Viime viikkoina lehdissä on näkynyt uutisia raaoista rikoksista, joissa uhri on surmattu erityisen julmalla tavalla ja hänen päänsä on surman jälkeen katkaistu. Amerikkalaisessa Stop All Monsters –blogissa puhuttiin jopa kansainvälisestä päidenkatkaisuviikosta.
Pään katkominen terrorikeinona nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun Abu Musab Al-Zarqawin johtama Irakin Al-Qaeda julkaisi joukon päänkatkomisvideoita. Itse en ole pystynyt katsomaan ainuttakaan, vaikka internetistä kaikki ovat tietysti löydettävissä. Zarqawin toimien myötä monille syntyi käsitys, että päidenkatkaisijat ovat yleensä muslimeja.
On toinenkin syy yhdistää päiden katkaisu nimenomaan islamiin. Profeetta Muhammad saapui Mekasta Yathribiin (Medina) vuonna 622, jolloin siellä asui kolme juutalaista heimoa. Näistä yksi oli Banu Qurayza. Juoksuhaudan taistelun jälkeen Banu Qurayzan jäseniä syytettiin petoksesta ja heimon miespuolisilta jäseniltä katkaistiin pää ja naiset sekä lapset orjuutettiin.
Kolme tapausta
Kolmella ”päidenkatkaisuviikon” karmealla tapauksella ei uutisraporttien mukaan ole mitään yhteyttä islamiin. Ensimmäinen tapaus sattui Kanadassa Greyhound-bussissa lähellä Winnipegiä, kun kiinalaissyntyinen matkustaja puukotti vierustoveriaan toistaiseksi tuntemattomasta syystä ja katkaisi surman jälkeen uhriltaan pään. Lawrence Auster väittää, että kiinalaissyntyinen Hui-kansaan kuuluva murhaaja olisi muslimi, mutta hänen lähteensä ovat sen verran epämääräisiä, että niiden perusteella on mahdotonta tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
Toinen tapaus tulee Brasiliasta, jossa mieshenkilö katkaisi 20-vuotiaan englantilaisen tyttöystävänsä pään ja kuvasi teon kännykkäkamerallaan. Tapausta kommentoinut poliisi kertoi: ”Osa valokuvista näytti samalta kuin Talibanin vastaavat, joissa katkaistu pää asetetaan ruumiin päälle.”
Kolmas ja viimeisin päidenkatkaisu tehtiin Kreikassa Santorinin paratiisisaarella, jossa 31-vuotias kreikkalainen mies katkaisi 25-vuotiaan naispuolisen opettajan pään ja kantoi sitä pitkin katuja, ennen kuin poliisi pysäytti miehen ampumalla.
Kanadassa tehty murha vaikuttaisi etukäteen uskottavimmin muslimin tekemältä, koska kesäkuussa 2006 Kanadassa paljastui terrorisuunnitelma, jossa yksi tekijöistä suunnitteli tunkeutuvansa Kanadan parlamenttiin ja katkaisevansa pään Kanadan pääministeriltä. Pidätyksen jälkeen viranomaiset kertoivat, että tekijät ”edustivat laajoja yhteiskuntakerroksia” (broad strata of society). Luonnollisesti iskun suunnittelijoiden muslimitaustan merkitystä yritettiin vähätellä.
Poliittisesti korrekti media
Suomessa valtamedia jättää yleensä kertomatta väkivaltarikollisten etnisen tai uskonnollisen taustan. Tästä on olemassa Julkisen sanan neuvoston ohjeistus, jonka mukaan rikoksesta epäillyn etninen tausta voidaan ilmoittaa, jos se on uutisen olennaisen sisällön kannalta tarpeellista. Viisas journalisti todennäköisesti jättää etnisen taustan varmuuden vuoksi mainitsematta, jos epäilty edustaa jotakin etnistä tai uskonnollista vähemmistöä. Jos taas epäilty kuuluu kantaväestöön, etnisen taustan voi huoletta mainita.
Samaa käytäntöä noudatetaan muuallakin läntisessä maailmassa eli tässä mielessä suomalainen media ei poikkea muista positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Erityisesti silloin, jos teko on omiaan herättämään epäilyksiä islamilaisesta terrorismista, media raportoi kieli keskellä suuta ja välttelee islamin ja terrorismin yhdistämistä toisiinsa. On paljon helpompaa kertoa epäillyn kärsivän mielenterveysongelmista kuin sanoa hänen olevan muslimi.
Päidenkatkomistapauksista on mahdotonta sanoa, ovatko tekijät muslimeita vai eivät. Nimien perusteella yksikään edellä mainittujen kolmen murhan tekijöistä ei ole muslimi. Se, että islamin osuutta epäillään, johtuu sekä islamilaisten terroristien aiemmista teoista että poliittisesti korrektista mediasta, joka suorastaan pakottaa lukemaan rivien välistä, kuten entisessä Neuvostoliitossa oli tapana. Tiedotusvälineiden linja siis on omiaan herättämään epäluuloja sekä uutisointia että muslimeja kohtaan, mikä tuskin on ollut tarkoitus, kun hienoja journalistin ohjeita on laadittu.
5 kommenttia:
Näissä tapauksissa, ja muslimien vastaavissa on se periaatteellinen ero, että näissä kolmessa tapauksessa uhrit mitä todennäköisimmin olivat jo kuolleita siinä vaiheessa kun heidän päänsä leikattiin irti.
Muslimeille näyttää olevan tärkeätä nimenomaan tappaa pää irroittamalla, hieman samaan tapaan kuin Azteekeilla oli tapana uhrata omalle Jumalalleen ihmisiä tappamalla heidät kiskomalla/leikkaamalla sydän irti.
Eli nuo "viikon leikkaukset" mitä todennäköisimmin tehtiin ainoastaan murha mielessä, ei uskonnollista hartautta harjoittaen.
Lawrence Auster väittää, että kiinalaissyntyinen Hui-kansaan kuuluva murhaaja olisi muslimi, mutta hänen lähteensä ovat sen verran epämääräisiä, että niiden perusteella on mahdotonta tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
Auster on käsittääkseni varsin arvostettu hahmo amerikkalaisessa konservatiivissa blogosfäärissä, mutta en ole itse osannut ottaa äijää vakavasti luettuani tämän bloggauksen Mark Steynista:
http://www.amnation.com/vfr/archives/003492.html
Austerin kirjoituksissa on hyviä ja huonoja varsin tasapuolisesti. Miehen kyky vieraannuttaa periaatteessa omiin ajatuksiinsa sympaattisesti suhtautuvia ihmisiä on käsittämätön. Auster ei tee kompromisseja, mistä syystä hän on ja jää marginaalihahmoksi.
Auster osaa kuitenkin ilmaista tiettyjä asioita lyhyesti ja ytimekkäästi.
Steyn on Austerin mielestä tuominnut Euroopan häviämään eikä piittaa Euroopan kohtalosta. Vaikka tämä olisi totta, Steynin ilmaisutavassa on niin paljon hyvää, että tuollaisenkin voi antaa anteeksi. Auster ei näe harmaan sävyjä.
En ole tutustunut Austerin Steyn-kritiikkiin muuten kuin tuon vähän paranoidin vuodatuksen osalta. Olisi kiinnostavaa saada linkki johonkin asiallisempaan kirjoitukseen.
Itselleni ei syntynyt America Alone -teoksesta sellaista mielikuvaa, että Steyn ei piittaisi Euroopan kohtalosta. Tuskinpa Steyn olisi vaivautunut kirjoittamaan kirjaa, joka suurelta osin käsittelee juuri Euroopan kohtaloa, jos tämä kohtalo olisi hänelle täysin yhdentekevä. Käsitys Steynin antieurooppalaisuudesta perustunee hänen piikikkääseen kirjoitustyyliinsä, joka kohdistuu paljolti eurooppalaisiin politiikkoihin (ja rivikansalaisiinkin). Sinänsä Steyn on – luultavasti mm. belgialaisen sukutaustansa takia – huomattavasti keskimääräistä amerikkalaiskonservatiivia kiinnostuneempi Euroopasta ja paremmin perillä sen tilanteesta.
En jaa Austerin kritiikkiä Steynia tai Robert Spenceriä kohtaan. Minusta hänen arvostelunsa on suurimmaksi osaksi kohtuutonta ja hän ajaa vain itsensä nurkkaan omaan "traditionaaliseen konservatismiinsa".
Steynin kirjasta voi tulkita, että hän pitää Eurooppaa menetettynä tapauksena. Itse näen asian niin, että hän pyrkii vaikuttamaan Yhdysvaltoihin, jossa osa demokraateista haluaa ottaa joissakin asioissa (esim. terveydenhuolto ja sosiaaliturva) mallia Euroopasta ja jossa Euroopan Unionia pidetään yleisesti hyvänä asiana.
Lähetä kommentti