Jalkapallon MM-kisat alkavat torstaina
Brasiliassa. Kisat ovat vuosi vuodelta paisuneet ja vaativat valtavia
investointeja infrastruktuuriin. Nämä investoinnit tehdään vain
kisoja varten eikä mammuttimaisille stadioneille välttämättä
löydy järkevää käyttöä kisojen jälkeen.
Valkoiset norsut
Valkoisella
norsulla tarkoitetaan näennäisen arvokasta mutta
todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa kohdetta. Nykyisin ne ovat
usein suurisuuntaisia rakennusprojekteja, jotka näyttävät hyvältä
suunnittelupöydällä mutta osoittautuvat käytännössä turhiksi
ja kalliiksi pitää yllä. Brasiliassa osa MM-kisojen stadioneista
osoittautuu
luultavasti MM-kisojen jälkeen valkoisiksi norsuiksi.
Brasilian työväenpuolueen johtama
hallitus halusi järjestää kisat 12 paikkakunnalla, osin
poliittisista syistä miellyttääkseen alueellisia
valtapoliitikkoja. Yksi näistä stadioneista on Mato Grosson
maakunnan pääkaupungissa Cuiabassa sijaitseva Arena Pantanal, jonka
kustannukset nousivat lopulta 257 miljoonaan dollariin (190 miljoonaa
euroa). Monien paikallisten asukkaiden mielestä rahat olisi voitu
käyttää paremminkin mm. terveydenhuollon parantamiseen.
Amazonasin viidakossa sijaitsevaan
Manausiin rakennettu 44 500 katsojan stadion tuskin täyttyy kisojen
jälkeen paikallisen aladivisioonaseuran otteluissa, joihin riitti
koko vuoden 2009 aikana katsojia vähemmän kuin stadionin
kapasiteetti. Siksi stadionin käyttötarkoitukseksi kisojen jälkeen
onkin ehdotettu vankien käsittelykeskusta.
Trooppisista rämeiköistään
tunnetulla Pantanalin
alueella puolestaan arvellaan olevan piilevää tarvetta
kongressikeskukselle, mikä kuulostaa äkkiseltään
toiveajattelulta. Paikallishallinot miettivätkin kuumeisesti eri
puolilla Brasiliaa, mistä löytää järkevää käyttöä satojen
miljoonien investoinnille.
Ruskeat kirjekuoret
Brasilia on kuitenkin jalkapallomaa ja
varmasti ansaitsee kisat. Samaa ei välttämättä voi sanoa
tulevista kisaisännistä Venäjästä (2018) tai Qatarista (2022).
Erityisesti Qatarin kisojen valintaprosessiin liittyvistä
epäselvyyksistä on puhuttu mediassa jo useita kuukausia.
Kuin luin aikanaan Andrew Jenningsin
vuonna 1992 ilmestyneen kirjan Lord of the Rings, joka kertoi Juan
Antonia Samaranchin johtamasta Kansainvälisestä olympiakomiteasta
ymmärsin, että kaikki kansainväliset urheilujärjestöt ja
ylipäänsä yksi maa, yksi ääni -periaatteella toimivat
kansainväliset järjestöt ovat korruptoituneita. Sponsoreilta
tuleva raha löytää tiensä järjestön johtavien toimihenkilöiden
taskuihin. Lisäksi kisojen valintaprosessissa voittaja tarvitsee
tuekseen ”mustan kassan”, jolla lahjotaan kisahankkeen tueksi
pienten ja köyhien maiden urheilujärjestöjen edustajia.
Brasilian kisojen järjestelyoikeudet
omistaa kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA ja sitä taas johtaa
77-vuotias sveitsiläinen Sepp
Blatter. Guardian-lehti kirjoitti noin vuosi sitten Blatterista
artikkelin, jossa lehti kutsuu miestä FIFA:n suureksi
selviytyjäksi. Tittelin Blatter on ansainnut säilyttämällä
paikkansa samalla, kun järjestö on ryvettynyt korruptioskandaalien
pyörteissä.
Jo vuonna 1998, kun brasilialainen Joao
Havelange johti järjestöä, Blatter oli toiminut FIFA:n
palveluksessa 23 vuotta ja näistä 17 Havelangen oikeana kätenä
järjestön pääsihteerinä. Blatterista tuli ykkösmies vuonna 1998
ja on sen jälkeen selviytynyt syrjäyttämisyrityksestä ja
lukuisista korruptioväitteistä. Havelangen maine sen sijaan
ryvettyi nopeasti hänen väistymisensä jälkeen.
Blatter on myös erikoistunut
möläyttelyyn.
Vuonna 2004 hän kertoi mielipiteensä naisten jalkapallosta. Hänen
mukaansa naispelaajien tulisi pelata tiukemmissa shortseissa ja
heidän pelipaitojensa kaula-aukkojen tulisi olla syvempiä, jotta
miespuoliset katsojat löytäisivät tiensä otteluihin.
Vuonna 2011 qatarilainen Mohammed bin
Hammam yritti syrjäyttää Blatterin FIFA:n puheenjohtajan paikalta,
mutta yritys kaatui korruptioväitteisiin, joiden mukaan Hammam olisi
tarjonnut Karibian jalkapalloliittojen edustajille ruskeita
kirjekuoria vastineeksi äänistä. Tuolloin kuninkaantekijänä
hääri Keski- ja Pohjoisamerikan liitto Concacafin trinidadilainen
puheenjohtaja Jack Warner, joka myöhemmin erosi tehtävästään,
kuin FIFA alkoi tutkia hänen tekemisiään Mohammed bin Hammamin
Blatterin syrjäyttämisyrityksessä. Bin Hammamilta kiellettiin
myöhemmin kaikki jalkapalloon liittyvä toiminta.
Kuitenkin Blatter itse on selvinnyt
vahingoittumattomana tästä kaikesta. Qatarin
kisoihin liittyvät ongelmat ja epäselvyydet saattavat kuitenkin
koitua hänelle kohtalokkaaksi.
Orjatyövoimaa
Sen lisäksi, että Qatarin
kisahankkeeseen liittyi epätavallisen paljon lahjontaa, Qatar ei ole
mitenkään tunnettu jalkapallomaana ja siltä puuttuvat perinteet
täysin. Qatar on tyypillinen Persianlahden öljyvaltio, jossa
valtaosa asukkaista on muualta tulleita siirtotyöläisiä.
Qatar on ongelmallinen myös sään
osalta. MM-kisat pelataan normaalisti kesäkuukausina, jolloin
Qatarissa lämpötila voi päiväsaikaan nousta pahimmillaan 50
asteeseen, mikä vaarantaisi pelaajien terveyden. Alkuperäinen
suunnitelma oli rakentaa stadioneista ilmastoituja. Kun tästä
ajatuksesta luovuttiin, kisat pitää
käytännössä pelata talvikuukausina, jolloin eurooppalaiset
pääsarjat ja Mestareiden liiga normaalisti pelataan. Lopullista
päätöstä asiasta ei kuitenkaan ole tehty.
Myös alkoholiin liittyy ongelmia
islamilaista sharia-lakia noudattavassa Qatarissa, vaikka kisaisännät
ovat luvanneet luoda kannattajille erityisiä alueita, joissa
alkoholin nauttiminen on sallittua. Israelin mahdollinen
selviytyminen kisoihin ei sekään kisajärjestäjien mukaan aiheuta
ongelmia, vaikka Qatar ei koskaan ole tunnustanut Israelin valtiota.
Kaikkein pahin ongelma liittyy
kuitenkin siirtotyöläisiin, joiden oloihin ihmisoikeusjärjestöt
ovat kiinnittäneet huomiota. Työntekijöitä palkataan ns.
kafala-järjestelmän
kautta. Sitä käytetään yleisesti, kun Lähi-idän maihin
palkataan rakennusalan työntekijöitä tai kotipalvelijoita.
Järjestelmä on yleisesti käytössä
Persianlahden öljyvaltioissa, Libanonissa ja Jordaniassa. Siinä
vaaditaan jokaiselle ammattitaidottomalle työntekijälle paikallinen
sponsori, yleensä työnantaja, joka vastaa työntekijöiden
viisumeista ja oikeudellisesta asemasta. Työntekijällä ei ole
mahdollisuuksia irtisanoutua kesken sopimuskauden. Qatarissa
sponsoriltaan karannut työntekijä tulkitaan rikolliseksi.
Käytännössä tämä on johtanut usein törkeään hyväksikäyttöön,
kun työnantaja pidättää siivun työntekijän palkasta,
takavarikoi työntekijöiden passit eikä aina päästä heitä
poistumaan maasta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat painostaneet Qataria
poistamaan kafala-järjestelmän mutta toistaiseksi ilman tulosta.
Guardian-lehti kirjoitti
siirtotyöläisten tilanteesta artikkelin,
jossa kerrottiin siirtotyöläisten suuresta kuolleisuudesta
rakennustyömailla. Nepalilaisen Pravasi Nepali Coordination
Committee -järjestön ja Intian suurlähetystön tekemän
tutkimuksen mukaan yli 500 intialaista siirtotyöläistä on
menehtynyt tammikuun 2012 jälkeen ja yli 380 nepalilaista on kuollut
vuosina 2012 ja 2013.
Yleisimmiksi kuolinsyiksi on kirjattu
sydänkohtaus, auto-onnettomuus tai työtapaturma.
Ihmisoikeusjärjestöt epäilevät, että sydänkohtaukset johtuvat
suureksi osaksi liiallisesta työnteosta kuumissa olosuhteissa.
Auto-onnettomuuksiksi kirjattujen kuolemien syynä on puolestaan
usein puutteelliset työturvallisuusolosuhteet.
Uutiset
stadionin rakennustyömailla kuolleista työntekijöistä ovat
herättäneet jopa FIFA:n, joka on kulissien takana painostanut
vuoden 2022 kisaisäntää parantamaan työntekijöiden oloja.
Julkisesti FIFA on pitänyt matalaa profiilia eikä järjestönä ole
halunnut leimautua ihmisoikeusjärjestöksi.
Lahjusepäilyt, ilmasto ja
rakennustyöntekijöiden huono kohtelu ovat poikineet
mielipidekirjoituksissa
vaatimuksia siirtää MM-kisat pois Qatarista. ESPN-televisiokanavan
dokumenttiohjelman mukaan MM-kisojen järjestäminen niemimaalla voi
aiheuttaa 4000 rakennustyöläisen kuoleman.
Sepp Blatter on kuitenkin erittäin
närkästynyt Qatarin kisoihin liittyvistä korruptioväitteistä,
jopa niin närkästynyt, että hän kutsuu
väitteiden esittäjiä rasisteiksi. 77-vuotias sveitsiläinen ei
ehkä ole kaikkein uskottavin rasistikortin käyttäjä, mutta
näköjään mikä tahansa on tälle miehelle mahdollista. FIFA
päättää vuosien 2018 ja 2022 kisahankkeiden kohtalosta Brasilian
kisojen jälkeen syys- tai lokakuussa. Raha saattaa sillä välillä
vaihtaa omistajaa, mikäli kisojen suuret sponsorit eivät käytä
omaa vaikutusvaltaansa ja pane rahahanoja kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti