Vangittu rap-artisti ja Ruotsin oikeusjärjestelmä

Kun Ruotsin poliisi vangitsi amerikkalaisen räppäri ASAP Rockyn todennäköisin syin epäiltynä pahoinpitelystä, harva ymmärsi, miten paljastavasta tapauksesta oli kyse. Tapahtunut kertoo paljon eurooppalaisesta ja erityisesti pohjoismaisesta oikeusvaltiosta ja sen eroista anglosaksiseen vastinpariinsa.

Tapaus itsessään oli varsin yksinkertainen. Räppäri käveli henkivartijansa kanssa Tukholman kaduilla, jossa mukaan lyöttäytyi kaksi afganistanilaisnuorukaista, jotka käsittääkseni olivat hazaroita eli samoja itäaasialaisen näköisiä turvapaikanhakijoita, joita Suomeenkin saapui syksyllä 2015 ja jotka täällä otettiin suomalaisiin kouluihin alaikäisinä, vaikka heidän todellisesta iästään ei ollut mitään varmuutta.

Afgaaninuorukaiset seurasivat räppäriä eivätkä poistuneet lukuisista kehotuksista huolimatta. Nuorukaiset olivat huumepöllyssä eivätkä täten kuunnelleet järkipuhetta. Jossain vaiheessa räppäri turvautui voimakeinoihin ja heitti toisen nuorukaisista katuun.

ASAP Rocky vangittiin ja hän on istunut tutkintavankeudessa heinäkuun 3. päivästä lähtien ja 5. päivänä hänet päätettiin vangita todennäköisin syin epäiltynä pahoinpitelystä. Itse tapaus sattui 30. kesäkuuta. Tältä sivustolta löytyvältä videolta voi katsoa, mihin tapaukseen syyttäjän epäily perustuu. On myös julkaistu muita videoita, joista käy selkeämmin ilmi, miten pitkään afganistanilaisnuorukaiset seurasivat räppärin seuruetta.

ASAP Rockyn henkivartija teki myös väitetyn pahoinpitelyn uhrista rikosilmoituksen, joka ei johtanut rikosepäilyyn.

Stand your ground

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisen common law -oikeuskäytännön piirissä olevissa maissa on olemassa ns. Stand your ground -laki. Soveltamistapa vaihtelee maittain ja Yhdysvalloissa osavaltoittain.

Pääsääntöisesti yksilöllä on oikeus puolustaa itseään ja muita uhkatilanteessa, vaikka tilanteesta voisi turvallisesti poistua. Tyypillisesti tämä ilmaistaan itse laissa eli yksilöllä ei ole velvollisuutta vetäytyä uhkatilanteesta ja että he voivat turvautua mihin tahansa voimakeinoihin, jos tilanteessa voi perustellusti uskoa olevan vakavan ruumiinvamman tai kuoleman uhka.

Todettakoon, että myös Yhdysvalloissa kaikki eivät pidä Stand your ground -laeista ja arvostelu kohdistuu erityisesti siihen, että se madaltaa kynnystä käyttää kuolettavaa voimaa silloin, kun sille ei ole todellista tarvetta.

Suomessa ja monissa muissa maissa hätävarjelua on rajoitettu. Suomessa hätävarjeluun käytettyjen keinojen tulee olla oikeassa suhteessa oletettuun uhkaan. Esimerkiksi vähäarvoisen omaisuuden suojelemiseksi ei saa käyttää vakavaan ruumiinvammaan johtavaa väkivaltaa. Ylimitoitettu voimankäyttö voi johtaa syytteeseen hätävarjelun liioittelusta.

Oikeusjärjestelmän rappio?

Oikeusjärjestelmä samoin kuin poliittinen järjestelmä ovat viime kädessä riippuvaisia kansalaisten luottamuksesta. Kyse ei ole pelkästään lain kirjaimesta ja sen soveltamisesta. Jos kansalaiset eivät luota oikeusjärjestelmään, oikeusjärjestelmä on vain kokoelma keksittyjä sääntöjä ja joukko paremmin tietäviä, jotka sylkevät ratkaisuja ulos.

Luonnollisesti juristit eivät pidä, että oikeusjärjestelmän luottamuksesta keskustellaan. On tärkeää, että poliittiset, taloudelliset ja suuren yleisön taholta tulevat paineet eivät vaikuta oikeusjärjestelmään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen keskustelu tuomioista ja niiden oikeutuksista tarkoittaisi oikeusjärjestelmän perusteiden asettamista kyseenalaiseksi. Myös ASAP Rockyn tapauksesta jokaisella sitä seuranneella on oma mielipide.

ASAP Rockyn tapauksessa amerikkalaiset ovat jo yrittäneet vaikuttaa oikeusjärjestelmään. Yhdysvaltojen Ruotsin suurlähettiläs Mark Brzezinski oli ensimmäinen, joka paljasti ymmärtämättömyytensä Ruotsin oikeusjärjestelmästä. Sen jälkeen tuli muita ja lopulta presidentti Trump twiitteineen ja lupauksineen maksaa takuut, vaikka sellainen ei Ruotsissa ole mahdollista.

Toisaalta vangitsemisajan pituus tapauksessa, jossa julkisuudessakin esitetty kuvallinen aineisto tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida teon luonnetta, vaikuttaa kohtuuttomalta. Lisäksi kaikkia mukana olleita on jo kuulusteltu. Siksi on syytä ihmetellä, miksi syytteen nostaminen kestää niin kauan. Haluaako ruotsalainen järjestelmä näpäyttää amerikkalaisia näiden kömpelöiden painostusyritysten takia?

ASAP Rockyn vangitsemisella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska useita rap-tähden keikkoja on sen takia jouduttu perumaan. Monien ihmisten toimeentulo on riippuvainen keikkojen toteutumisesta eli vangitseminen ei ole mikään pikkuasia. Nähtyjen videoiden perusteella tapaus näyttää melko tavanomaiselta tappelulta, jonka kaltaisia sattuu viikonloppuisin silloin tällöin. Viivyttelylle ei siis ole todellista perustetta.

Ruotsin oikeusjärjestelmässä tiettyjä rikoksia ei käytännössä koskaan tutkita. Toisissa rikoksissa (esim. Terrorismirikokset) todistustaakka on niin korkea, että langettavia tuomioita on käytännössä mahdotonta antaa. Lisäksi joissakin rikoksissa todistustaakka on käänteinen ja mahdollisuudet pitkiin pidätysaikoihin anteliaat. Siksi Hakeliuksen mukaan kannattaisi keskustella oikeusjärjestelmästä, ennen kuin asiat menevät liian pitkälle. Lailla ei voi säätää luottamusta oikeusjärjestelmään, vaan luottamus on ansaittava.

ASAP Rockyn tapauksessa on kyse julkkiksesta ja sellaisia henkilöitä tulee koskea samat lait kuin muitakin. Jos oikeusjärjestelmän kummallisuudet tulevat esiin, kun julkisuuden henkilö joutuu niiden uhriksi, näistä kummallisuuksista tulisi keskustella ja tehdä sen perusteella tarvittavat parannustoimet, jotka lisäävät luottamusta järjestelmään.

Nuorukaiset

Palaan vielä tapaukseen liittyviin afgaaninuorukaisiin, joita ei epäillä mistään rikoksesta. En tiedä varmuudella, ovatko he ns. “yksin saapuneita pakolaislapsia” eli turvapaikanhakijoita, jotka ovat ilmoittautuneet alaikäisiksi. Jos näin on, tällaisia henkilöitä on Ruotsissa ja myös Suomessa erittäin vaikea saada rikosoikeudelliseen vastuuseen yhtään mistään. He voivat siis jatkossa vapaasti jatkaa ihmisten ahdistelua julkisilla paikoilla.

Vielä avoin asia on, miksi afgaaninuorukaiset ahdistelivat rap-artistin seuruetta. Swebbtv:n lähetyksessa spekuloidaan jonkin verran mahdollisilla syillä. Yksi viime aikoina yleistynyt ryöstötapa on ensin provosoida uhria esim. törmäämällä tähän, minkä jälkeen ryöstöjengin muut jäsenet tulevat paikalle. Toisessa vaihtoehdossa afgaaninuorukaiset tunnistivat räppärin ja provosoivat tämän seuruetta väkivaltaan, jotta he pääsisivät rahastamaan mahdollisilla korvauksilla.

Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin se, että afgaaninuorukaiset vain käyttäytyivät ärsyttävästi, kieltäytyivät poistumasta ja olivat liian typeriä miettiäkseen seurauksia.

Epäluottamuksen syyt

Pienet rikokset, joita ei koskaan tutkita tai joista ei käytännössä anneta rikolliselle minkäänlaista rangaistusta, vaikka teot toistuisivat, on yksi järjestelmän uskottavuutta rapauttava tekijä. Tämän tietävät ne yrittäjät, joiden myymälöistä haetaan “juoksukaljoja” tai joiden omistamilta huoltoasemilta varastetaan bensaa. Jos yrittäjä tuo asian omatoimisesti julkisuuteen esimerkiksi sosiaalisen median kautta, yrittäjä itse joutuu syytettyjen penkille. Erityisesti näin käy silloin, kun rikoksentekijät edustavat uhristatuksen omaavaa vähemmistöä.

Samaan aikaan järjestelmä kyttää tavallisten ihmisten pieniä ylinopeuksia kameroilla, joiden liikenneturvallisuuteen tuomasta positiivisesta vaikutuksesta ei ole näyttöä ja joita ei voi perustella muuten kuin valtion loputtomalla rahantarpeella.

Järjestelmä myös käyttää paljon voimavaroja internet-keskustelujen valvontaan ja ihmisten rankaisuun näiden nettikirjoituksista. Jopa yksittäisen viranomaisen toiminnan arvostelusta halutaan tehdä rikollista “maalittamista”.

Oikeusjärjestelmässä pärjäävät ne, joilla on rahaa, tai ne, joilla ei ole lainkaan rahaa. Rikkailla on varaa maksaa oikeudenkäyntikulut ja köyhille ne maksetaan veronmaksajan rahoista. Väliin jää iso joukko ihmisiä, joille joutuminen tekemisiin oikeusjärjestelmän kanssa voi johtaa vakaviin taloudellisiin ongelmiin.

Juuri tällä hetkellä poliittisen eliitin jäsenet pitävät Puolan ja Unkarin “oikeusvaltioon” liittyviä puutteita EU:n tärkeimpänä ongelmana. Useimmat ihmiset ymmärtävät, että näin ei tietysti ole. “Oikeusvaltio” on iskusana, jolla pyritään vaikuttamaan kohdemaihin muista syistä ja heikentämään näiden nykyistä hallintoa. Puola ja Unkari ovat niitä maita, jotka eivät ole halunneet ottaa vastaan siirtolaisia EU:n taakanjakomekanismin kautta. Oikeusvaltion todellinen tila omassa maassa ei näitä ihmisiä kiinnosta lainkaan.