keskiviikkona, kesäkuuta 11, 2014

Valkoisia norsuja, korruptiota ja orjatyövoimaa


Jalkapallon MM-kisat alkavat torstaina Brasiliassa. Kisat ovat vuosi vuodelta paisuneet ja vaativat valtavia investointeja infrastruktuuriin. Nämä investoinnit tehdään vain kisoja varten eikä mammuttimaisille stadioneille välttämättä löydy järkevää käyttöä kisojen jälkeen.

Valkoiset norsut

Valkoisella norsulla tarkoitetaan näennäisen arvokasta mutta todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa kohdetta. Nykyisin ne ovat usein suurisuuntaisia rakennusprojekteja, jotka näyttävät hyvältä suunnittelupöydällä mutta osoittautuvat käytännössä turhiksi ja kalliiksi pitää yllä. Brasiliassa osa MM-kisojen stadioneista osoittautuu luultavasti MM-kisojen jälkeen valkoisiksi norsuiksi.

Brasilian työväenpuolueen johtama hallitus halusi järjestää kisat 12 paikkakunnalla, osin poliittisista syistä miellyttääkseen alueellisia valtapoliitikkoja. Yksi näistä stadioneista on Mato Grosson maakunnan pääkaupungissa Cuiabassa sijaitseva Arena Pantanal, jonka kustannukset nousivat lopulta 257 miljoonaan dollariin (190 miljoonaa euroa). Monien paikallisten asukkaiden mielestä rahat olisi voitu käyttää paremminkin mm. terveydenhuollon parantamiseen.

Amazonasin viidakossa sijaitsevaan Manausiin rakennettu 44 500 katsojan stadion tuskin täyttyy kisojen jälkeen paikallisen aladivisioonaseuran otteluissa, joihin riitti koko vuoden 2009 aikana katsojia vähemmän kuin stadionin kapasiteetti. Siksi stadionin käyttötarkoitukseksi kisojen jälkeen onkin ehdotettu vankien käsittelykeskusta.

Trooppisista rämeiköistään tunnetulla Pantanalin alueella puolestaan arvellaan olevan piilevää tarvetta kongressikeskukselle, mikä kuulostaa äkkiseltään toiveajattelulta. Paikallishallinot miettivätkin kuumeisesti eri puolilla Brasiliaa, mistä löytää järkevää käyttöä satojen miljoonien investoinnille.

Ruskeat kirjekuoret

Brasilia on kuitenkin jalkapallomaa ja varmasti ansaitsee kisat. Samaa ei välttämättä voi sanoa tulevista kisaisännistä Venäjästä (2018) tai Qatarista (2022). Erityisesti Qatarin kisojen valintaprosessiin liittyvistä epäselvyyksistä on puhuttu mediassa jo useita kuukausia.

Kuin luin aikanaan Andrew Jenningsin vuonna 1992 ilmestyneen kirjan Lord of the Rings, joka kertoi Juan Antonia Samaranchin johtamasta Kansainvälisestä olympiakomiteasta ymmärsin, että kaikki kansainväliset urheilujärjestöt ja ylipäänsä yksi maa, yksi ääni -periaatteella toimivat kansainväliset järjestöt ovat korruptoituneita. Sponsoreilta tuleva raha löytää tiensä järjestön johtavien toimihenkilöiden taskuihin. Lisäksi kisojen valintaprosessissa voittaja tarvitsee tuekseen ”mustan kassan”, jolla lahjotaan kisahankkeen tueksi pienten ja köyhien maiden urheilujärjestöjen edustajia.

Brasilian kisojen järjestelyoikeudet omistaa kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ja sitä taas johtaa 77-vuotias sveitsiläinen Sepp Blatter. Guardian-lehti kirjoitti noin vuosi sitten Blatterista artikkelin, jossa lehti kutsuu miestä FIFA:n suureksi selviytyjäksi. Tittelin Blatter on ansainnut säilyttämällä paikkansa samalla, kun järjestö on ryvettynyt korruptioskandaalien pyörteissä.

Jo vuonna 1998, kun brasilialainen Joao Havelange johti järjestöä, Blatter oli toiminut FIFA:n palveluksessa 23 vuotta ja näistä 17 Havelangen oikeana kätenä järjestön pääsihteerinä. Blatterista tuli ykkösmies vuonna 1998 ja on sen jälkeen selviytynyt syrjäyttämisyrityksestä ja lukuisista korruptioväitteistä. Havelangen maine sen sijaan ryvettyi nopeasti hänen väistymisensä jälkeen.
Blatter on myös erikoistunut möläyttelyyn. Vuonna 2004 hän kertoi mielipiteensä naisten jalkapallosta. Hänen mukaansa naispelaajien tulisi pelata tiukemmissa shortseissa ja heidän pelipaitojensa kaula-aukkojen tulisi olla syvempiä, jotta miespuoliset katsojat löytäisivät tiensä otteluihin.

Vuonna 2011 qatarilainen Mohammed bin Hammam yritti syrjäyttää Blatterin FIFA:n puheenjohtajan paikalta, mutta yritys kaatui korruptioväitteisiin, joiden mukaan Hammam olisi tarjonnut Karibian jalkapalloliittojen edustajille ruskeita kirjekuoria vastineeksi äänistä. Tuolloin kuninkaantekijänä hääri Keski- ja Pohjoisamerikan liitto Concacafin trinidadilainen puheenjohtaja Jack Warner, joka myöhemmin erosi tehtävästään, kuin FIFA alkoi tutkia hänen tekemisiään Mohammed bin Hammamin Blatterin syrjäyttämisyrityksessä. Bin Hammamilta kiellettiin myöhemmin kaikki jalkapalloon liittyvä toiminta.

Kuitenkin Blatter itse on selvinnyt vahingoittumattomana tästä kaikesta. Qatarin kisoihin liittyvät ongelmat ja epäselvyydet saattavat kuitenkin koitua hänelle kohtalokkaaksi.

Orjatyövoimaa

Sen lisäksi, että Qatarin kisahankkeeseen liittyi epätavallisen paljon lahjontaa, Qatar ei ole mitenkään tunnettu jalkapallomaana ja siltä puuttuvat perinteet täysin. Qatar on tyypillinen Persianlahden öljyvaltio, jossa valtaosa asukkaista on muualta tulleita siirtotyöläisiä.

Qatar on ongelmallinen myös sään osalta. MM-kisat pelataan normaalisti kesäkuukausina, jolloin Qatarissa lämpötila voi päiväsaikaan nousta pahimmillaan 50 asteeseen, mikä vaarantaisi pelaajien terveyden. Alkuperäinen suunnitelma oli rakentaa stadioneista ilmastoituja. Kun tästä ajatuksesta luovuttiin, kisat pitää käytännössä pelata talvikuukausina, jolloin eurooppalaiset pääsarjat ja Mestareiden liiga normaalisti pelataan. Lopullista päätöstä asiasta ei kuitenkaan ole tehty.

Myös alkoholiin liittyy ongelmia islamilaista sharia-lakia noudattavassa Qatarissa, vaikka kisaisännät ovat luvanneet luoda kannattajille erityisiä alueita, joissa alkoholin nauttiminen on sallittua. Israelin mahdollinen selviytyminen kisoihin ei sekään kisajärjestäjien mukaan aiheuta ongelmia, vaikka Qatar ei koskaan ole tunnustanut Israelin valtiota.

Kaikkein pahin ongelma liittyy kuitenkin siirtotyöläisiin, joiden oloihin ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota. Työntekijöitä palkataan ns. kafala-järjestelmän kautta. Sitä käytetään yleisesti, kun Lähi-idän maihin palkataan rakennusalan työntekijöitä tai kotipalvelijoita.

Järjestelmä on yleisesti käytössä Persianlahden öljyvaltioissa, Libanonissa ja Jordaniassa. Siinä vaaditaan jokaiselle ammattitaidottomalle työntekijälle paikallinen sponsori, yleensä työnantaja, joka vastaa työntekijöiden viisumeista ja oikeudellisesta asemasta. Työntekijällä ei ole mahdollisuuksia irtisanoutua kesken sopimuskauden. Qatarissa sponsoriltaan karannut työntekijä tulkitaan rikolliseksi. Käytännössä tämä on johtanut usein törkeään hyväksikäyttöön, kun työnantaja pidättää siivun työntekijän palkasta, takavarikoi työntekijöiden passit eikä aina päästä heitä poistumaan maasta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat painostaneet Qataria poistamaan kafala-järjestelmän mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Guardian-lehti kirjoitti siirtotyöläisten tilanteesta artikkelin, jossa kerrottiin siirtotyöläisten suuresta kuolleisuudesta rakennustyömailla. Nepalilaisen Pravasi Nepali Coordination Committee -järjestön ja Intian suurlähetystön tekemän tutkimuksen mukaan yli 500 intialaista siirtotyöläistä on menehtynyt tammikuun 2012 jälkeen ja yli 380 nepalilaista on kuollut vuosina 2012 ja 2013.

Yleisimmiksi kuolinsyiksi on kirjattu sydänkohtaus, auto-onnettomuus tai työtapaturma. Ihmisoikeusjärjestöt epäilevät, että sydänkohtaukset johtuvat suureksi osaksi liiallisesta työnteosta kuumissa olosuhteissa. Auto-onnettomuuksiksi kirjattujen kuolemien syynä on puolestaan usein puutteelliset työturvallisuusolosuhteet.

Uutiset stadionin rakennustyömailla kuolleista työntekijöistä ovat herättäneet jopa FIFA:n, joka on kulissien takana painostanut vuoden 2022 kisaisäntää parantamaan työntekijöiden oloja. Julkisesti FIFA on pitänyt matalaa profiilia eikä järjestönä ole halunnut leimautua ihmisoikeusjärjestöksi.

Lahjusepäilyt, ilmasto ja rakennustyöntekijöiden huono kohtelu ovat poikineet mielipidekirjoituksissa vaatimuksia siirtää MM-kisat pois Qatarista. ESPN-televisiokanavan dokumenttiohjelman mukaan MM-kisojen järjestäminen niemimaalla voi aiheuttaa 4000 rakennustyöläisen kuoleman.

Sepp Blatter on kuitenkin erittäin närkästynyt Qatarin kisoihin liittyvistä korruptioväitteistä, jopa niin närkästynyt, että hän kutsuu väitteiden esittäjiä rasisteiksi. 77-vuotias sveitsiläinen ei ehkä ole kaikkein uskottavin rasistikortin käyttäjä, mutta näköjään mikä tahansa on tälle miehelle mahdollista. FIFA päättää vuosien 2018 ja 2022 kisahankkeiden kohtalosta Brasilian kisojen jälkeen syys- tai lokakuussa. Raha saattaa sillä välillä vaihtaa omistajaa, mikäli kisojen suuret sponsorit eivät käytä omaa vaikutusvaltaansa ja pane rahahanoja kiinni.

Ei kommentteja: