Ilmastonmuutos on kaikesta valtamedian hypetyksestä huolimatta
jäänyt ihmisten mielissä toissijaiseksi huolenaiheeksi. Ehkä se johtuu osin
siitä, että pitempään eläneet aikuiset, jotka ovat aikanaan nähneet ydinsodan
pelon, happosateet, otsonikerroksen ohenemisen ja AIDS:in nousun eivät
välttämättä ole paras mahdollinen kohdeyleisö maailmanlopusta saarnaavalle
kultin piirteitä omaavalle liikkeelle. Ehkä siksi alarmistien huomio on nyt
kiinnittynyt lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole elämänkokemusta eikä kykyä arvioida
erilaisten maailmanlopun skenaarioiden realistisuutta.
Keskustelin äskettäin ystäväni kanssa, joka on perehtynyt
ilmastoasioihin. Hänen mukaansa ilmastotieteessä ei ole tapahtunut viimeisen
kahdeksan vuoden aikana tapahtunut mitään olennaista uutta, vaan samoja juttuja
kierrätetään jatkuvasti.
Ilmastoalarmismi on myös irronnut tieteellisestä
perustastaan ja muuttunut hiljalleen hurmahenkiseksi uskonnoksi, jonka symboli
on ruotsalaisteini Greta Thunberg. Äskettäin hän piti puheen
YK:n ilmastokokouksessa. Puheessaan Thunberg maalaili kauhukuvia ja haukkui
päättäjät, jotka ajattelevat vain rahaa ja talouskasvua.
Puhe on tuskallista kuultavaa mutta ei sisältönsä vuoksi. Valtamedian
ilmastovouhotus ja kaikkeen tekemiseen ympätty ilmastonäkökulma ovat turruttaneet
ihmiset alarmismiin. Siltä ei voi välttyä juuri missään ja juuri siksi siltä voi
kepein mielin sulkea silmät ja korvat. Nuori Greta taas saa enemmänkin
miettimään niitä aikuisia, jotka kierrättävät 16-vuotiasta aspergerteiniä
ympäri maailmaa saarnaamassa maailmanlopun sanomaa. Kun puiseva Al Gore ei ole
enää vuosikymmeniin myynyt, tarvitaan tuoreita kasvoja.
Ilmastososialismi nyt
Britannian jo jonkin aikaa edesmennyt pääministeri Margaret
Thatcherin kerrotaan aikanaan sanoneen, että globaali ilmaston
lämpeneminen on erinomainen tekosyy globaalille sosialismille. Kaikki eivät
välttämättä muista, että ilmastonmuutosta kutsuttiin ennen globaaliksi
lämpenemiseksi (global warming).
Siksi ei ole yllättävää, että monet vasemmistolaiset nyt
Gretan innoittamana ilmoittautuvat sosialismin kannattajiksi. Erkki Tuomioja
sanoi Ylellä, että kapitalismi
on tullut tiensä päähän. 1970- ja 80-luvuilla eläneille moisessa ei ole
mitään uutta. Erkki on ainakin johdonmukainen ja kannattanut sosialismia koko
aikuisikänsä. Vasta nyt liki 30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hän
voi sanoa sen taas reilusti ääneen. Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li
Andersson myönsi
jo huhtikuussa 2018 olevansa marxilainen.
Itäisestä Euroopasta löytyy niitä, jotka ovat eläneet
marxilaisuuden periaatteille rakennetussa yhteiskunnassa. He suhtautuvat
erittäin kielteisesti sosialismin paluuseen ilmastonmuutoksen nimissä. Yksi
tällainen on tohtori Jiri Weigl tshekkiläisestä Vaclav Klaus -instituutista.
Kirjoituksessaan
hän ilmaisee huolensa lasten ja nuorten manipuloinnista pelottelulla.
Ilmasto ei toki ole mikään staattinen järjestelmä vaan
muuttuu koko ajan. Weigl sanoo lapsista ja nuorista, jotka nielevät
mediapelottelun sellaisenaan:
”He uskovat täysin tieteellisen teorian, joka on redusoinut
meneillään olevat ilmaston muutokset pelkästään yhteen syyhyn eli väitettyyn
ihmisen aikaansaamaan ilmakehän hiilidioksidin lisäykseen.”
Tavallinen ihminen lukee tai näkee valtamediasta jatkuvasti
pelottelua maapallon tuhosta hiilidioksidipäästöjen takia. Voimme pelastautua
katastrofilta vain, jos alamme noudattaa niitä rajoituksia ja elämänmuutoksia,
joita viisaat tiedemiehet ja poliitikot meille sanelevat.
Weigl ihmettelee, miksi ihmiset eivät ole huolissaan
muunlaisista ihmiselämään kohdistuvista uhista kuten taudeista, juomaveden
puutteesta tai esimerkiksi maapallolle putoavasta asteroidista, jollaiset ovat
aiemmin maapallon historiassa aiheuttaneet merkittäviä tuhoja.
Ilmastonmuutoksella on kuitenkin merkittävä etu puolellaan.
Sen avulla ihmisiä voidaan huijata uskomaan, että pitkän aikavälin muutokset
ihmisten käyttäytymisessä voivat estää katastrofin.
Kommunistisen totalitarismin kokenut Weigl kertoo:
”Meneillään olevassa manipulaatiokampanjassa ilmasto on vain
väline, jonka tehtävänä on muuttaa yhteiskuntaa. He ovat alkaneet kertoa
meille, että ilman radikaalia yhteiskunnallista muutosta jokaisen ihmisen
käyttäytymistä ei voi muuttaa, ja näin ihmisten päästöjä ilmakehään ei voi
vähentää. Päästöjen aiheuttajaksi väitetään teollista sivilisaatiota ja sen
ekspansiota, jonka kapitalismi on saanut aikaan. Tästä taas seuraa, että
kapitalismista ja vapaasta yhteiskunnasta täytyy päästä eroon, koska ne
sallivat vastuuttoman käytöksen planeettaamme kohtaan. Inhimillinen vapaus on
lakannut olemasta arvo sinänsä. Siitä on tullut uhka.”
Ilmastoalarmismi on yksi vasemmistolaisen edistyksellisyyden
osa-alueista ja sen pääase länsimaista kapitalistista yhteiskuntaa vastaan,
jonka radikaali muuttaminen on tavoitteena. Ilmastonmuutosta keppihevosena
käyttämällä kansainväliset organisaatiot, kansalaisjärjestöt, media ja
yhteistyöhenkiset poliitikot pyrkivät saamaan ihmiset valtion kontrolliin ja
globaalin hallinnon alaisuuteen. Työkaluna käytetään härskiä manipulointia, jota näkee erityisesti Greta Thunbergin kautta käydyssä kampanjassa.
Kohderyhmänä on nuoriso, koska sen edustajat ovat usein naiiveja, idealististia
ja höynäytettävissä.
Weigl jatkaa:
”Kaikki modernin ajan totalitaristiset liikkeet ovat
käyttäneet yhteiskunnan kontrollointiin nuorisoa, jota on hyväksikäytetty ja joka
on ensin radikalisoitu helposti omaksuttavan ideologian fanaattisiksi
kannattajiksi.”
Esimerkkeinä historiasta voidaan mainita Hitlerjugend, Komsomol
ja Maon Kiinan punaiset kaartit, jotka toimivat ”Suuren Ruorimiehen” työkaluina
traagisessa kulttuurivallankumouksessa.
Weiglin mukaan suuri yleisö on vielä rauhallinen ja seuraa
pelonlietsojien touhuja sivusta ja suhtautuu niihin enimmäkseen välinpitämättömästi.
Ihmiset eivät oikeasti usko, että joku tulisi ja veisi heiltä auton ja kesämökin.
Suuryritykset kuitenkin haistavat ilmastohysteriassa
mahdolisuuksia. Sen avulla on mahdollista saada tukiaisia tai lobata itselle
edullista sääntelyä. Kustannukset maksetaan veronmaksajan taskusta. Weigl pelkää,
että totalitaristisen kommunismin kokeneen väestön väistyminen johtaa lopulta totalitaristisen
järjestelmän paluuseen ja historian toistumiseen.
Oma sukupolveni muistaa Berliinin muurin kaatumisen ja
Neuvostoliiton hajoamisen. Monet meistä uskoivat, että sosialismi ei voisi enää
koskaan palata. Tässä oltiin väärässä. Sosialismi ei koskaan lähtenyt ja on
kovaa vauhtia tulossa takaisin. Innokkaimpia kannattajia löytyy nuorista
sukupolvista.
He eivät tiedä, millaista tuhoa sosialismi sai aikaan. Se
aiheutti nälänhätää, orjuutta, kurjuutta, ympäristötuhoja ja taloudellisten resurssien
haaskausta. Se tuhosi inhimillisen vapauden ja pakotti ihmiset kannattamaan
ainoaa oikeaa ideologiaa.
Itse en ole aivan yhtä pessimistinen kuin Jiri Weigl vaan
uskon, että Greta ja hänen ympärilleen syntynyt liikehdintä ei edusta nousevaa
vaan taantuvaa aatetta. Kyse on lopun ajan messusta, jota tulevaisuudessa
katsotaan epäuskoisena päätä pudistellen. Tai ainakin toivon niin.