Tosielämän poliisi voittaa parodiapoliisin

Ylikomisario Jari Taponen viihtyy julkisuudessa. Hän on myös toiminut poliisin ennalta ehkäisevän työn kansikuvapoikana kuten esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa, joka on päivätty samalle päivälle kuin Turun terrori-isku.

Ensimmäistä kertaa Taponen nousi julkisuuteen Alppilan katujengien yhteydessä. Itse kirjoitin tästä joulukuussa 2014. Tuolloin tieto nuorisoa ryöstelevästä katujengistä tuli julkisuuteen mutta ei poliisin kautta vaan sosiaalisesta mediasta. Taposen tehtävänä oli tuolloin selitellä asiat parhain päin.

Katujengit koostuivat enimmäkseen maahanmuuttajataustaisista nuorista. Taponen selitteli asiat olemattomiksi postmodernilla verbaaliakrobatialla. Selitysten perusteella mitään katujengejä ei ollut vaan ”löyhiä kaveriporukoita”. Sen jälkeen Taponen vielä selitti pois maahanmuuttajataustaisuuden kysymällä, mitä maahanmuuttaja sitten tarkoittaa.

Taponen esiintyi Alppilan tapausten yhteydessä televisiossa räppäri Steen1:n kanssa. Kyseinen räppäri on nimennyt itsensä Helsingin keskustassa kaksi poliisia murhanneen Steen Christensenin mukaan. Taposta tämä ei tuolloin häirinnyt.

Taposesta tuli suvakkien suosikkipoliisi, joka poseerasi selfiessä yhdessä ”päivystävän anarkistin” eli Suvi Auvisen kanssa. Omassa twiittauksessaan Taponen totesi:

”Ymmärrys vaatii kohtaamista ja dialogia. Joskus mahdollisuus tulee eteen yllättäen.”

Taponen sosiaalisessa mediassa

Taponen on myös tullut tutuksi sosiaalisessa mediassa, jossa hän on herättänyt negatiivista huomiota yhdessä ylikomisario Jussi Huhtelan kanssa. 

Varsinainen kohu nousi, kun Taponen äityi kommentoimaan Turun marokkolaisen terroristin läsnäoloa suomalaisella yläasteella. Turun terrori-iskun yhteydessä paljastui, että terroristi oli viettänyt vuoden turkulaisella Puropellon yläasteella. 

Terroristi oli ilmoittautunut alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi, koska alaikäinen saa paremmat edut kuin täysi-ikäinen turvapaikanhakija. Ruotsissa on tutkittu asiaa ja havaittu, että 75 % alaikäiseksi ilmoittautuneista turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä.

Turun kaupungin sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen perusteli käytäntöä sijoittaa alaikäisiksi ilmoittautuneet turvapaikanhakijat kouluihin seuraavasti:

” Tämä Valmo-koulutus on suomen kieleen, kulttuuriin, kouluympäristöön ja suomalaisiin samanikäisiin tutustumista. Ajatuksena on ollut pitää maahanmuuttajat kantaväestön kanssa tekemisissä, jotta he kotoutuisivat paremmin.”

Taustalla on myös oletus, että koulua käyvä alaikäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija saa todennäköisesti oleskeluluvan. Samanlainen käytäntö on muissakin Suomen kunnissa, vaikka opetuksen voisi aivan hyvin toteuttaa myös turvapaikanhakijoiden asuinpaikassa. Olen itsekin ollut tilaisuudessa, jossa vanhemmille kerrottiin turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta yläasteelle. 

Yksikään päätöksestä vastuussa oleva ei nähnyt toimintatavassa mitään ongelmaa. Kukaan ei edes ajatellut, että alaikäiseksi ilmoittautunut voisi muodostaa turvallisuusriskin koulun muille oppilaille. Päätöksestä vastuussa olevat ja turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät pitivät tulijoita teineinä, vaikka heistä nykytiedon valossa kolme neljästä valehteli ikänsä. Marokkolaisen tekemä terrori-isku on luultavasti avannut joidenkin silmät, mutta ylikomisario Jari Taponen ei Twitter-kommenttiensa perusteella kuulu näihin.

Taponen ei missään vaiheessa ymmärtänyt, että hänen kyvyttömyytensä nähdä turvallisuusriskejä taustaltaan epämäääräisten aikuisten miesten sijoittamisessa yläasteen kouluihin järkyttäisi kouluikäisten lasten vanhempia. Sen sijaan hän jatkoi itsensä kaivamista syvemmälle kuoppaan.

Julkisuuden hallintaa

Tieto Taposen kommenteista levisi sosiaalisessa mediassa ja löysi tiensä hollantilaisen Metro-lehden sivuille sekä amerikkalaiselle Infowars-sivustolle. Tässä vaiheessa suomalainen media ei kertonut Taposen sammakoista mitään.

Kun uutinen vihdoin julkaistiin suomalaisessa valtamediassa, Taposesta oli tehty tapauksen varsinainen uhri. Tässä Mtv:n sivuilla julkaistussa uutisessa Taponen yrittää selittää, mistä asiassa oikeasti oli kyse.

”Tämä on tyypillistä informaatiovaikuttamista, jolla pyritään polarisoimaan keskustelua ja yhteiskuntaa. Laitamme Twitteriin mitä hyvänsä, niin sitä lähdetään vääristelemään.”

Hyväntahtoisesti tulkittuna Taponen on oikeassa. Hänen sanomisiaan tulkittiin pahantahtoisesti siksi, että hän kieltäytyi ymmärtämästä, miksi joku voisi olla huolissaan siitä, että yläasteikäisten joukkoon sijoitetaan aikuisia arabi- ja afgaanimiehiä ja että tämä vaarantaa suomalaislasten turvallisuuden.

Taponen ”ymmärtää” rikollisia, mikä tuli jo ilmi Alppilan ryöstöjen yhteydessä.

” On ihminen tehnyt minkä rikoksen tahansa, jonain päivänä hän vapautuu vankilasta ja hänen pitäisi olla silloin yhteiskuntakelpoinen.”

Taponen ei Twitterissä jäänyt vaille tukea. Entinen demari ja nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoitti kolme Taposta ymmärtävää viestiä. Yhdessä niistä hän sanoi:

”…nuo tappajat ovat pikemminkin tuuliajolla olevia lapsia ja nuoria ja orpoja kuin mitään uskonoppineita ja kulttuurisotureita.”

Yksi tällainen ”tuulijajolla oleva orpo” tappoi Turussa kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Taponen ja Vartiainen hehkuttavat hyveellisyyttään ”ymmärtämällä” terroristia ja viittaavat kintaalla terroristin uhreille ja heidän omaisilleen.

Päättäjät ja viranomaiset hyvyyspsykoosissa

Syksyn 2015 maahantulijavyöryn jälkeen on käynyt selväksi, että tavallisten suomalaisten turvallisuus ei ole viranomaisten ja poliittisten päättäjien prioriteettilistan kärjessä. Ainakin se jää toiseksi silloin, kun pelissä on tulijoiden oikeudet ja viranomaisen arvovalta. Valtiovalta pyrkii ennemmin tukahduttamaan arvostelun kuin myöntää olleensa välinpitämätön ja sinisilmäinen tai ylipäänsä väärässä.

Jari Taponen ei ainakaan myönnä tehneensä mitään väärin. Hän jatkaa kuoppansa kaivamista twiittaamalla ensin Ylen islamia valkopesevän artikkelin ja seuraavaksi Teemu Tammikon surullisen kuuluisan ja puhki nauretun ”punahilkkakirjoituksen”.

Taposen vastauksista arvosteluun näkee myös yhden julkista keskustelua yhä myrkyttävän teeman. Saara Jantusen kirja Infosota on myynyt hyvin tai ainakin ajatus ”informaatiovaikuttamisesta” on mennyt hyvin läpi viranomaisten keskuudessa. Vetoaminen ”informaatiovaikuttamiseen” on Taposen kaltaiselle selkärangattomalle poliisille helppo ja halpahintainen keino välttyä vastaamasta arvosteluun ja leimata arvostelijat Putinin trolleiksi.                           

 

                           

Sipilä ja syyllisyys

Pääministeri Juha Sipilä kutsui kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat luokseen eilen 6.9. keskustelemaan turvallisuudesta. Keskustelu sujui ilmeisesti hyvin, koska Sipilä luonnehti tilaisuutta ”globaalisti ainutlaatuiseksi”. Puheenjohtajat myös laativat vetoomuksen, jossa he toivoivat kansalaisten luottavan suomalaiseen oikeusvaltioon ja viranomaisten toimintaan.

Valitettavasti vetoomukseen sisältyvään toiveeseen ei voi yhtyä syksyn 2015 tapahtumien ja äskettäisen Turun terrori-iskun jälkimainingeissa. Luottamus oikeusvaltioon ja viranomaisiin on heikentynyt. Sen palauttamiseksi tarvittaisiin paljon muutakin kuin hurskaita toiveita ja tyhjiä julkilausumia.

Julkilausuma poliittista teatteria

Julkilausuman tarkoitus selvisi jo tänään eduskunnassa, kun Sipilä ”näpäytti” Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta:

”Me olimme samassa palaverissa ja tuomitsimme kaikenlaisen vihapuheen. Kun puhumme maahanmuutosta, meidän pitää auttaa sotaa pakenevia. Luulen, että tässä salissa kaikilla on sama käsitys.”

Luulisi, että Perussuomalaiset olisivat tähän mennessä oppineet olemaan allekirjoittamatta heille tarjottuja epämääräisesti kirjoitettuja julkilausumia. Allekirjoittaminen oli Perussuomalaisten johdolta ajattelematonta. Julkilausumilla ei turvallisuutta paranneta eikä terrorismia torjuta.

Julkilausumat ovat näennäistekemistä, joilla annetaan kuva, että hallitus muka olisi tekemässä jotakin, vaikka hallitus ei syksystä 2015 lähtien ole tehnyt yhtään mitään suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Hallituksen merkittävimmät turvallisuuteen liittyvät toimet liittyvät ”vihapuheen” torjuntaan. Sisäministeri Paula Risikon johdolla poliisiin palkattiin 50 lisätyöntekijää kyttäämään kansalaiskeskustelua internetissä. Hallitus ei halua suojella suomalaisia vaan haluaa, että suomalaiset pitävät turpansa kiinni eivätkä muistuta siitä tosiasiasta, että Sipilän hallituksen tekemiset ja ennen kaikkea tekemättä jättämiset myötävaikuttivat Turussa tapahtuneeseen terrori-iskuun.

Sipilä vastuussa

Juha Sipilä tunnetusti tarjosi Kempeleen kotiaan turvapaikanhakijoiden asuinpaikaksi. Tieto levisi Lähi-idän tiedotusvälineisin ja lisäsi suurella todennäköisyydella Suomeen pyrkijöiden määrää. Twitterissä joku koiranleuka nimitti Sipilän täyttämättä jäänyttä lupausta ”juhapuheeksi”, joka on vielä paljon haitallisempaa kuin vihapuhe.

”Juhapuhe” on sitä, että typeryyttään ja ymmärtämättömyyttään esitetään hyvää ihmistä ja luvataan hädästä kärsiville kaikkea hyvää ja kaunista. ”Juhapuhe” on tarkoitettu julkisuuteen ja pönkittämään puhujan julkista kuvaa.

Vihapuhe terminä taas kuuluu sananvapautta tukahduttaneisiin totalitaristisiin diktatuureihin. Termi on tarkoituksella elastinen ja sen tarkoituksena on tukahduttaa julkinen keskustelu ja leimata ikävistä asioista puhuvat keskustelijat. Mikäli leimaaminen ei auta, tukahduttaminen toteutetaan tarvittaessa tuomioistuimen kautta.

Sipilän hallituksessa sisäministerin tointa hoiti alun perin Petteri Orpo. Tämä älyltään keskinkertainen mutta retorisesti kohtuullisen lahjakas poliitikko ei syksyllä 2015 tehnyt elettäkään maahantulijavirran pysäyttämiseksi vaan päin vastoin pyrki aktiivisesti vastustamaan kaikkia ehdotuksia rajoittaa laittomien maahantulijoiden virtaa Ruotsista.

Kun Orpo vihdoin pakon sanelemana perusti Tornioon ”järjestelykeskuksen”, jonne rajanylittäjät koottiin rekisteröintiä varten, häntä ylistettiin valtamediassa suureksi neroksi. Mediahypen seurauksena tämä ”Mr Chance” valittiin hurraahuutojen saattelemana Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Viimeksi tämä renessanssinero julisti Paasikivi-seurassa, että Afrikan hyvinvointi on EU:n ja sitä kautta myös Suomen kohtalonkysymys. Moni Orpon toimintaa pitempään seurannut varmasti toivoisi, että Orpo lähtisi sinne Afrikkaan rakentamaan hyvinvointia ennemmin kuin jatkaisi valtiovarainministerinä ja Kokoomuksen puheenjohtajana, koska Afrikassa hän luultavasti saisi vähemmän vahinkoa aikaiseksi kuin sisäministerinä syksyllä 2015.

Kun Perussuomalaiset valitsi kesäkuun puoluekokouksessa Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi, Sipilä ja Orpo puhuivat ”arvopohjasta”, ikään kuin se estäisi Perussuomalaisten jatkon hallituksessa. Nyt jo tiedämme, että tämä puhe ”arvopohjasta” ja Sipilän teatraalinen eroilmoituksen tuhoaminen olivat ennalta suunniteltuja ja tarkoitettu julkisuuteen hämäykseksi peittämään suomalaisen demokratian häpäisy. Sipilän hallituksen enemmistö eduskunnassa lepää ohuella pohjalla Timo Soinin vanavedessä hillotolppaa kärkkyvän Siniset-ryhmän varassa.

Ainoa, mitä Sipilällä ja Orpolla on enää jäljellä on ”arvopohja”, jonka varassa nämä kriisiaikana pahasti vajavaisiksi osoittautuneet poliittiset johtajat voivat lekotella ja nauttia omasta moraalisesta erinomaisuudestaan.

Mitä Turun isku paljasti?

Turun isku paljasti, että järjestelmä on pahasti sairas. Sitä jäytää järjestelmän sisäinen poliittinen korruptio, jonka ansiosta johtavat poliitikot ja virkamiehet keskittyvät enemmän miellyttämään Euroopan Unionia kuin äänestäjiään. Seurauksena on lipevä alamaisasenne, jota Sipilän hallitus on osoittanut erityisesti Saksaa ja Angela Merkeliä kohtaan.

Tarja Halosen 12 vuotta kestäneen presidenttikauden aikana suomalainen virkakoneisto on hiljalleen mädätetty globaalia vastuuta toteuttavaksi maailmanparannusorganisaatioksi, jonka prioriteetit ovat jossain muualla kuin kansalaisten edun varjelemisessa. Toimintaa leimaa todellisuuspakoinen käsitys omasta kaikkivoipaisuudesta, ikään kuin virkamies suomalaisen veronmaksajan rahalla olisi kykenevä ratkaisemaan globaaleja ongelmia tai tekemään jihadistisesta murhaajasta sosiaalidemokraattisen yhteiskunnan kelpo kansalaisen.

Parhaiten tämä kävi ilmi, kun IS uutisoi Suomeen palaaville vierastaistelijoille suunnitellusta ”ohituskaistasta”. Kirjoitin jihadistien terapiaohjelmasta jo vuonna 2014, jolloin sisäministeriö jo suunnitteli Syyriasta palaaville ”exit-ohjelmaa”. Mukana oli tuolloin sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, joka IS:n mukaan lausui seuraavaa:

”Nopeasti apua tarvitsevat ennen kaikkea taistelualueelta palaavat lapset ja perheet, jotka ovat olleet väkivaltaisessa ympäristössä ja nähneet ja ehkä kokeneet väkivaltaa. Vierastaistelijoiden osalta sen selvittäminen, ovatko he syyllistyneet rikoksiin, on ensisijaista. Myös heille voidaan tarjota tukitoimia harkinnan mukaan jossain vaiheessa.”

Toimintaan käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tukirahoja. Suosittelen kaikkia välttämään Raha-automaattiyhdistyksen kolikkopelien pelaamista, koska niiden tuotot ohjataan juuri tämän kaltaiseen maailmanparannukseen.

IS:n uutisessa haastateltiin myös Vantaan perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsbomia:

”Ajattelen niin, että jos yhteiskuntaan integroituminen on parhaita suojamekanismeja radikalisoitumista vastaan, asunto, työpaikka ja opiskelu ovat keskeisiä.”

Jihadistien hyvinvointi on järjestelmälle tärkeämpää kuin suomalaisten turvallisuus. Järkevässä yhteiskunnassa Syyriasta palaavilta otettaisiin kansalaisuus tai oleskelulupa pois ja heidät karkotettaisiin tai otettaisiin säilöön, jos karkottaminen ei ole mahdollista. Veronmaksajan rahaa ei tuhlattaisi terapiapuuhasteluun.

Turun isku paljasti myös, että suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa yksikään vallanpitäjä ei ole vastuussa yhtään mistään. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg valehteli A-studiossa Suomen kansalle, että sisäministeriö muka tietäisi kaikkien tulijoiden taustat. Marokkolaisen terroristin tapauksessa näin ei todellakaan ollut, vaan mies sai käydä koulua suomalaislasten kanssa turkulaisella yläasteella vaikka oli 21-vuotias.

Nerg myös jatkoi oudolla linjallaan väittämällä, että syrjäytyneet suomalaiset ovat suurin uhka. Kansliapäällikkö pelkäsi, että ääri-islamistit värväävät joukkoonsa kantasuomalaisia:

”Se propagandan levitys, jota tällä hetkellä kohdistetaan syrjäytyneisiin suomalaisiin – ja myös turvapaikanhakijoihin – on pelottavan tehokasta.”

Lausunto kertoo epätoivoisesta tarpeesta kohdistaa huomio pois varsinaisesta syystä eli yli 30 000 enimmäkseen maailman väkivaltaisimmista islamilaisista maista tulleesta turvapaikanhakijasta ja niistä, joita edelleen saapuu maahan EU:n pakkokiintiöiden kautta. Nerg on alusta asti ollut mukana puhumassa puuta heinää ja selittelemässä asioita parhain päin. Se, että hän edelleen jatkaa kansliapäällikkönä, syö viranomaisten uskottavuutta enemmän kuin mikään vihapuhe. Eduskuntapuolueiden hurskaita toiveita sisältävä vetoomus ei riitä muuttamaan tätä.

Edes kansalaisten perinteisesti arvostama poliisi ei ole säästynyt maailmanparannukselta. Turvapaikanhakijat saartoivat poliisipartion Jyväskylässä eikä poliisi kykene äärivasemmistolaisten johdolla toteutettujen mielenosoitusten takia kunnolla suorittamaan virkatehtäviään. Samanaikaisesti poliittinen poliisi vainoaa maahanmuuttokriittisiä aktivisteja, vaikka nämä olisivat täysin rauhanomaisia eivätkä vastustaisi poliisia.

Sosiaalisessa mediassa toimivat poliittiset poliisit Jussi Huhtela ja Jari Taponen viestittävät virkatililtään poliittista propagandaa. Kun Jussi Halla-aho puuttui Huhtelan twiittailuun, valtakunnan päälehti syytti häntä vasemmistolaisen politiikan tutkija Erkka Railon tuella ”maalittamisesta”.

Huhtelan toiminta sosiaalisessa mediassa on jo pitkään kerännyt negatiivista huomiota. Some-käyttäjien onneksi Twitterissä toimii myös vihapuhepoliisi Keijo Kaarisade, jonka parodian seuraaminen helpottaa ahdistusta. Huhtelan ja Taposen tapauksessa parodia tuntuu mahdottomalta, koska he tekevät sen itse. Kaarisade kuitenkin onnistuu mahdottomassa ja toivottavasti jatkaa tinkimättömällä linjallaan.

Lehden luin

Suomenmaa-lehdessä kerrottiin Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen käynnistä Savonlinnan taidelukiossa, jossa hän vastaili lukiolaisten kysymyksiin. Vanhanen aloitti poliittisen uransa jo suomettumisen aikana. Vuosia sitten internetissä kiersi Vanhasen vanha kolumni Suomenmaassa vuodelta 1985. Kolumni julkaistiin uudelleen vuonna 2005 ja löytyy edelleen internetin arkistoista.

Vanhanen 1985 ja 2009

Vuoden 1985 kolumnissaan Vanhanen on närkästynyt baltialaisemigranttien tapahtumasta Helsingissä. Tuolloin elettiin viimeisiä oikeita suomettumisen vuosia. Neuvostoliitto oli vielä olemassa eikä Mihail Gorbatshov ollut aloittanut uudistuksiaan. Matti osoitti kolumnillaan olevansa tiukasti virallisen ulkopoliittisen linjan takana:

”Nyt nämä pakolaiset, jotka pääosin ovat toisen ja kolmannen polven amerikkalaisia, sanoivat tulevansa tukemaan suomalaisia. Olisi ollut parempi, että olisivat jääneet tulematta.”

Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen.”

Vuonna 2009 Matti Vanhanen oli pääministeri ja ilmoitti tuolloin Hufvudstadsbladetin haastattelussa vastustavansa rasismia, jota löytyi hänen mukaansa erityisesti Perussuomalaisten piiristä, vaikka Perussuomalaisten johto oli tiukasti rasisminvastaisen linjan takana. Vanhanen totesi:

”Pääministeri toivoo myös, etteivät poliitikot kuvaa maahanmuuttoa uhaksi, vaan mahdollisuudeksi ja välttämättömyydeksikin väestöltään vanhenevassa Suomessa. Puheet esimerkiksi hallitsemattomista siirtolaisvirroista on Vanhasen mukaan lopetettava.”

Pääministeri Vanhanen ei osannut ennustaa, että syksyllä 2015 hallitsematon siirtolaisuus toteutui ja

ylsi Suomeen asti. 18.8.2017 joukko marokkolaisia turvapaikanhakijoita toteutti Suomen ensimmäisen islamilaisen terrori-iskun.

Visionääri Vanhanen totesi vielä Hbl:lle:

”Minä en näe maailmaa niin. Ei pidä maalata uhkakuvia sellaisesta mikä ei ole totta. Ulkomaalaiset eivät ole uhka, päinvastoin, me olemme riippuvaisia heistä. Kaikkien pitäisi ymmärtää että Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa.”

”Minun visiossani Euroopan kansallisvaltioiden rajoista tulee näkymättömiä. Juhliessamme vuotta 1809, jolloin kansallisvaltioiden väliset rajat pystytettiin, on tunnustettava, että suuntaus on nyt toinen. Kansallisvaltioiden rooli ei ole pystyttää muureja vaan purkaa niitä. Rajoilla ei pitäisi olla vaikutusta kansalaisten jokapäiväiseen elämään.”

Tänään suurin osa järkevistä ihmisistä ymmärtää rajojen ja niiden turvaamisen merkityksen. Onpa Euroopassa pystytetty myös raja-aitoja ja Schengen-maiden välisillä rajoilla on lisätty valvontaa.

Matti ja muut visionäärit eivät aikanaan ymmärtäneet, että kansallisvaltioiden rajojen häivyttäminen edellyttää, että ulkorajojen valvonta on kunnossa. Sitähän se ei ole ollut eikä ole vieläkään.

Savonlinna

Tässä vaiheessa on hyvä katsoa, miten Matin ajattelu on kehittynyt. Vanhanen pyrkii presidentiksi ja vastaili lukiolaisten vaikeisiinkin kysymyksiin. Ensiksi Vanhanen tyrmäsi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ehdotuksen kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden nopeasta karkottamisesta ja karkotusta odottavien säilöönotosta:

”Hylätyn päätöksen saaneissakin on niitä, jotka aidosti kokevat, että heillä olisi ollut oikeus turvapaikkaan. Ei heitä voi vankeina kohdella.”

Tämä ei ole mikään perustelu mutta kertoo Vanhasen kyvyttömyydestä ja/tai haluttomuudesta pohtia, millaisia turvallisuusuhkia kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat muodostaa. Turvapaikanhakijoiden tuntemukset menevät suomalaisten turvallisuuden edelle.

Vanhanen on myös niitä poliitikkoja, jotka mieluummin selittävät asiat parhain päin kuin miettisivät parannuskeinoja. Turvapaikkahakemuksen käsittelyajoista Vanhanen lausui:

”Sitä on vaikea enää lyhentää. Pisin aika, noin puoli vuotta, menee valituksen käsittelyssä.”

Vanhasen mielestä poliisin ja suojelupoliisin tehtävä on pystyä profiloimaan turvapaikkaa odottavia ihmisiä niin, että mahdollisiin riskitapauksiin voidaan puuttua.

Tässä voisi kysyä, että miten tämä on onnistunut noin omasta mielestä. Tulijoita oli syksyllä 2015 niin paljon, että minkäänlaiseen taustojen selvittämiseen ei ollut mahdollisuuksia. Lisäksi alkuvaiheessa maahan tuli ihmisiä kenenkään tietämättä, mihin he menivät ja mistä he tulivat. Kysymykset turvapaikanhakijoiden mahdollisesti aiheuttamasta turvallisuusuhasta kuitattiin rasismina ja tällaisia epäilyksiä kohtaan osoitettiin närkästystä. Ajankohdan henki poliittisten päättäjien keskuudessa oli ”refugees welcome”.

Sitten päästään lukiolaistytön kysymykseen. Lukiolaistyttö ihmetteli, miksi maahan otettiin Ruotsinkin kautta tulleita pakolaisia, vaikka ei olisi ollut pakko. Tyttö oli tuohtunut siitä, että kaikki tänne tulevat eivät ansaitse turvapaikkaa, mutta terrorismin riski lisääntyy pakolaisten mukana. Vanhasen vastaus tuskin vakuuttaa ketään:

”Ei kai muidenkaan maiden olisi ollut pakko ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Olisiko kaikki ihmiset pitänyt jättää Kreikkaan?”

Vanhanen vastaa kuin pikkulapselle. Dublinin sopimus oli tuolloin voimassa, eli turvapaikanhakijan olisi pitänyt rekisteröityä ensimmäisessä saapumismaassa, joka tuolloin useimmiten oli Kreikka. Suomeen turvapaikanhakijat tulivat usean turvallisen maan läpi. Ruotsissa avustusjärjestöjen edustajat auttoivat heidät Luulajan junaan, jossa he matkustivat ilmaiseksi. Luulajasta matka jatkui bussilla Haaparantaan, josta turvapaikanhakijat kävelivät rajan yli Suomeen. En tiedä, oliko Suomen ja Ruotsin välillä sovittu asiasta. Joka tapauksessa poliittiset päättäjät eivät kertoneet mahdollisesta sopimuksesta kansalaisille.

Myöhemmin pääministeri Juha Sipilä on myöntänyt, että Suomen ei olisi tarvinnut ottaa vastaan ainuttakaan Ruotsista saapunutta.

Vanhanen käyttää rikollisten matkustelua perusteena olla kiinnittämättä huomiota turvapaikanhakijoihin:

”Siksi huomion kiinnittäminen turvapaikanhakijoihin ei ole ihan kohdallaan. Turvapaikanhakijat pakenevat itsekin terroristeja.”

Tai sitten turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja, mikä on jo osoittautunut todeksi, tai sitten heistä tulee terroristeja. On täysin vastuutonta vähätellä sellaisten ihmisten uhkaa, joiden taustoista emme tiedä mitään ja joiden taustojen selvittämiseen meillä on vain rajalliset keinot. Lisäksi monet tulijoista käyttävät väärää henkilöllisyyttä, valehtelevat kansalaisuutensa tai heillä on useita eri henkilöllisyyksiä. Miksi tällaisten ihmisten hyviin tarkoitusperiin tulisi sokeasti luottaa? Vanhanen selvästikin luottaa.

Lopuksi päästään itse asiaan eli siihen, mitä Suomen poliittinen johto oikeasti pelkäsi syksyllä 2015. Vanhanen kertoo:

”Venäjällä on noin 11 miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Kun olemme mukana yhteistyössä, voimme tarvittaessa itsekin saada apua.”

Vanhanen on aloittanut poliittisen uransa suomettumisen aikana ja kasvanut ympäristössä, jossa Neuvostoliittoa oikeasti pelättiin ja jossa Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmän kriittinen arviointi johti poliittisen uran loppumiseen.

On vaikea arvioida, miten realistinen Venäjän 11 miljoonan, enimmäkseen entisistä neuvostotasavalloista peräisin olevan väestön muodostama uhka on. Turvapaikanhakijakriisin aikana Venäjältä tuli Raja-Joosepin kautta muutama sata turvapaikanhakijaa, mutta virta saatiin tyrehdytettyä yhteistyössä Venäjän kanssa. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että Suomen johtajat vilpittömästi pelkäsivät Venäjän kautta tulevaa siirtolaisvirtaa ja antoivat siksi Ruotsin dumpata ylijäämänsä Suomeen.

Suomenmaan artikkelin kommentoijista jotkut pitävät Vanhasen uhkakuvia varsin ”90-lukulaisina”. Tuolloin myös pelättiin suurta pakolaisvirtaa Venäjältä.

Jos Vanhanen valitaan presidentti, hän noudattaa seuraavan lauseen perusteella haloslaista maailmanparannuspolitiikkaa:

”Globaalien kysymysten sekä ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten roolin pitää näkyä Suomen ulkopolitiikassa jatkuvasti.”

Tässä kirjoituksessa esitettyjen asioiden ja lausuntojen perusteella on vaikea keksiä mitään järkevää syytä äänestää Matti Vanhasta presidentiksi. En usko edes Keskustaa normaalisti äänestävien innostuvan miehen ehdokkuudesta. Siksi ennustan, että Vanhanen putoaa ensimmäisellä kierroksella ja saa olla tyytyväinen, jos ääniä tulee yli 10 prosenttia.

Matti Vanhasen lausunnot kertovat syyn sille, miksi Suomen turvapaikkapolitiikka on ollut käytännössä Ruotsiakin löysempää ja meidät on pelastanut vain syrjäinen sijaintimme. Vanhasen kaltaiset poliittiset päättäjät ovat vieneet meidät nykyiseen tilanteeseen. Jos ihmiset äänestävät jatkossakin hänen kaltaisia päättäjiä, he saavat samaa, mitä Vanhasen kaksi hallitusta ja sitä seuranneet hallitukset ovat tarjonneet. Suomalaisten turvallisuus ei näiden mielissä paljon paina kansainvälisen pätemisen ja uran luomisen rinnalla.

P.S. Joukko Suomessa hylätyn päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita aikoo ”loikata” Ruotsiin Tornion kautta. Asia on uutisoitu Ruotsissa. Uutisen mukaan Ruotsin viranomaiset aikovat toimia Dublinin sopimuksen mukaan ja palauttaa Suomessa turvapaikkaa hakeneet takaisin. Tätä on kansainvälinen solidaarisuus, jossa musta pekka jää tyhmimmän käteen.

Turun terrori

Ennen kuin kirjoitan Suomen ensimmäisestä terrori-iskusta, palaan takaisin syksyyn 2015. Silloin maahamme saapui enimmäkseen Ruotsin rajan yli Haaparannasta noin 30 000 muslimia. Ehkä joukossa oli jokunen ei-muslimikin, mene ja tiedä. Joukossa oli myös marokkolainen 18-vuotias mieshenkilö, joka viime perjantaina surmasi kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa tapauksessa, jota viranomaiset tutkivat terrori-iskuna.

Valehtelijoiden klubi

Heikki Porkka kirjoitti äskettäin virallisen Suomen edustajien totuudenvastaisista lausunnoista maahanmuuttokriisin aikana. Nämä valheet kannattaa itse kunkin käydä läpi ja miettiä, millaisella järjellä tätä maata johdetaan.

Virallinen Suomi ei aluksi tehnyt yhtään mitään, kun maan rajojen yli alkoi tulla Balkanin halki juosseita tunkeutujia. Kun esitettiin epäilyksiä terroristien soluttautumisesta maahantulijoiden joukkoon, virallisen Suomen asiantuntijat kuittasivat sen satuiluna. Seuraavassa on hyvä esimerkki parhaasta asiantuntemuksesta, jota veronmaksajan rahalla saa:

”Esimerkiksi satu Punahilkasta heijastaa hyvin tänä päivänä esiintyvää tarinaa pakolaisten joukossa Eurooppaan soluttautuvista terroristeista. Siinä päähenkilönä on pieni tyttölapsi (jopa kliseisen tyypillinen ”viaton uhri”), jonka kaikin mahdollisin tavoin paha ja iljettävä susi (ei siis ihminen, vaan jihadistinen terroristi) haluaa syödä (räjäyttää ilmaan, ampua, katkaista pään ja raiskata, järjestyksen ja tyylin saa vapaasti kuvitella itselleen sopivaksi). Sadussa susi naamioituu isoäidiksi (pakolaiseksi), jota Punahilkka tulee auttamaan (tässä mielessä Punahilkka heijastelee myös visiota sinisilmäisistä ”vihervasemmistolaisista suvakeista”) ja kysyttyään suurista silmistä ja hampaista (kännyköistä, Niken lenkkareista) joutuu lopulta suden syömäksi (visio Islamista, joka tuhoaa eurooppalaiset arvot ja kulttuurin massiivisen maahanmuuton ja terrorismin myötä).”

Ehkä marokkolainen terroristi oli lukenut tuon kirjoituksen, koska hän valikoi uhreikseen erityisesti naisia. Kännyköitä ja Niken lenkkareita tuntuu turvapaikanhakijoilla olevan ainakin omien havaintojeni perusteella.

Virallisen Suomen valheet eivät loppuneet siihen. Pääministeri Juha Sipilä tarjosi oman Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Tieto levisi Lähi-idän mediaan ja todennäköisesti lisäsi Suomeen pyrkivien määrää.

Tuolloinen sisäministeri Petteri Orpo sanoi, että turvapaikanhakijoiden motiivien epäily on rasismia. Orpo ei sisäministerikaudellaan tehnyt elettäkään tulijavirran pysäyttämiseksi.

Sisäministeriö ja poliisiviranomaiset systemaattisesti vähättelivät turvapaikanhakijoiden aiheuttamia turvallisuusriskejä ja liioittelivat kantasuomalaisten taholta tulevaa väkivallan uhkaa. Viranomaisia jopa käskettiin pimittämään rikoksesta epäillyn tausta turvapaikanhakijana. Ne, jotka katsoivat KRP:n tiedotustilaisuutta Turun terroriteon jälkeen, varmasti huomasivat, että ohjeistus on edelleen voimassa. Poliisi ei myöntänyt eikä kieltänyt, että marokkolainen puukottaja on kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija.

Tie Turkuun

Terrori-iskua edeltänyt kehitys on näyttänyt, että Turun isku tuskin tuli kenellekään suurena yllätyksenä. Turussa armeijan kuorma-autot sulkivat liikenteeltä pääsyn joulurauhan julistukseen viime jouluna. Sen jälkeen kuorma-autoista ja betoniporsaista on tullut yleinen näky massatapahtumissa Jukolan viestistä lestadiolaisten suviseuroihin. Kun Euroopan rajat vuotavat, rajat siirtyvät valtioiden sisälle.

Osa kehitystä on myös poliitikkojen ja viranomaisten pyrkimys kansalaisten suiden tukkimiseen. Paula Risikon suurin saavutus sisäministerinä on ollut palkata lisää poliiseja seuraamaan kansalaisten keskustelua internetissä.

Kun uusnatsin pahoinpitelemä nuori mies kuoli, järjestettiin suurmielenosoitus nimellä ”Peli poikki”. Tuossa mielenosoituksessa hallituksen ministerit poseerasivat yhdessä äärivasemmiston kanssa Antifan lippujen liehuessa taustalla. Hallitus oli puolensa valinnut. Se oli haittamaahanmuuton puolella Suomen kansalaisten etua vastaan.

Vain puoli tuntia ennen Turun iskua Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon haastattelu julkaistiin Mtv:n sivuilla. Siinä Halla-aho totesi, että jossain kohdassa kosahtaa myös Suomessa. Lisäksi Halla-aho kommentoi vain päivää ennen Turkua tapahtunutta Barcelonan terrori-iskua:

”Valitettavasti tällaiset iskut ovat seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Tällaisella turvallisuussirkuksella, joka Euroopassa on ollut käynnissä pari vuotta eli lisäämällä betoniporsaita ja sotilaiden ja poliisien läsnäoloa kaduilla, voidaan luoda vähän valheellistakin turvallisuudentunnetta ihmisille, mutta ei estää näitä tekoja.”

Tiivistetysti voi sanoa, että läntisen Euroopan maat ovat epäonnistuneet puuttumisessa juurisyihin eli rajojen vuotamiseen ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön taloudellisen siirtolaisuuden kanavana. Kielteinenkin turvapaikkapäätös on mahdollistanut jäämisen maahan. Turussa puukottaneen marokkolaisen tapauksessa on esitetty useita aiheellisia kysymyksiä. Onko Marokossa jokin kriisi tai vainoa, joka ajaa ihmisiä pakosalle? Miten on mahdollista, että Marokosta yli vuosi sitten saapunut ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö edelleen oleskelee Suomessa?

Näihin kysymyksiin on helppo vastata. Marokossa ei ole mitään erityistä kriisiä tai poliittista vainoa, joka poikkeaisi normaalitilasta kyseisellä alueella. Turun terroristi oleskelee Suomessa, koska järjestelmän kyky poistaa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat maasta on heikko. Tämä taas johtuu puutteellisista resursseista ja valitusprosessista, joka on tukkeutunut turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia. Lisäksi turvapaikanhakijoiden siivellä elää lakimiesten joukko, joka saa elantonsa valitusten tehtailusta. Turvapaikanhakijat ovat ihmisryhmä, jonka oikeuksien puolustajista ei ole puutetta.

Turku 18.8.

Kahden ihmisen kuolemaan johtanut terrori-isku oli järkyttävä mutta ei missään mielessä yllättävä. Tosin veronmaksajan rahoittamalla Yleisradiolla meni perjantaina sormi suuhun, kun yhtiön toimittajat yrittivät vältellä terrori-iskusta puhumista. Ilmeisesti viimeiseen asti toivottiin, että kyse olisi jostain muusta, koska mitään spekulointia motiiveista ei edes yritetty esittää.

Samalla, kun kansainväliset uutiskanavat lähettivät suoraa lähetystä Turusta, Ylen ohjelmakaavio pysyi muuttumattomana. Uutislähetyksissä haastateltiin terrorismin vähättelijänä tunnettua Leena Malkkia.

Lauantaina kävi selväksi, että poliisi tutkii tapahtumaa terrori-iskuna. Jos esitutkinta päätyy tähän lopputulokseen, Suomessa on tapahtunut kaikkien aikojen ensimmäinen islamilainen jihad-terrori-isku.

Valtamediassa aloitettiin välittömästi kansan valistustyö, puukotusten uhreja auttaneista maahanmuuttajataustaisista (joista ainakin yksi oli Ruotsista saapunut turisti) tehtiin sankareita. Iskun tekijästä kirjoitettiin human interest -tarinaa, jolla pyrittiin kasvattamaan hänen uhristatusta.

Myös kirkko reagoi arkkipiispa Kari Mäkisen suulla. Mäkisen mielestä terroristi oli yksi meistä. Tämä väite ei ainoastaan ole loukkaus kaikkia suomalaisia kohtaan vaan myös perin juurin valheellinen. Marokkolaisterroristista ei tullut ”yhtä meistä” sillä, että hän käveli Suomen rajan yli ja sanoi taikasanan ”asylum”. Teollaan hän osoitti, että hän ei ole yksi meistä vaan vihaa meitä sen takia, keitä me olemme. En koskaan ole elämäni aikana nähnyt näin harhautunutta kirkonmiestä. Mäkinen tuskin ymmärtää edes hävetä lausuntoaan, vaikka se aiheuttaisi taas piikin kirkosta eronneiden määrässä.

Facebookissa ja MV-lehdessä julkaistiin kuitenkin video, jossa tiivistyy itseni ja monien kaltaisteni tuntemukset Turun tapauksen jälkeen. Kaustislainen Mauri Peltokangas sanoo tällä videolla sen, mitä pitääkin sanoa ilman kiihkoa ja ilman vihaa. Hän osoittaa teosta vastuulliset tahot, eli Petteri Orpon ja Juha Sipilän, joiden kyky, taito ja ymmärrys eivät riitä käsittelemään islamilaisen terrorismin aiheuttamaa uhkaa vaan jotka omilla tekemisillään ja tekemättä jättämisillään ovat heikentäneet suomalaisten turvallisuutta. Mauri Peltokankaan videolla on yli miljoona katselukertaa, vaikka valtamedia on tyystin vaiennut sen olemassaolosta.

Itse kirjoitin syksyllä 2015, kuinka Petteri Orpon epäpätevyys maksaa suomalaisille miljardeja. Myös pääministeri Juha Sipilä on osoittautunut pettymykseksi. Kirjoitin hänenkin kyvyttömyydestään ymmärtää islamilaisen terrorismin luonnetta. Orpo ja Sipilä eivät ole valtiomiessarjaa vaan keskinkertaisuuksia, jotka ovat kyvyttömiä oppimaan edes omista virheistään puhumattakaan toisten tekemistä virheistä.

On selvää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on turvallisuusriski. Siksi on vastuutonta päästää tällaista henkilöä tavallisten ihmisten joukkoon. Elokuussa 2015 eritrealainen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut puukotti satunnaista IKEA:n asiakasta Ruotsin Västeråsissa. Islamilaista motiivia ei ollut vaan mies ilmeisesti halusi varmistaa pääsynsä Ruotsin valtion järjestämään täysihoitoon.

Suomen hallitus ei ole saanut aikaiseksi päätöstä palautuskeskuksista. Niistä puhuttiin, mutta mitään ei tehty. Itse asiassa Suomen hallitus on tehnyt erittäin vähän turvapaikanhakijoista koituvan turvallisuusriskin pienentämiseksi. Sen sijaan riskiä on pyritty mitätöimään puhumalla ja syyttämään riskeistä puhuvia rasisteiksi.

Mainitsen vielä lopuksi presidentti Sauli Niinistön. Hän on huolissaan tahallisesta väärinymmärtämisestä. Presidentti sanoo:

”Halu väärinymmärtää on ollut suurempaa kuin yritys ymmärtää. Tämä olisi nyt hyvä kääntää toisinpäin. ”

Presidentin mukaan kaiken keskustelun avain on yritys ymmärtää toista – vaikka ei olisikaan samaa mieltä.

Minusta me täällä voiman pimeällä puolella ymmärrämme vastapuolta. Sen ymmärryksen perusteella vastapuoli tarvitsee herätyksen todellisuuteen. He ajavat politiikkaa, jonka seurauksena Suomeen tulee jatkossakin Turun marokkolaisen terroristin kaltaisia. He eivät itse katso olevansa pahoja ihmisiä. Käytännössä heidän toimintansa kuitenkin kasvattaa terrorismin riskiä Suomessa.

Toivon myös, että kyvyttömiksi osoittautuneet päättäjät heräisivät hekin todellisuuteen eivätkä keskittyisi vihapuheen metsästykseen. Valitettavasti uskon, että tämä toive on turha.

Avustusjärjestöt ihmissalakuljettajina

Pohjois-Afrikan barbareskivaltioiden merirosvot terrorisoivat vuosisatojen ajan eurooppalaisia. Ryöstely ja orjien ottaminen päättyi vasta, kun Ranska valtasi Algerin kaupungin vuonna 1830.

Nykyisin merirosvoutta ei enää ole mutta Välimeren eteläpuolisen alueen maista valuu Eurooppaan laittomia siirtolaisia tasaisena virtana. Erona 1800-lukuun on se, että Euroopan valtioilta ei nykyisin tunnu löytyvän tarpeeksi tahtoa lopettaa ihmissalakuljetusta.

Ihmissalakuljettajat

Ihmissalakuljetus ei kannattaisi, mikäli merikelvottomilla lautoilla matkaan lähetetyt siirtolaiset jätettäisiin oman onnensa nojaan. Tällöin lähtijöiden määräkin jäisi luultavasti vähäiseksi. Koska Välimerellä toimii useita ei-valtiollisia järjestöjä pääasiallisena tehtävänään pelastaa ihmisiä merille lähteneiltä lautoilta, yhä harvempi venematkalle lähtenyt siirtolainen menehtyy Välimeren aaltoihin.

Keskustelu laittomien tulijoiden kohdalla siirtyy nopeasti Syyrian ja Libyan sotaan ja kuinka lautoilla Eurooppaan pyrkivät ihmiset pakenevat sotaa ja vainoa. Kuitenkin vain murto-osa tulijoista on peräisin Syyriasta tai Libyasta. Sen sijaan he tulevat Nigeriasta, Bangladeshista, Pakistanista, Gambiasta tai Senegalista. Näissä maissa ei ole käynnissä sisällissotaa. Vaikka joillakin näistä maista tulleilla olisi syy anoa turvapaikkaa, sitä pitäisi kansainvälisen lain mukaan anoa lähimmässä turvallisessa maassa eikä vasta Italiassa, jonne salakuljettajat ja ei-valtiollisten avustusjärjestöjen laivat heidät kuljettavat.

Suurin osa Libyasta lautoilla tulevista ei siis ole sotaa paossa vaan ottavat harkitun riskin ja maksavat lauttamatkasta noin 1000 euroa. Lautan ei ole tarkoituskaan viedä perille vaan 12 mailin päähän Libyan aluevesirajojen ulkopuolelle, josta heidät voidaan ”pelastaa” ja kuljettaa laivalla Eurooppaan. Ihmissalakuljettajat eivät mitenkään häpeile toimintaansa vaan Libyassa toimivilla ”matkatoimistoilla” on puhelinnumerolla varustetut Facebook-sivut, joilla nämä mainostavat lauttamatkojaan. Matka kestää 3-4 tuntia, ennen kuin avustusjärjestön, Italian tai EU:n alus pelastaa matkustajat.

Vuosina 2013 ja 2014 EU käynnisti pelastusoperaation nimeltä Mare Nostrum, jonka aikana 190 000 siirtolaista tuotiin Italiaan. Operaation alukset toimivat kuitenkin Lampedusan saaren lähistöllä noin 150 mailia Libyan rannikosta. Tämä tarkoitti, että tulijoiden piti matkustaa huomattava matka omin voimin. Operaatio Mare Nostrum rohkaisi tulijoita ottamaan aiempaa suurempia riskejä, mikä lisäsi hukkumiskuolemia. Tämän jälkeisessä Operaatio Tritonissa EU velvoitti kaikki jäsenmaat osallistumaan pelastustalkoisiin ja pelastusetäisyyttä lyhennettiin samalla 120 mailiin.

Ei-valtiollisten järjestöjen alukset, jotka vastaavat noin kolmanneksesta merestä poimituista, päivystävät kuitenkin aivan Libyan aluevesirajojen tuntumassa ja menevät tarvittaessa Libyan aluevesille. Todisteita alusten liikkeistä voi katsoa vapaasti yleisölle avoimiste nettipalveluista, jotka saavat tietonsa reaaliaikaisesti satelliitista (esim. Vesselfinder). Sieltä näkee mm. että Lääkärit ilman rajoja -järjestön alus Aquarius päivystää tämän kirjoituksen tekohetkellä Libyan rannikon tuntumassa kuten myös amerikkalaisen MOAS-järjestön alus Phoenix.

Merellä liikkuvien alusten velvollisuus on auttaa kansainvälisillä vesillä merihätään joutuneita. Järjestöt eivät kuitenkaan saa omavaltaisesti tehdä maan aluevesille kohdistuvia etsintä- ja pelastusoperaatioita tai ”pelastaa” ihmisiä veneestä, joka eivät ole merihädässä. Kansainvälisen lain mukaan merihädästä pelastetut tulee kuljettaa lähimpään turvalliseen satamaan ja se ei yleensä sijaitse Italiassa.

Italia kyllästyy

Viime aikoina italialaiset viranomaiset ovat saaneet vihiä tiettyjen avustusjärjestöjen suorasta yhteistyöstä ihmissalakuljettajien kanssa. Italiasta on soitettu salakuljettajien puhelimiin. Lisäksi järjestöjen alukset ovat sytyttäneet valoja ohjatakseen salakuljettajien veneet oikeaan kohteeseen. Myös alusten sijainnin kertovat transponderit on äkillisesti katkaistu.

Pelastakaa Lapset ja Lääkärit ilman rajoja -järjestöt myöntävät menneensä Libyan aluevesille. Kuitenkin Italian ja Libyan rannikkovartiostoille on ilmoitettu asiasta. Vaikka järjestöjen vilpitön tarkoitus olisi pelastaa ihmisiä hukkumiskuolemalta, ne toimivat käytännössä meritaksipalveluna laittomille tulijoille ja mahdollistavat Libyasta käsin toimivien ihmissalakuljettajien liiketoiminnan.

Italia on viime aikoina yrittänyt saada avustusjärjestöjen holtitonta toimintaa kuriin. Se on vaatinut avustusjärjestöjä allekirjoittamaan sopimuksen, jossa järjestöt sitoutuisivat päästämään italialaisen aseistetun poliisin aluksilleen. Tämän henkilön tehtävänä olisi seuloa tulijoiden joukosta ihmissalakuljettajat.

Lisäksi sääntöjen mukaan aluksilta ei enää saisi soittaa tai lähettää soihtuja, joiden avulla ihmissalakuljettajat voivat ohjata täyteen pakattuja veneitä järjestöjen aluksia kohti. Eräät avustusjärjestöt ovat kuitenkin kieltäytyneet allekirjoittamasta sopimusta. Saksalaisen Sea Watch -järjestön edustaja totesi:

”Kun ajatellaan 2000 merelle tähän vuonna kuollutta, ei tarvita lisää sääntöjä vaan enemmän pelastuskapasiteettia.”

Tämän vuoden aikana Italiaan on saapunut melkein 94 000 ihmistä eli viisi prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Avustusjärjestöt keskittyvät yksinomaan meripelastukseen, ylpeilevät pelastettujen ihmisten määrällä sosiaalisessa mediassa ja kieltäytyvät hyväksymästä nimitystä ”meritaksipalvelu”.

Italian rannikkovartiosto kovensi otteitaan, kun se takavarikoi saksalaisen ”Jugend rettet” -järjestön (”Nuoriso pelastaa”) Juventa-nimisen aluksen. Alusta epäiltiin laittoman maahanmuuton edistämisestä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun rannikkovartiosto takavarikoi avustusjärjestön aluksen. Sisilialaisen Trapanin kaupungin syyttäjä Ambrogio Cartosio sanoi:

”Meillä on todisteita kohtaamisista laittomia maahanmuuttajia Juventalle saattavien salakuljettajien ja laivan miehistön jäsenten välillä.”

Cartosio oli aiemmin kertonut Italian parlamentissa epäilevänsä tiettyjä avustusjärjestöjä, koska näiden miehistö näytti etukäteen tietävän, mistä maahanmuuttajia täynnä olevia veneitä löytyy.

Italiassa poliittinen paine pysäyttää maahantulijavirta on kasvanut. Gallupeissa johtava Viiden tähden liike on syyttänyt avustusjärjestöjä meritaksipalvelun ylläpitämisestä. Oikeistolainen Pohjoisen liitto on vaatinut kaikkien avustusjärjestöjen laivojen takavarikointia.

Italiassa pidetään vaalit ensi vuoden alussa, mikä lisää painetta toimia maata ja erityisesti sen köyhää eteläosaa rasittavasta laittomien maahanmuuttajien tulvasta. Italian hallitus hyväksyi äskettäin rajoitetun laivasto-operaation, jonka tarkoituksena on avustaa Libyaa laittoman siirtolaisuuden torjunnassa.

Italia halusi alun perin lähettää kuusi alusta Libyan aluevesille. Määrä jouduttiin Libyan hallituksen vastahakoisuuden takia pudottamaan kahteen. Tarkoituksena on avustaa Libyan viranomaisia yhteisissä torjuntatoimissa. Puolustusministeri Roberta Pinottin mukaan Italia ei halua vähentää Libyan suvereniteettia eikä sillä ole aikomusta asettaa Libyaa merisaartoon.

Ongelmien juurisyy

Avustusjärjestöjen toiminta voi vaikuttaa tekopyhältä ja kapeakatseiselta. Ne pelastavat ihmishenkiä ja mainostavat sitä jatkuvasti sosiaalisessa mediassa. Toisaalta ne eivät ota mitään vastuuta seurauksista, joita hallitsematon ihmisvirta aiheuttaa eurooppalaisille yhteiskunnille. Ne myös kieltävät yksiselitteisesti oman roolinsa näiden seurausten aiheuttajana.

Avustusjärjestöt eivät tavoittele liiketaloudellista hyötyä toiminnallaan, mutta niiden piirissä toimivat henkilöt saavat usein palkkaa työstään. Näiden ihmisten edun mukaista on, jos järjestö pystyy näyttämään rahoittajille tulosta pelastettuina ihmishenkinä. Tuloksen tavoittelussa osa järjestöistä on sortunut epäeettisiin ja todennäköisesti myös lainvastaisiin tekoihin. Yhteistyöllä ihmissalakuljettajien kanssa saadaan pelastettujen määrää kasvatettua mutta vastaavasti edistetään ihmissalakuljettajien liiketoimintaa ja rohkaistaan yhä uusia laittomia siirtolaisia lähtemään venematkalle.

Avustusjärjestöt eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ongelmaa vaan pääsyyllinen on Euroopan Unioni, joka on täydellisesti epäonnistunut ulkorajojen valvonnassa. Tästä syystä Italian pohjoiset naapurimaat ovat kaikki ottaneet sisäiset rajatarkastukset käyttöön, jotta siirtolaiset eivät pääsisi jatkamaan Italiasta eteenpäin.

Euroopan Unioni itse on monella tapaa samanlainen kuin ei-valtiolliset avustusjärjestöt. Se ei ole tilivelvollinen toiminnastaan äänestäjille. Jopa Italian hallitus on oikeansuuntaisilla mutta riittämättömillä toimillaan saanut enemmän aikaiseksi kuin EU koko siirtolaiskriisin aikana. Toisin kuin EU Italian hallitus tuntee poliittisen paineen. EU:n komissio taas koostuu virkamiehistä, joilla on valtaa mutta ei todellista vastuuta toimistaan. Mikään kansalaismielipide ei horjuta Brysselin linjaa, mikä pitkällä tähtäimellä vaarantaa koko maanosan tulevaisuuden.

Lisäys 8.8.2017: Tällä videolla kerrotaan lisää Libyan rannikon tapahtumista.