Venäläisistä tiedotusvälineistä
Komsomolskaja Pravda on yksi vähiten
objektiivisimmista, joten sieltä on välillä kiva kurkistaa,
millaista kuvaa ajankohtaisista tapahtumista lehti tarjoilee
venäläiselle kotiyleisölle.
Suomalais-ugrilaista terroria
Lehden toimittaja, Baltian toimituksen
päällikkö Igor Teterin (Tetjorin) on
närkästynyt siitä, että Viron turvallisuuspoliisi raportoi
vuosittain henkilöistä ja organisaatioista, jotka ovat
poliittisesti epäluotettavia ja mahdollisesti uhkaavat Viron
itsenäisyyttä. Suurin osa näistä henkilöistä on tavalla tai
toisella kytköksissä Venäjään. Myös Igorin oma nimi löytyy
listalta.
Ikään kuin osoittaakseen raportin
yksipuolisuuden Teterin julkaisee uhkauskirjeen, joka on saapunut
postitse Suomesta juuri Viron turvallisuuspoliisin raportin
julkaisupäivänä. Lehdistötiedotteen muotoon kirjoitettu kirje on
laadittu kömpelöllä englannin kielellä ja se vaikuttaa
pintapuolisesti huonolta pilalta. Tämä ei estä Teteriniä
ottamasta sitä tosissaan.
Kirjeessä varoitetaan ulkovenäläisiä
iskuista ja kerskaillaan, kuinka ”solut” ovat onnistuneet
eliminoimaan 14 venäläistä kohdetta seitsemässä kuukaudessa.
Kirjeen on allekirjoittanut neljä ryhmittymää, jotka ovat kaikki
ainakin minulle ennestään täysin tuntemattomia: Venäläisten
tappamiseen sitoutuneet suomalaisugrilaiset, Yhdennentoista ryhmä,
Laszlon sotilaat ja Vapaa Pohjoinen -liike.
Teterinin jutun tarkoituksensa on
tietysti saada venäläisen kotiyleisön mielikuvitus liikkeelle.
Suomalaisugrilaiset terroristit uhkaavat ulkomailla asuvia
venäläisiä. Näin presidentti Vladimir Putinin politiikka
Ukrainassa näyttää taas oikeutetulta ja ymmärrettävältä. Se,
että kirje on luultavasti joko pila tai ”antifasistisen”
sylttytehtaan tuotantoa, ei välttämättä avaudu tavanomaiselle
Komsomolskaja Pravdan lukijalle.
Suomalaiset asiantuntijoina
Suomalainen sotilashenkilö,
lippueamiraali Georgij
Alafuzoff, joka nykyisin toimii EU:n sotilastiedustelun
päällikkönä, saa
puolestaan todistaa, että Itä-Ukrainassa paikalliset ihmiset
ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä.
Kompravdan käsitys perustuu Ylen
uutiseen, jossa Alafuzoff arvioi, että Itä-Ukrainassa ei ole
suuria määriä venäläisiä sotilaita. Kompravda tosin antaa
ymmärtää, että Alafuzoff kiistäisi kokonaan joidenkin läntisten
poliitikkojen väitteet venäläisten erikoisjoukkojen mukanaolosta.
Todellisuudessa Alafuzoff sanoi:
”Itä-Ukrainassa ei ole suuria määriä
venäläisiä sotilaita tai ihmisiä. Mutta on selvää, että
vapaaehtosia, itse aloitteita ottavia venäläisiä on alueella
varmasti. He ovat huolissaan kansalaisistaan, venäjää
äidinkielenään puhuvista ihmisistä. En usko kuitenkaan, että
sotilaallisesti Venäjä olisi vielä tällä hetkellä voimakkaasti
sinne asemoitunut.”
Tämä tietysti pitää paikkansa,
sillä samanlaisia ”pieniä vihreitä miehiä” kuljettaneita
venäläisiä sotilasajoneuvoja ei ole näkynyt kuten Krimin
valtauksessa. Alafuzoff ei viisaana miehenä sulje pois venäläisten
osallisuutta tapahtumiin, mutta tämä jää Komsomolskaja Pravdan
lukijoille kertomatta, koska tapahtumien paikallisuutta halutaan
korostaa.
Alafuzoffin haastattelu Ylellä oli
tarkoitettu suomalaisille mutta se osoittautui yllättävän
käyttökelpoiseksi myös venäläiselle tiedotusvälineelle.
Myös Ylen toimittaja Marja Manninen pääsi lehden sivuille. Toimittaja Manninen vahvisti Kompravdan mukaan, että useimmat aktivistit ovat tavallisia itäukrainalaisia eivätkä siis Venäjän tukemia provokaattoreita.
Venäjä-ilta
Katsoin myös Ylen Venäjä-iltaa juuri
sen verran, kuin kestin katsoa hörhöjen ja ammattipropagandistien
päällehuutelua. Ohjelmasta tuli Dosentti B.:n oma show, jossa tämä
nykyajan Moskovan Tiltu esitteli 70-luvun vähemmistökommunisteilta
tuttua retoriikkaa. Nyt tiedämme, että Ukrainaa hallitsee
”fasistinen juntta” tai ainakin tällaista kuvaa tarjoillaan
mielellään venäläiselle yleisölle. Totuus on hieman
moniulotteisempi mutta se ei dosenttia haittaa. Tapansa mukaan hän
oli liukas kuin ankerias ja vältteli vastaamasta suoriin
kysymyksiin.
Pääsipä perussuomalaisten
kansanedustaja Reijo Tossavainenkin kuulemaan EU-kriittiseksi
tarkoitetun lausuntonsa taas uudelleen dosentin suusta ja vielä
suorassa lähetyksessä. Tossavaisen puheiden käsittelystä Suomen
ja Venäjän mediassa kirjoitin
jokin aika sitten.
Sotatilanteessa tai siihen
valmistauduttaessa totuus on ensimmäinen uhri, kun propagandamylly
alkaa tosissaan jauhaa.