Vuoden 2011 marraskuussa 10-vuotias
tyttö raiskattiin
Gullestrupissa, joka sijaitsee lähellä keskijyllantilaista
Herningin kaupunkia. Tyttö oli kaverinsa kanssa leikkimässä
paikallisessa leikkipuistossa, kun Ahmed Omar Mohammed -niminen
17-vuotias somalinuorukainen raiskasi hänet ja yritti vielä
raiskata hänen 9-vuotiaan kaverinsa.
Nyky-Euroopassa moinen ei
valitettavasti ole harvinaista, vaikka kyseinen tapaus on uhrin
nuoren iän takia harvinaisen törkeä. Tapaukseen liittyy asioita,
jotka kertovat nuorten muslimimiesten sopeutumisesta länsimaiseen
yhteiskuntaan sekä oikeusjärjestelmän toiminnasta, kun se
käsittelee törkeitä väkivaltarikoksia.
Kuka Ahmed Mohammed
Aloitetaan tekijästä. Ennen
rikoksiaan Ahmed
Mohammed kävi koraanikoulua, jota hänen setänsä pakotti
käymään. Hän kuitenkin karkasi sieltä veljensä kanssa, mikä
sai sedän sulkemaan hänet lukkojen taakse useaksi päiväksi ilman
ruokaa ja juomaa. Ahmed Mohammed oli veljineen lähetetty ns.
”uudelleenkoulutusmatkalle” Somaliaan, mikä on tavallista, jos
nuorukainen on oppinut liikaa vääräuskoisten tavoille.
Lopulta Ahmed Mohammed sai uuden
mahdollisuuden ja hän värväytyi lapsisotilaaksi. Hän osallistui
tehtäviin, joissa käytettiin väkivaltaa kristittyjä ja islamin
sääntöihin välinpitämättömästi suhtautuvia muslimeita
kohtaan. Tehtäviin kuului silpomisia ja talojen polttamista. Ahmed
vietti Somaliassa viitisen kuukautta joulukuusta 2010 toukokuuhun
2011.
Oikeudessa Ahmed Mohammed myös kertoi,
että hänen äitinsä halusi pojalleen kovan islamilaisen
kasvatuksen. Kokemustensa perusteella hän selitti, että 10-vuotiaan
tytön raiskauksessa oli kyse avunhuudosta.
Käräjäoikeus totesi Ahmed Mohammedin
syylliseksi raiskaukseen ja tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi
vankilaan. Lisäksi hänet tuomittiin karkotettavaksi Somaliaan,
koska hän ei ollut Tanskan kansalainen. Tuomio noudatti yleistä
pohjoismaista oikeuskäytäntöä eli oli suhteellisen lyhyt. Lisäksi
syyllinen luultavasti istuisi tuomiostaan puolet eli pääsisi
vapaaksi kolmen vuoden kuluttua. Karkotus Somaliaan taas tekee
tuomiosta kovan tai ainakin sellaisen, jonka sopii tanskalaisten
oikeustajuun.
Hovioikeus
Viborgissa toimiva ”Vestre Landsret”,
joka suurin piirtein vastaa Suomen hovioikeutta, kumosi
alkuperäisen karkotuspäätöksen ja teki siitä ehdollisen. Jos
Ahmed Mohammed ei tee rikoksia tuomion päättymistä seuraavan
kahden vuoden aikana, hän saa jäädä Tanskaan. Päätös syntyi
äänestyksessä, jossa neljä kuudesta tuomarista äänesti
karkotuksen kumoamisen puolesta ja kaksi vastaan.
Tanskalainen iltapäivälehti BT
kertoo tuomion taustoista jonkin verran. Neljä karkotuspäätöstä
vastaan äänestänyttä tuomaria katsoivat, että karkotuspäätös
on liian rankka, koska tuomitulla on ”siteitä Tanskaan”. Hän on
käynyt koulua Tanskassa, suorittanut
peruskoulun päättökokeen ja puhuu hyvin maan kieltä. Lisäksi
karkotuspäätös todennäköisesti kumottaisiin Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimessa.
Tuomio herätti Tanskassa kiivasta
keskustelua. Entinen Tanskan konservatiivien kansanedustaja Naser
Khader piti
karkotuspäätösen kumoamista vääränä ja sanoi uskovansa,
että tekijä tekee saman uudelleen. Lisäksi hän kysyi:
”Olemme täysin naiiveja, jos
päästämme hänet tällä tavalla. Asia on erittäin vakava.
Kyseessä on alaikäisen raiskaus ja jos siitä ei karkoteta, niin
mistä?”
”Kyse on myös signaalin antamisesta
muille. Jos maahanmuuttajat jotakin pelkäävät, se on karkotus.
Olen kuullut ihmisten puhuvan, että he istuvat mieluummin 30 vuotta
tanskalaisessa vankilassa kuin joutuvat karkotettavaksi. Ainoa asia,
jota he pelkäävät, on karkotus.”
Ahmed Mohammedin aikaisempi uhri,
18-vuotias Desiree Klein, jonka hän yritti raiskata kuukautta ennen
Gullestrupin tapahtumia, kertoi
myös mielipiteensä tuomiosta julkisuuteen. Desireen äiti
Karina Klein kertoo, kuinka hänen tyttärensä koulumenestys
heikkeni ja hänen mielenterveytensä järkkyi. Äidin mukaan tytär
on myös harkinnut itsemurhaa.
Karina Kleinilta löytyy vain
rajoitetusti sympatiaa Ahmed Mohammedille, joka kertoi oikeudessa
Al-Qaeda -menneisyydestään:
”Toisaalta säälin häntä mutta se
ei anna hänelle oikeutta tehdä tällaisia asioita. Muutkin ihmiset
ovat kokeneet mielipuolisia asioita, mutta he eivät silti raiskaa
toisten ihmisten lapsia.”
"Ihmisoikeudet"
90-luvun lopulla ja erityisesti vuoden
2000 jälkeen perus- ja ihmisoikeudet ovat nousseet oikeudenkäytössä
merkittävään asemaan. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta
ihmisoikeuksia sovelletaan valikoivasti. Niiden avulla Ahmed
Mohammedin kaltaiset törkeisiin rikoksiin syyllistyneet selviävät
pienillä tuomioilla, kun taas rikoksen uhrit jäävät yleensä oman
onnensa nojaan.
Vastaavasti sama oikeusjärjestelmä
tuomitsee ihmisiä ”sananvapausrikoksista” varsin kevyin
perustein. Nämäkin tuomiot jaetaan käyttämällä perusteluna
ihmisoikeuksia, joista nauttivat tietyt poliittisen eliitin mielestä erityistä suojelua tarvitsevat vähemmistöryhmät.
Pohjoismaisessa ja yleisemmin
eurooppalaisessa oikeudenkäytössä kansalaisen oikeustajulla ei
enää ole juurikaan merkitystä. Ahmed Mohammedin tuomio Viborgin
hovioikeudessa oli varmasti lain mukainen, ja alkuperäinen
karkotuspäätös olisi luultavasti kumottu EIT:ssä. Kysyä
kuitenkin sopii, voidaanko oikeudenkäyttö jättää omahyväisen
ihmisoikeuspapiston harteille vai pitäisikö kenties ottaa askelia
toiseen suuntaan. Yhdysvalloissa Ahmed Mohammed olisi todennäköisesti
saanut 30-40 vuoden tuomion ja hänet olisi taatusti karkotettu.
2 kommenttia:
Muslimien rikollisuutta tutkineet psykologit Nicolai Sennels ja Kjeld Hesselmann ovat sitä mieltä, että koska muslimikulttuurissa on sisäänrakennettuna halveksunta heikkoutta kohtaan, niin oikeudenkäynnissä ei auta hempeillä, ei tulla vastaan, eikä sopia helpotuksista. Naiivi usko kriminaalin näin parantavan käytöstään on turha. Muslimit ovat vaikeita tapauksia, he samanaikaisesti halveksivat itseään ja pitävät itseään yli-ihmisinä.
Muslimikulttuurissa ollaan hyvin ylpeitä poikalapsista, ylpeydellä on yhteys häpeään, jos lapsi ei täytäkään häneen kohdistuneita odotuksia. Kulttuurin kuvitelmat omasta suuruudestaan ja heikkouden halveksunta on synnyttänyt tämän häviäjätyypin. Lainrikkoja ei ole uhri, vaikka kultuuri toimisikin huonosti.
En ole psykologi mutta en sano, ettei Bogreolin näkemys pitäisi paikkaansa.
Joka tapauksessa karkotuspäätöksen muuttaminen ehdolliseksi on isku Tanskan vasemmistohallitukselle.
Hallitus oli muuttanut lain sanamuotoa. Aiemmin laissa luki, että karkotus voidaan perua vain, jos päätös on varmuudella vastoin Tanskan kansainvälisiä velvoitteita. Vasemmistohallituksen aikana sana "varmuudella" poistettiin lakitekstistä, mikä teki "Vestre landsretin" päätöksen mahdolliseksi.
Lähetä kommentti