Elokuva Susien Laakso (Valley of the Wolves Iraq) on jo muutaman vuoden vanha, mutta itse sain katsottua elokuvan vasta äskettäin. Kyseessä on runsaasti kohua herättänyt turkkilainen elokuva, jonka tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltojen miehittämään Pohjois-Irakiin. Filmi on kaikkien aikojen kallein Turkissa tehty elokuva (10,9 miljoonaa dollaria) ja keräsi ennätysyleisöt erityisesti Turkissa ja Euroopassa asuvien turkkilaisten keskuudessa.
Elokuva
Elokuvan alkaa, kun amerikkalaiset sotilaat tyhjentävät Turkin armeijan etuvartion ja huputtavat tukikohdassa olleet sotilaat. Tämä sinänsä dokumentoitu tositapahtuma kerrotaan tapahtumat kokeneen ja itsemurhaa tekevän turkkilaisupseerin näkökulmasta. Elokuvan päähenkilö, entinen Turkin salaisen palvelun Agentti Polat Alemdar (Necati Sasmaz) lähtee Irakiin kostamaan ystävänsä puolesta.
Irakissa amerikkalaisjoukot terrorisoivat siviiliväestöä komentaja Sam Marshallin (Billy Zane) johdolla, kunnes turkkilainen Alemdar ystävineen panee hommat järjestykseen. Kyseessä on kohtuullisen tavanomainen toimintaelokuva, jossa keskinkertainen käsikirjoitus sitoo action-kohtaukset löyhästi toisiinsa. Kohtausten välillä kuvataan amerikkalaisten ja erityisesti komentaja Marshallin äärimmäistä pahuutta ja islamin moraalista ylivertaisuutta amerikkalaisten edustamaan mammonan palvontaan verrattuna.
Näyttelijät suoriutuvat rooleistaan varsin heikosti. Perinteisesti konnan rooleissa kunnostautuneet Billy Zane ja Gary Busey pystyvät vain rutiinisuorituksiin. Länsimaiseen katsojaan ei myöskään vetoa pääosaa esittävän Necati Sasmazin ilmeettömyys ja puukasvoisuus, jolle jopa Steven Seagalin on vaikea pärjätä.
Kohun aiheuttajat
Koska olen aiemmin lukenut elokuvan kohua herättäneistä kohtauksista, ne eivät enää hätkähdyttäneet. Ehkä elokuvan törkeimmin kuvattu hahmo on irakilaisilta vangeilta elimiä varastava juutalainen lääkäri (Gary Busey). Kohtaus, jossa lääkäri poistaa vangeilta elimiä ja pakkaa niitä Tel Aviviin, Lontooseen ja New Yorkiin meneviin laatikoihin, tosin poistettiin elokuvan amerikkalaisesta levitysversiosta. Buseyn hahmo edustaa selkeää antisemitismiä eikä sillä ole vastinetta todellisuudessa, toisin kuin joillakin muilla elokuvan tapahtumilla.
Tositapahtumista Abu Ghraibin vankilaskandaali on myös onnistuttu ujuttamaan elokuvaan, kuten myös amerikkalaissotilaiden ammuskelu häissä ja vankeja sisältävän kuljetuskontin ”tuulettaminen” konetuliaseella. Nämä irralliset tapahtumat on sisällytetty juoneen, jotta amerikkalaisten julmuus tulisi katsojalle selväksi.
Pääkonna Sam Marshall on kuvattu elokuvassa vakaumuksellisena kristittynä, ja elokuvassa on kohtauksia, jossa Marshall keskustelee krusifiksin kanssa. Kun Polat Alemdar ja Marshall kohtaavat ensimmäisen kerran, Marshall selviytyy tilanteesta käyttämällä kurdilapsia ihmiskilpinä. Marshallin pahuuden vastapainona elokuvassa on hyveellinen Sheikki Abdurrahman Haris Kerkuki (Ghaz Massoud). Amerikkalaissotilaat surmaavat häissä sheikin ottotytär Leylan (Berguzar Korel) aviopuolison, mutta sheikki estää Leylaa ryhtymästä itsemurhapommittajaksi.
Vain Turkkilaisille
Elokuvassa ”islam ei ole mikään monoliitti”, vaan eri kansallisuudet on kuvattu enemmän tai vähemmän hyvinä turkkilaisesta näkökulmasta. Tästä syystä Susien Laakso ei olekaan menestynyt erityisen hyvin Turkin ulkopuolella. Jossain mielessä elokuvaa voi pitää jopa rasistisena.
Päähenkilö Alemdarin edustamat turkkilaiset on kuvattu ylimmän herrarodun edustajina. Heidän alapuolellaan tulevat Irakin turkinsukuisen vähemmistön turkmeenien edustajat ja kolmantena Alemdarin taistelutoveri Abdulheyn (Kenan Coban) kaltaiset turkkilaismieliset kurdit. Arabit esiintyvät elokuvassa sivuroolissa, ja heidät on kuvattu hyväuskoisina hölmöinä. Arabien alapuolella tulevat vielä Pohjois-Irakissa enemmistönä olevat kurdit, jotka on esitetty amerikkalaisten hännystelijöinä.
Joillekin länsimaalaisille voi olla piristävää nähdä amerikkalaiset elokuvassa vaihteeksi roiston roolissa, kun heidät useissa Hollywood-elokuvissa kuvataan hyveellisinä sankareina. Amerikkalaiset osaavat kuitenkin tehdä huomattavasti Susien Laaksoa parempia itsekriittisiä elokuvia.
Susien Laakson amerikkalaisvastaisuus, antisemitismi ja rasismi lähinnä rasittavat eivätkä tee keskinkertaisesta toimintaelokuvasta yhtään parempaa vaan pikemminkin huonomman. Kysyä sopii myös, milloin nähdään menestynyt turkkilainen elokuva, jossa käsitellään itsekriittisesti armenialaisten kansanmurhaa tai Turkin armeijan toimintaa kurdialueilla.
Elokuvan traileri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti