia on taantuva toimiala. Harva haluaa maksaa toimitetusta aineistosta. Ei maksanut ennenkään, vaan sen tekivät mainostajat. Valtamedian nykyinen liiketoimintamalli on tuhoon tuomittu, kun kotiin kannettuun sanomalehteen tottuneet ja siihen luottamaan oppineet sukupolvet menevät hautaan.
Toimittajien ideologinen puusilmäisyys vain nopeuttaa kehitystä.
Maahanmuuttokriittiset eivät saa näkemyksiään läpi valtamediassa ilman, että niitä vääristellään ja ammutaan olkiukoilla ja Hitler-korteilla tohjoksi.
Valtamedian kautta ei kannata edes yrittää saada omia näkemyksiään esille. Sen sijaan on yritettävä minimoida valtamedian aiheuttamat vahingot mm. osoittamalla sen ideologinen yksisilmäisyys ja älyllinen alamittaisuus. Tämä ei ole erityisen vaikeaa.
Jussi Halla-aho on menestynyt pelkästään internetin ansiosta, vaikka valtamedia on suhtautunut häneen 90-prosenttisesti negatiivisesti. Halla-aholle sattui alkuvaiheessa lipsahduksia, mutta nykyisin hän osaa jo minimoida valtamedian vihamielisyyden aiheuttamat vahingot.
Jussi Halla-Aho kirjoitti kerran minulle toimivansa "Seppo Lehdon hengessä", ja myös häntä Seppo Lehto oli tapaamassa eduskunnassa.
Nyt kuitenkin Jussi ottaa median edessä kovasti etäisyyttä Seppoon(ystäväänsä)?
James on osoittanut suoraselkäisyytensä median valheiden edessä. Samaa ei voi sanoa Eduskunnan kaikista perussuomalaisista.
James kirjoitti mielenkiintoisen arviointinsa heistä.
Kun tuli luettua tämä uudestaan, niin huomioni kiinnittyi erittäin loukkaavaan termiin.
"Ylen journalisti"
Suomessa ei ole enää journalisteja. On tavallisia ihmisiä kohtaan loukkaavaa kutsua asenteellista paskaa suoltavia tyyppejä journalisteiski, toimittajaksikin kutsuminen on kyseenalaista.
Mielestäni Junes Lokka käytti Ylen suojatyöläisestä osuvaa termiä, joka tosin loukkaa oikeita prostituoituja.
Lähetä kommentti