Pääministeri Mari Kiviniemi tuomitsi Kainuun Sanomissa pride-kulkueeseen tehdyn iskun ja ihmetteli samalla Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen lausuntoja.
”En edes löydä sanoja, kun minun on niin vaikea ymmärtää Räsäsen ajattelutapaa. Että hän yrittää löytää hyväksyttävää syytä iskulle.”
Räsänen kieltämättä asetti sanansa taitamattomasti, kun hän ryhtyi pohdiskelemaan seuraavaa:
”Voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn typerän hyökkäyksen tulkita myös vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle?”
Räsänen ei kuitenkaan pitänyt hyökkäystä hyväksyttävänä vaan pohdiskeli iskun taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tosin nykypäivän keskusteluilmapiirissa tuollainen pohdiskelu herättää epäilyksiä pohdiskelijan motiiveista. Siksi Kiviniemen oli niin helppo nostaa itsensä Räsästä korkeammalle moraaliselle tasolle lyttäämällä tämän.
Sukupuolineutraali avioliitto
Räsäsen puolue puolustaa ponnekkaasti perinteisiä perhearvoja ja vastustaa ”sukupuolineutraalia avioliittoa”. Räsänen ei kuitenkaan ollut tarpeeksi fiksu ymmärtääkseen, että Pride-iskun kommentointi ja perhearvot olisi kannattanut pitää erillään.
”Sukupuolineutraalin avioliiton” käsitteellä ja Pride-iskulla ei nimittäin ole juurikaan tekemistä keskenään. Kyseinen sanahirviö on luotu Oikeusministeriön hanketta, jossa homojen ja lesbojen rekisteröidyt parisuhteet nostetaan juridisesti samanarvoisiksi oikean miehen ja naisen välisen avioliiton kanssa.
Koska lesbopari ei keskenään voi yksin hankkia lasta, perheen perustamiseen tarvitaan aina kolmas osapuoli eli mies. Jos lesboparin toiselle puolikkaalle annetaan oikeus adoptoida toisen osapuolen synnyttämä lapsi, on olemassa riski, että lapsen siittäneen miehen oikeuksia loukataan. Lisäksi miehen rooli lapsen kasvattamisessa mitätöidään, koska lapsi kasvaa ilman isää.
Kristillisdemokraatit ymmärtävät mainiosti, että avioliitossa on kyse miehen ja naisen välisestä sopimuksesta. Eduskunnan käsittelyyn tuli toinenkin hanke eli ns. ”avoerolaki”, jossa avosuhteessa elävien oikeudet toisten omaisuuteen asetetaan samankaltaisiksi avioliiton kanssa.
Avosuhteessa pariskunta ei ole viitsinyt tai halunnut virallistaa suhdetta. Jos suhde venyy, pariskunnalle saattaa kertyä paljonkin yhteistä omaisuutta, jonka jakamisesta erotilanteessa ei ole sovittu. ”Avoerolain” tarkoituksena lienee selkiyttää omaisuuden jakoa riitatilanteessa.
Käytännössä sekä ”sukupuolineutraalin avioliiton” että ”avoerolain” taustalla vaikuttaa eniten feministinen ideologia, jonka myötävaikutuksella avioliitosta on vuosien saatossa tehty miehelle erittäin epäedullinen ja riskialtis sijoitus. Epäonnistuneen avioliiton myötä omaisuus menee jakoon, ja lasten huoltajuus jää pääsääntöisesti naiselle. ”Avoerolain” myötä omaisuus menee jakoon myös avosuhteen ajaessa karille. Puhtaasti rationaaliselta pohjalta miehen ei ole järkeä sitoutua mihinkään sellaiseen parisuhteeseen, jossa puolisoilla on yhteistä omaisuutta.
Nykyisin yhä useammat naiset hankkivat lapsen ”yksin” eli tarkoituksella kasvattavat lapsen ilman, että samassa taloudessa asuisi miespuolista kumppania. Tämä ei olisi mahdollista, mikäli veronmaksaja ei kompensoisi puuttuvaa elättäjää. Mies siis maksaa joka tapauksessa.
Arvoliberalismi ei ainoa syy
Kristillisdemokraatit eivät siis ole täysin sisäistäneet kaikkia niitä tekijöitä, jotka kaivavat maata avioliiton alta. On kuitenkin yksi avioliittotyyppi, johon lainsäädäntö soveltuu mainiosti. Tämä on ns. ”lukumääräneutraali avioliitto”, jossa yksi mies pitää useita puolisoita ja maksattaa ”yksinhuoltajapuolisoiden” kustannukset veronmaksajalla. Ruotsin vihreät ovat jo esittäneet ”lukumääräneutraalin avioliiton” virallistamista ja on vain ajan kysymys, milloin vastaava esitys nähdään Suomessa.
En siis jaa Räsäsen ja kristillisdemokraattien käsitystä arvoliberalismista varsinaisena ongelmana. Kyse ei ole arvoliberalismista vaan postmodernista egalitarismista, jossa syrjittyjen ryhmien asemaa parannetaan heikentämällä syrjivien ryhmien asemaa, jolloin ”todellinen” tasa-arvo toteutuu. Valkoinen heteromies joutuu tässä pelissä ainoastaan maksajan rooliin, koska hän ei kuulu mihinkään syrjittyyn ryhmään.
Minusta mikään ilmiö yksinään ei riitä selittämään avioliittoinstituution romuttumista. Varma olen ainoastaan siitä, että poliitikot ja virkamiehet typeryyttään pahentavat ongelmia kontrolloinnin tarpeellaan ja säätämällä lakeja, jotka tekevät tilanteen paljon alkuperäistä pahemmaksi.
18 kommenttia:
Tasa-arvo on niin himmeä oppi, että ilmeisesti sitä kukaan poliitikko ei halua avata tarkoituksella. Tai ehkä hekään eivät tiedä, mitä tasa-arvo todellisuudessa on, ja siksi kyseisestä opista ei puhuta. Toki meitä suomea puhuvia on vain viisi miljoonaa, joten näitä asioita pitää etsiä netistä, koska ns. Hesarin viisaistakaan kukaan ei asiaa ole julkisuudessa pohtinut. Suomi on yhden asian maa, ja nyt se ainoa totuus on tasa-arvo.
Tasa-arvo on aina ja poikkeuksetta toisen yksilön tai ryhmän yksilönvapauteen puuttumista. Mitenkään kärjistämättä voi väittää, että tasa-arvo omillaan toimeentulevien oikeuksien rajoittamista. Tästä saa, niin halutessaan, luotua kuvan, että yksilönvapautta arvostavien mielestä ei-omillaan toimeentulevat ovat hylkiöitä, joita voi kohdella kuin kuraa.
Tasa-arvolla on oma historiallinen taustansa, jossa tasa-arvolla tarkoitettiin ihmisen oikeutta elää ilman orjuutta. Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntynyt tasa-arvon käsite koski juuri maaorjia. Ei kovinkaan yllättäen, käsitteen suurin vastustaja oli Euroopan suurin orjanomistaja - katolinen kirkko.
Kun katolisen kirkon vastustus saatiin asetettua tasa-arvoa vastaan, luotiin edellytys vastakkainasettelulle, jonka toisessa ääripäässä oli kirkko ja toisessa taloudellinen tasa-arvo ja luotiin pohja sosialismille. Vaikka tasa-arvolla ei alun perin tarkoitettu tulontasausta, olemme - kiitos myöhemmin luodun sosialistisen opin - päässeet tilanteeseen, jossa tasa-arvon vastustaminen osoittaa "äärioikeistolaista rasismia".
Jos yhteiskunta huolehtii isän ja äidin roolista, kuten kibbutseissa ja sovhooseissa tai nykypäivän P-Koreassa, ei perheellä ole tietenkään mitään merkitystä. Nämä ovat kaikki luonnollista jatkumoa sille ajattelulle, että jonkun muun tulee kantaa vastuu minun ja sinun valinnoistasi. Ja koska suurin osa ihmisistä on laumasieluja, on selvää että vetoamalla alhaiseen oikeuteen ryöstää muilta hengenpitimikseen (ikään kuin siitä olisi edes kyse enää), saa poliittista kannatusta.
Jokaisen konservatiivin tai klassisen liberaalin tulisi ymmärtää, että seppolehdot ja jameshirvisaaret tekevät työn meidän muiden puolesta. Ei se näinkään voi mennä.
"Jokaisen konservatiivin tai klassisen liberaalin tulisi ymmärtää, että seppolehdot ja jameshirvisaaret tekevät työn meidän muiden puolesta. Ei se näinkään voi mennä."
Jep.
Koska katolinen kirkko mainittiin lainaan katekismusta :D :
"Lähivastuun periaate ei sovi yhteen minkäänlaisen kollektivismin kanssa...."
Jokaisen konservatiivin tai klassisen liberaalin tulisi ymmärtää, että seppolehdot ja jameshirvisaaret tekevät työn meidän muiden puolesta. Ei se näinkään voi mennä.
Hirvisaaren läpät vielä nieleskellen laitan jonkinlaisen sananvapauden esitaisteluna, mutta että Seppo? Ei sillä, ei Seppo vankilaankaan kuulu, mutta hänen jutuissaan on kyse kyllä jostain ihan muusta kuin sananvapaudesta.
Tasa-arvo tarkoitti vallankumouksen yhteydessä myös ns. kolmannen säädyn (tiers d'État) vaatimaa suhteellista valtaa, eli että säätyjen edustuksen piti olla suhteessa niihin kuuluvien ihmisten määrään.
Minusta arvokonservatiivien tempoilu avioliittoasiassa on jotenkin älytöntä. Homojen avioliiton rinnastaminen lain edessä heteroiden avioliittoon ei ole millään tavalla pois keneltäkään. Vasarankin julistus siitä, miten tässä nyt homot tulevat ja adoptoivat heteroiden lapset pois, on vähintään älyvapaata.
Mikään - siis kerrassaan mikään - ei estä nykypäivänä naisia hankkimasta lasta siittävän miehen l. biologisen isän tästä mitään tietämättä, eikä miehellä, joka epäilee olevansa jonkun lapsen isä, ole lain edessa muutenkaan juuri mitään oikeuksia. Sitä ei adoptio-oikeus muuta miksikään.
En ole eri mieltä siitä, että ongelmia syntyy lähinnä siitä, että sosiaaliturva on viritetty yksinhuoltajanaisten tarpeisiin. Mutta tämä ei ole mitenkään homojen vika, eikä se toisaalta ole syynä siihen, että miehet menevät tyhmyyksissään niitä lapsia tekemään. Minusta erittäin hyvä periaate näissä asioissa on, että jos panee, niin pitää olla myös valmis maksamaan. Jos ei ole valmis maksamaan, niin hankkii vaikka vasektomian.
Jos taas haluaa olla isä, niin hankkii lapset avioliitossa sellaisen naisen kanssa, joka ei näitä hömpötyksiä kannata. Ymmärrän toki turhautumisen näiden juttujen edessä, koska tätä "vahva nainen hankkii lapsen ilman miestä"-läppää toitotetaan kovasti joka tuutista, mutta joku realiteetti olisi hyvä olla mukana. Suurin osa isättömyydestä on edelleen lähtöisin miehen omasta halusta. Tällaisten lakienkin säätämisen jälkeen niitä tulisi mitä, muutama sata vuodessa.
Todelliset vanhemmuuden ongelmat ovat jossain ihan muualla.
mutta että Seppo?
Niin, siis seppo oli pienellä ja yhteen kirjoitettu, joten en nyt suoranaisesti tarkoittanut juuri Seppo Lehtoa. En tiedä mitä muuta tuhoa Lehto aiheutti kuin vitutusta ja hampaankiristystä, joten pelkkään mielipahaan annettu rangaistus on kova. Tuntuu poliittisen eliitin kostolta eikä tarkoitukselta suojata yhteiskuntaa sitä uhkaavalta väkivaltaiselta rikolliselta tai varkaalta.
Jos vertaa amerikkalaisiin herjablogeihin, rangaistus on selvä sananvapauden rajoittaminen. Jos Tidari on sitä mieltä, että "kyllä muuten, mutta en Lehdon tapauksessa", niin kuulostaa kovin Jarkko Tontin mielipiteeltä Halliksesta. Vankilaan kuuluvat ne, jotka ovat väkivaltaisia tai varkaita. Lehtoa en tällä tietämyksellä osaa asetta kumpaankaan lokeroon.
Ei sillä, että arvostan Lehdon taiteellista ulosantia, mutta eipä moni arvosta Hannu Salaman, Harro Koskisen, Katariina Lillqvistin, Salman Rushdien tai Lars Vilksinkään. Taiteen kohdalla pitää juurikin paikkansa, että makuasioista ei pidä kiistellä.
Tasa-arvo tarkoitti vallankumouksen yhteydessä myös ns. kolmannen säädyn (tiers d'État) vaatimaa suhteellista valtaa, eli että säätyjen edustuksen piti olla suhteessa niihin kuuluvien ihmisten määrään.
Onko todella näin? Onko fransmanneilla oikeasti ollut pyrkimys antaa valta niille, jotka eivät maksaneet veroja? Vähän samaanhan ollaan menossa Suomessakin, kun tulonsiirroilla eläviä äänestysikäisiä on enemmän kuin veronmaksajia. Mutta että jo 200 vuotta sitten? Se tietysti selittäisi, miksi sosialisteille Ranskan vallankumous on niin merkittävä.
Homojen avioliiton rinnastaminen lain edessä heteroiden avioliittoon ei ole millään tavalla pois keneltäkään.
No kysehän on mielipiteestä. Jos sinua ärsyttää kreationismi, niin mikset hyväksy sen opettamista koulussa? Millä tavalla sen opettaminen toisten lapsille on pois sinulta (no ei välttämättä juuri Tiedemieheltä vaan monilta muilta entisen poppoosi kannattajilta)? Tai pakkoruotsi; miksi sitä vastustetaan? Ei ole mitään näyttöä, että se heilauttaisi Suomen taloutta mihinkään suuntaan.
Homoavioliitto on nähdäkseni heteroilta pois siitä, mitä he tuntevat tai kuvittelevat perheen laillisen merkityksen olevan. Samalla tavalla kuin pakkoruotsi - kuvitellaan että sen tilalla opiskeltaisiin jotain muuta kieltä, josta olisi hyötyä. Aika uskottava kuvitelma, mutta kuinka paljon muulle kielelle on todellista tarvetta, jos ei ruotsiakaan tule käytettyä.
Onko fransmanneilla oikeasti ollut pyrkimys antaa valta niille, jotka eivät maksaneet veroja?
Kolmannen säädyn säätyläisinä ei pidetty muuta kuin miehiä, jotka itse elättävät itsensä työllään, joten vastaus tässä suhteessa oli että "ei ollut". Kannattaa muistaa, että ennen vallankumousta siis käytännössä kaikkia oikeaa työtä tekeviä pidettiin jonkin sortin roskaväkenä.
Homoavioliiton rinnastaminen pakkoruotsiin on älytöntä, koska pakkoruotsi koskee kaikkia. Homoavioliitto koskisi vain avioituvia homoja.
Se, miten laki kohtelee kahden samaa sukupuolta olevan henkiön perhejärjestelyjä, ei vaikuta mitenkään siihen miten se kohtelee kahden eri sukupuolta olevan perhejärjestelyjä. Tästä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä; konservatiivien väitteet että sillä on merkitystä, ovat sinun omien käsitteittesi mukaan "vasemmistolaisia", l. puuttumista toisten ihmisten negatiivisiin vapauksiin. Se on sitä haloslaista ajattelua, jonka mukaan yhden vaurastuminen on "yhteisestä pussista" pois.
Kreationismin opettaminen on tietysti jokaisen vanhemman oma asia. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että verovaroin rahoitettu koululaitos toteuttaa opetuksellista funktiota, eli levittää tietoa, ei kreationismilla tietenkään siinä voi olla sijaa.
Tällä tasolla voidaan tietenkin esittää argumentti, että avioliitto laillisena sopimuksena toteuttaa funktiota, jossa mies ja nainen tekevät muksuja. Mutta jos tämä todella on sen funktio, niin avioliitolla ei pitäisi olla mitään merkitystä lapsettomien ihmisten tapauksessa. Toinen väittämä voi tietenkin olla se, että avioliiton tehtävänä on tehdä porukasta heteroja. Tähän ei oikein voi sanoa mitään, mutta ei se nyt kovin hyvin tunnu toimivan.
Homoavioliiton rinnastaminen pakkoruotsiin on älytöntä, koska pakkoruotsi koskee kaikkia.
Ei koske. Pakkoruotsia opetetaan vain valtion rahoittamissa kouluissa ja niiden tutkinnoissa sitä edellytetään. Suomessa on paljon yo-kirjoituksensa muissa maissa tehneitä, jotka eivät ole opiskelleet ruotsia.
Homoavioliitto koskisi vain avioituvia homoja.
Kai se nyt koskee jokaista naimisissa olevaa ihmistä, jos toinen sopijapuoli (lue: valtio) muuttaa yksipuolisesti sopimuksen ehtoja näin merkittävällä tavalla.
Se, miten laki kohtelee kahden samaa sukupuolta olevan henkiön perhejärjestelyjä, ei vaikuta mitenkään siihen miten se kohtelee kahden eri sukupuolta olevan perhejärjestelyjä.
Jos tuo on lähtökohta asian tarkastelulle, niin sitten ei voi päätyä muuhun lopputulokseen kuin mihin sinäkin olet päätynyt. Minusta tuossa lähtökohdassa on kuitenkin virhe, kuten mainitsin edellisessä kappaleessa.
Mutta jos tämä todella on sen funktio, niin avioliitolla ei pitäisi olla mitään merkitystä lapsettomien ihmisten tapauksessa.
Ei kai nyt vajota tälle tasolle, HV?
Kai se nyt koskee jokaista naimisissa olevaa ihmistä, jos toinen sopijapuoli (lue: valtio) muuttaa yksipuolisesti sopimuksen ehtoja näin merkittävällä tavalla.
Eivät heterojen avioliittosopimuksen ehdot muutu lainkaan siitä, että homoseksuaalit voivat tehdä (muuten) samansisältöisen sopimuksen. Tämä on taas vasemmistolainen argumentti, jonka mukaan se, että minä saan palkata putkimiehen, on jotenkin pois kajaanilaiselta maalarilta.
En oikeasti tajua tätä nyt yhtään. Avioliitto on sopimus, jossa valtio on mukana siinä mielessä, että sillä on joitain perimiseen ja siihen liittyvään verotukseen ja lisäksi joihinkin sosiaalitukiin liittyviä seuraamuksia (joskin jälkimmäiset taidetaan nykyään laskea jo avoliittojen osalta). Muu liittyy lähinnä pariskunnan keskinäisiin omaisuusjärjestelyihin jos avioliitto puretaan.
Miten tämä muuttuu, jos samanlainen sopimus on mahdollinen myös homoille?
Yritän nyt vain lyhyesti että ehtii viikonlopun viettoon.
Tietenkään kenenkään nyt vihityn heteroparin laillinen asema suhteessa toisiinsa tai valtioon ei muutu. Se, mikä muuttuu, on avioliittoinstituutio. Tällaista hidasta hivutustahan tämä on joka puolella. Jos et omista asetta, mitäs se sinua liikuttaa, jos aseenkantoluvat rapsitaan pois. Jos et omista autoa, ei paljon liikuta jos ruuhkamaksut tulee. Jos olet nettosaaja, veronkorotuksilla ei ole sinulle merkitystä. Eli ei tässä nyt olla puhumassa siitä, "onko joku asia joltain pois", koska se on mahdollisimman huono perustelu. Suurimmassa osassa tapauksia mikään ei ole enemmistöltä pois, joten valtio laittaa porukkaa koko ajan enemmän ja enemmän kyykkyyn, mutta lopputulema ei ole mairitteleva.
Minusta ihmisten tulee osoittaa aktiivisuutta omissa valinnoissaan, eikä niin, että valtio holhoaa joka paikassa. Esimerkki: minusta oli väärin, että avoparit rinnastetaan aviopareihin, koska he eivät ole aktiivisesti osoittaneet tahtoaan vihkiytyä.
En ole tasa-arvon kannattaja, ja kaikkihan me olemme erilaisia. Joku homo, joku ei. Miksi siis homoilla tulee olla oikeus avioliittoon, koska avioliitto on miehen ja naisen luoma mini-instituutio, jonka varaan koko yhteiskuntarakenne perustuu.
Kun homot saavat avio-oikeuden, avioliitolla ei enää ole merkitystä, vaan se on juhla muiden joukossa. Ja koska mielestäni valtion ei tule puuttua yksityisten ihmisten juhliin, niin minusta koko avioliittoinstituutio olisi syytä lakkauttaa.
Jännä juttu.
Ongelma on siinä, että homot tykkäävät mennä naimisiin mutta eivät tykkää olla naimisissa. Heille siis tuo sirkuspuoli on avioliitossa se pääasia - leivän kanssa on niin ja näin. Homot ovat hyvin promiskuitiivisia, ja homosuhteet pääsääntöisesti kestävät vain lyhyen aikaa. Poikkeuksiakin toki on.
Lesboilla puolestaan on sitten päinvastoin - heidän suhteensa ovat hyvin kestäviä ja pitkiä mutta aseksuaalisia - termi lesbian bed death lienee tuttu?
Voidaan vain ihmetellä, että mihin ihmeeseen tuota homoavioliittoa oikein tarvitaan? Eikö virapari riitä? Meillä on jo virapari olemassa.
Avioliitolla on yksiselitteinen tarkoitus, ja se on miehen ja naisen välisen parin virallistaminen lasten tuotantoa ja yhteiskunnan uusintamista varten. Lapsettomat parit toki menettelevät - niin kauan kun he ovat poikkeuksia säännöstä. Mutta homo- ja lesboparit eivät tuota lapsia. Miksi heillä pitäisi olla avioliittoa? Vai onko se unelma häistä niin valtava?
Ruukinmatruuna meni itse naimisiin maistraatissa ruokatunnilla ilman sen kummempia seremonioita. Avioliiton kestävyys on kääntäen verrannollinen häiden hintaan.
Homot ovat hyvin promiskuitiivisia, ja homosuhteet pääsääntöisesti kestävät vain lyhyen aikaa.
Onko tästä jotain näyttöä?
No, näillä siis mennään. Ei tuohon ole mitään sanottavaa, koska ero on arvomaailmassa; minä katson että lain pitää olla sama kaikille, te ette.
No, näillä siis mennään. Ei tuohon ole mitään sanottavaa, koska ero on arvomaailmassa; minä katson että lain pitää olla sama kaikille, te ette.
Me katsomme, että avioliitto on instituutio, jonka tarkoituksena on yhteiskunnan uusintaminen perheen perustamisen ja lasten hankinnan kautta ja koska a) vain heteroparit voivat saada yhteisiä lapsia ja b) ydinperhe takaa lapselle optimaaliset kasvuolosuhteet, muut parisuhde- ja perhemallit eivät voi olla samanarvoisia ydinperheen kanssa eikä niille ole oikeutusta antaa avioliiton asemaa. Kyse ei ole siitä, etteikö laki ole kaikille sama. Kyse on siitä, että jo lähtökohtaisesti eri ihmissuhdemallit ovat eriarvoisessa asemassa ja niin niiden tuleekin olla.
Meillä on jo virapari. Emme tarvitse "sukupuolineutraalia avioliittoa" yhtään sen enempää kuin "lukumääräneutraalia avioliittoakaan".
Me katsomme, että avioliitto on instituutio, jonka tarkoituksena on yhteiskunnan uusintaminen perheen perustamisen ja lasten hankinnan kautta.
Höpöhöpö, jos katsoisitte, niin olisitte sitä mieltä, että avioliiton voi mitätöidä niinkauan kuin ei ole lapsia. Ette kuitenkaan ole tätä mieltä, joten valehtelette.
Asia on ihan yksinkertainen. Te olette Kumiksen käyttämän termistön mukaan "vasemmistolaisia", eli haluatte puuttua toisten ihmisten vapauksiin.
Konservatiivinen argumentti on toisenlainen; se perustuu siihen, ettei konservatiivi hyväksy mitään muutosta, ellei se ole paluuta kuvitteelliseen kulta-aikaan (joka konservatiivin laadusta riippuen sijaitsee jossain 30-100 vuoden päässä menneisyydessä). Se ei perustu funktionaaliseen tarkasteluun. Kaikki muu on jälkirationalisointia.
On myös kolmannenlainen argumentti, jota ei voi oikeastaan kutsua konservatiiviseksi, vaikka se joskus siihen sekoitetaan. Se on näiden uusnatsien suosima "homot v*****n", joka oikeuttaa esimerkiksi kaasuttamisen. Se perustuu samaan ajatukseen, johon monen "konservatiivin" homoviha, eli yksinkertaisesti erilaisuuden vihaamiseen. Tätä luonnollistetaan milloin milläkin jutuilla.
"Meillä on jo virapari. Emme tarvitse "sukupuolineutraalia avioliittoa" yhtään sen enempää kuin "lukumääräneutraalia avioliittoakaan"."
Juuri näin. Sukupuolineutraalin avioliiton perustelut ovat kuitenkin ideologiset ja nojautuvat täydellisen syrjimättömyyden periaatteeseen.
Avioliittoinstituution korottaminen homoseksuaalien rekisteröityneen parisuhteen yläpuolelle on syrjintää eli sotii postmodernia tasa-arvoajattelua vastaan. Siksi homojen ja lesbojen parisuhteesta pitää tehdä "tasa-arvoinen" avioliiton kanssa, vaikka minun näkemykseni mukaan avioliittoa ja homo-/lesbosuhdetta ei voi rinnastaa keskenään.
Hyviä kommentteja Tiedemieheltä!
Itsekin elän kuudetta vuotta lapsettomassa (hetero)avioliitossa. Pitäisikö avioliittomme siis mitätöidä? Ja jos ei, niin miksi ei, jos kerta avioliiton tarkoitus on vain (?) väestön uusintaminen?
Loogisempana ja mukavampana ratkaisuna pidän sitä, että avioliitto sallitaan millaiselle pariskunnalle tahansa, oli mahdollisuus hankkia lapsia tai ei.
Lapsettomat parit toki menettelevät - niin kauan kun he ovat poikkeuksia säännöstä.
Ovatko he enää poikkeuksia? Eivätkö he päinvastoin yleisty yleistymistään?
Ja homot tai lesbothan voisivat saada täyden adoptio-oikeuden. Saataisiin lisää kasvattajaehdokkaita orpolapsille.
minusta oli väärin, että avoparit rinnastetaan aviopareihin, koska he eivät ole aktiivisesti osoittaneet tahtoaan vihkiytyä.
Minustakin voisi jokin etuoikeus edelleen suoda aviopareille verrattuna avopareihin juuri siksi. Mutta juuri siksikin mahdollisuus vihkiytyä on sallittava homopareillekin, jos kerta rekisteröity parisuhde ei kata kaikkea tarvittavaa.
Lähetä kommentti