torstaina, syyskuuta 09, 2010

Koraanit roviolle

Pienen floridalaisen Dove World Outreach Center -kirkon pastori Terry Jones on ilmoittanut polttavansa Koraanin kopioita 11. syyskuuta eli Pentagoniin ja World Trade Centeriin kohdistuneiden terrori-iskujen muistopäivänä.

En nyt aio puuttua teon mielekkyyteen, 50 hengen seurakuntaa johtavan pastorin motiiveihin tai ylipäänsä kirjojen polttamiseen liittyviin mielikuviin, jotka ovat peräisin vuosikymmenten takaa. Johtavien amerikkalaisten poliitikkojen reaktioita on paljon mielenkiintoisempaa seurata.

Teko vaarantaa amerikkalaisten joukkojen turvallisuuden

Aiemmin linkitetyssä Newsweekin artikkelissa jopa johtavat konservatiivit väittävät, että Jonesin teko vaarantaa Yhdysvaltojen johtaman NATO-liittouman tehtävän Afganistanissa. Tällä he viittaavat Afganistanin sotatoimia aiemmin johtaneen Kenraali David Petraeuksen lausuntoon. Petraeus väitti, että video pastori Jonesin mielenosoituksesta olisi lahja amerikkalaisvastaisille ekstremisteille:

”Olemme huolissamme, että Koraanin polttamiskuvia käytettäisiin samalla tavalla, kuin ekstremistit käyttävät Abu Ghraibin valokuvia, eli niistä tulisi pysyviä tahroja.”

”Meille vihamieliset tahot käyttäisivät niitä kiihottaakseen ihmisiä väkivaltaan ja kääntääkseen yleisen mielipiteen meitä vastaan sekä meidän tehtäväämme Afganistanissa ja muualla maailmassa.”

Pastori Jonesin protesti on tämän omien sanojen mukaan suunnattu radikaaleja islamisteja vastaan. Hän tuskin ymmärtää, että hänen ensi lauantaiksi suunniteltu mielenilmauksensa tai lähinnä reaktiot siihen paljastavat, miten heikolla pohjalla Yhdysvaltojen tehtävä Afganistanissa lepää.

Myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton puuttui asiaan ja sanoi:

”On valitettavaa, että pieni seurakunta on saanut niin paljon huomiota epäkunnioittavalla ja häpeällisellä tavallaan muistaa syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhdeksättä muistopäivää.”

Clintonin kunniaksi on sanottava, että hän sentään yrittää panna asian oikeisiin mittasuhteisiin.

Kansakunnan rakentaminen

Yhdysvaltojen armeija yhdessä NATO-liittolaisten kanssa yrittää tehdä Afganistanista normaalin, rauhanomaisen valtion tai ainakin niin rauhallisen, että Al-Qaedan kaltaiset järjestöt eivät enää voisi pesiytyä sen alueelle. Maasta tuskin koskaan tulee mitään mallikelpoista demokratiaa, mutta jonkinlainen kunnollinen hallinto alueelle yritetään saada, jotta alueen takapajuisilla ja usein lukutaidottomilla ihmisillä olisi edes jotakin toivoa paremmasta.

Tavoitetta voi pitää sinänsä kunnioitettavana, mutta ei välttämättä realistisena. Maasta ei voida lähteä noin vain, koska tällöin NATO:n arvovalta heikkenisi ja radikaalit islamistit voisivat väittää voittaneensa. Toisaalta usko tehtävän onnistumiseen ei voi olla kovin vahva, jos Terry Jonesin johtaman seurakunnan mielenilmaus vaarantaa sen.

Kansakunnan rakentaminen ei onnistu, jos miehitysjoukot eivät saavuta paikallisen väestön luottamusta. Talebanin tarvitsee vain horjuttaa tätä luottamusta muistuttamalla aika ajoin läsnäolostaan terrori-iskuilla ja täyttämällä Yhdysvaltojen sotilaiden ulottumattomissa olevat alueet omilla miehillään.

Koko tehtävän mielekkyys voidaan siis perustellusti asettaa kyseenalaiseksi samoin kuin tavoite rakentaa Afganistanista yhtenäinen kansakunta. Amerikkalaiset haluavat, että heistä pidetään. Siksi islamia pitää kohdella kunnioittavasti silkkihansikkain, jotta paikalliset eivät käänny sotilaita vastaan.

Toisaalta miten vastapuoli suhtautuu vastustajaan, joka ilmiselvästi lepyttelee vihollistaan? Moinen käyttäytyminen voidaan myös tulkita heikkouden merkiksi ja osoitukseksi tahdon puutteesta.

Toimiiko liennytysstrategia?

Jihadwatch-sivuston Robert Spencer sanoo kirjoituksessaan seuraavaa:

”Ajatus, että sota-aikana tulisi olla tekemättä mitään sellaista, johon vihollinen todennäköisesti vastaa järjettömällä tai murhanhimoisella raivolla, saattaa ensinäkemältä tuntua taktisesti viisaalta mutta johtaa lopulta antautumiseen. Vihollisen maailmankuva ja näkökulma hyväksytään ja siihen yritetään sopeutua sen sijaan, että yritettäisiin eri rintamilla, ei ainoastaan sotilaallisella, osoittaa, miksi se on väärä ja miksi sitä pitää vastustaa.”

Spencer vertaa tapaa, jolla natseihin suhtauduttiin amerikkalaisessa Toisen maailmansodan aikaisessa sotapropagandassa, Yhdysvaltojen nykyjohdon tapaan käsitellä vihollisen ideologiaa. Spencerin mukaan kenraali Petraeuksen pitäisi puolustaa floridalaisen kirkon oikeutta toimia haluamallaan tavalla, käyttää sitä esimerkkinä ja sanoa, että me puolustamme omaa näkemystämme yhteiskunnassa riippumatta siitä, miten te toimitte.

Vapaassa yhteiskunnassa on täysin mahdotonta estää kansalaisia ilmaisemasta omaa mielipidettään parhaaksi katsomallaan tavalla. Pastori Jonesin mielenilmausta ei ilmaisuvapautta tiukasti puolustavassa maassa voi kieltää eikä pastoria voi sen takia panna vankilaan. Suomessa asiat ovat toisin, mutta siitä ei tässä yhteydessä kannata puhua enempää.

Sitä paitsi syy riehumiselle voidaan tarvittaessa jopa keksiä tyhjästä, kuten tapahtui vuonna 2005 Guantanamo Bayn vankilassa, kun amerikkalaissotilaiden väitettiin huuhtoneen Koraanin alas vessanpytystä. Tieto osoittautui myöhemmin perättömäksi mutta johti siitä huolimatta väkivaltaisiin mellakoihin eri puolilla islamilaista maailmaa.

Samankaltainen ilmiö toistui Tanskan Muhammad-pilakuvakriisissä, jota lietsottiin lisäämällä alkuperäisten, varsin harmittomien pilakuvien joukkoon tekaistuja mutta paljon törkeämpiä kuvia, jotka eivät millään tavalla liittyneet islamin profeettaan.

On siis täysin yhdentekevää, miten paljon lännessä kumarrellaan islamia. Mellakoille löytyy aina sytykettä, ja osa muslimeista vihaa länttä kaikesta huolimatta.

11 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Jos ihan ns. maallistunut rivimuslimikin saa pahoja värinöitä moisesta koraaniroviosta, niin puheet "maltillisesta" islamista ovat peestä. Jos taas ainoastaan "islamistit" saavat roviosta raivarit, niin sitten kaiketi asialla ei ole mitään merkitystä, kun kaikkien läntisten maailman astridthorsien mukaanhan juuri islamisteja on vastustettava. Kummin lienee, en tiedä.

Valkea kirjoitti...

Humanitaarisia- ja ihmisoikeussotia ei voi voittaa, jo pelkästään sen takia, että se ei ole sodankäyntiä. Oikean sodankäynnin tavoitteena on aikaansaada niin pakottava ja musertava tilanne, että vastustajan on joko antauduttava tai luovuttava tavoitteistaan.

Kun Tsingis-kaani saapui valloittamaan islamilaista maailmaa, paikalliset muslimit lähettivät valtuuskunnan neuvottelemaan hänen kanssaan. Tsingis mestasi n. viisikymmentä valtuuskunnan jäsentä ja jätti yhden henkiin, jotta hän pystyi kuljettamaan irtopääviestin takaisin kotiin. Tämä oli vain lempeää esimakua tulevasta, ja Tsingis valloittikin lähes koko islamilaisen maailman.

Yhdysvaltain klovniarmeijan tulisi poistua Afganistanista ja Irakista mahdollisimman nopeasti kotiin hiekkalaatikoille leikkimään sodankäyntiä. Yhdysvaltain armeijan nykytila ei ole tietenkään rivisotilaiden, vaan ylimmän liberaalin sotilas-, poliittisen- ja taloudellisen johdon vika.

Toisaalta on täysin hyödytöntä ja haitallista tuhlata ihmishenkiä ja resursseja islamilaisessa maailmassa, riippumatta siitä millainen armeija on. Ei ole länsimaisten ihmisten tehtävä paapoa, rakentaa ja ojentaa islamilaisia maita. Meillä on paljon tärkeämpääkin tekemistä.

Tiedemies kirjoitti...

Olen Valkean kanssa suunnilleen samaa mieltä: ns. ihmisoikeussodat ovat tuomittuja epäonnistumaan. En tosin pidä yhdysvaltain armeijaa minään klovniarmeijana, se pisti Irakin melko hyvin aseistetun (jos kohta ehkä hieman heikosti motivoituneen) armeijan lyttyyn aika nopeassa tahdissa.

Se on teknisesti erittäin iskukykyinen, hyvin varustettu ja taistelutoiminnassa riittävän kurinalainen ns. oikeassa sodassa.

Ongelma on lähinnä siinä, että armeija ei voi tehdä yhteiskunnasta vakaata. Se voi tuhota tai tehdä toimintakyvyttömäksi toisen armeijan hyvinkin tehokkaasti, mutta Afganistanissa ja Irakissa ei ole mitään armeijaa, jota vastaan iskeä, ei ole mitään tukikohtaa, jonka valtaamalla vihollinen menettää toimintakykynsä.

Olen myös samaa mieltä näiden projektien hyödyttömyydestä ja siitä, ettei ole länsimaiden tehtävä paapoa tätä porukkaa. Tosin, vaikka muuta väitetään, liberaalit eivät noita sotia aloittaneet.

Vasarahammer kirjoitti...

"Tosin, vaikka muuta väitetään, liberaalit eivät noita sotia aloittaneet."

Riippuu siitä, millaiseksi tulkitse George W. Bushin. Hänen johdollaan Yhdysvaltojen sota terrorismia vastaan muuttui nation-buildingiksi.

Afganistaniin Yhdysvaltojen oli käytännössä pakko hyökätä, koska WTC-tornien räjäyttäjät majailivat siellä.

Myös demokraatit tukivat hyökkäyksiä Afganistaniin ja Irakiin. Jälkimmäisestä sodasta he tosin sanoutuivat jälkikäteen irti.

Tiedemies kirjoitti...

Riippuu siitä, millaiseksi tulkitse George W. Bushin. Hänen johdollaan Yhdysvaltojen sota terrorismia vastaan muuttui nation-buildingiksi.

Jos GWB:n tulkitseminen "liberaaliksi" on vähän sama kuin Stalinin tulkitseminen "konservatiiviksi". Tosin jälkimmäinen ei mene ihan yhtä pahasti pieleen.

Vasarahammer kirjoitti...

"Jos GWB:n tulkitseminen "liberaaliksi" on vähän sama kuin Stalinin tulkitseminen "konservatiiviksi"."

George W. Bush kutsui islamia rauhanomaiseksi uskonnoksi, jonka ääriryhmät ovat kaapanneet itselleen.

Hän myös tukeutui ns. uuskonservatiiveihin, joita Amerikassa pidetään liberaaleina, jotka ovat ulkopolitiikassa "haukkoja".

Googletin sanoilla George W. Bush ja liberal. Ensimmäisenä tuli vastaan tämä artikkeli. Siinä sanotaan mm. seuraavaa:

"Power Liberals, otherwise known as Neo-Cons, implement Liberal goals through a realist approach. They emphasize the importance of unilateral military force to promote Liberal Democracy and capitalism throughout the international community. The Bush administration can be legitimately categorized under this variant of Liberal Theory. "

Tiedemies kirjoitti...

GWB:n nimittäminen liberaaliksi on vain konservatiivien valkopesua, jolla he yrittävät luistaa vastuusta. Konservatiivit äänestävät republikaaneja, he äänestivät GWB:n ensin presidenttiehdokkaakseen ja sitten presidentikseen. Kahdesti.

Väite, että liberaalit ovat miehittäneet sekä republikaanit että demokraatit USA:ssa, on naurettava. Voi toki olla, että GWB oli vähemmän konservatiivinen kuin useimmat konservatiivit toivoivat. Mutta hän onnistui ajamaan abortin vastaista linjaa eteenpäin, hän onnistui pysäyttämään kantasolututkimusta, onnistui vähentämään seksivalistusta, onnistui vähentämään ehkäisyvälineiden jakoa Afrikassa jne. Eli kyllä hän aika paljon sai konservatiivisia poliittisia päämääriä edistettyä ollakseen "liberaali".

Vasarahammer kirjoitti...

"GWB:n nimittäminen liberaaliksi on vain konservatiivien valkopesua, jolla he yrittävät luistaa vastuusta. Konservatiivit äänestävät republikaaneja, he äänestivät GWB:n ensin presidenttiehdokkaakseen ja sitten presidentikseen. Kahdesti."

Konservatiivit tukivat Bushia, mutta eivät välttämättä vakaumuksesta vaan valitakseen pienemmän pahan.

Republikaaninen puolue ei ole sama asia kuin konservatiivit, vaan puolueeseen kuuluu useita ryhmittymiä kuten sosiaaliset konservatiivit, "fiskaaliset" konservatiivit, libertaarit, "national security" -konservatiivit ja vanhan ajan jacksonilaiset demokraatit.

George W. Bush tukeutui kampanjoinnissaan sosiaalisiin konservatiiveihin (=helluntailaisiin eli Suomen kristillisdemokraatteja vastaaviin tahoihin), joiden politiikka on varsin sosiaalidemokraattista, jos abortti-, kantasolututkimus- tai muita vastaavia kysymyksiä ei otetaa huomioon.

Talouspoliittisesti Bush ei ollut reaganilainen vaan salli presidenttikaudellaan runsaan liittovaltion rahankäytön.

"Väite, että liberaalit ovat miehittäneet sekä republikaanit että demokraatit USA:ssa, on naurettava."

Tämä väite on virheellinen. Moderni vasemmistoliberalismi ei ole sidottu puolueeseen Amerikassa kuten ei myöskään Euroopassa.

Suomessa kokoomuslaisten Obama-fanitus kertoo, että Kokoomus on moderni vasemmistoliberaali puolue, jossa konservatismille ei ole tilaa kuin marginaalissa.

"Voi toki olla, että GWB oli vähemmän konservatiivinen kuin useimmat konservatiivit toivoivat."

Luulen, että yksi syy konservatiivien lojaaliudelle oli Irakin sota. Ei haluttu hylätä "commander in chiefiä" kesken sodan, kun pelättiin, että sodanvastainen Kerry tulee ja vetää joukot häpeällisesti kotiin.

Obaman valinnan myötä tuo pelko on osoittautunut turhaksi. Obama on pitkälti jatkanut samaa ulkopolitiikkaa kuin edeltäjänsä, jos retorisia vastaantuloja muslimimaailman suuntaan ei lasketa.

Kari kirjoitti...

Vasarahammar: Afganistaniin Yhdysvaltojen oli käytännössä pakko hyökätä, koska WTC-tornien räjäyttäjät majailivat siellä.

Kari: Afghanistan uskonveljineen hyökkäsi USA:han ja poltti koraanin oppien mukaan enemmän ihmisiä, kuin mitä Japani hyökätessään Pearl Harbour:iin.

Silloin Japanin(ja mahdollisesti myös NL:n) hyökkäykselle pantiin piste Nagasakissa.

Nyt USA:ssa ja Suomessa taivastellaan muutaman koraanin polttamista, vaikka muslimit polttavat jatkuvasti kristittyjä ja kirkkoja.

Gagarin kirjoitti...

USA tarvitsee Afganistania geopoliittisista syistä - niin kuin Venäjä Tšetšeniaa. Siellä tosin nation buildingia on harjoitettu huomattavasti tehokkaammin...

BTW, herra Fjordman uskalsi vihdoin tulla kaapista ulos ja julkaista Thilo Sarrazin -aiheisen tekstinsä amerikkalaisten äärioikeistolaisten Alternative Right -saitilla. Mitähän Fjordmanista nyt Gates of Viennassa ajatellaan? Mielestäni eräs kommentti AltRightissa summasi hyvin Fjordmanin kirjoituksen tason: teksti olisi ollut ajankohtainen suunnilleen vuonna 1992. Juuri sen verranhan eurooppalainen (ja tietysti myös suomalainen) "anti-jihadismi" on älyllisesti ajasta jäljessä amerikkalaista "paleokonservatismia". No, oppia ikä kaikki, ja lännestähän se oppi aina tulee, myös "anti-jihadismi".

Vasarahammer kirjoitti...

Gates of Vienna -blogissa ollaan opittu paljon Charles Johnson -episodin myötä.

Fjordmanilla kirjoitusten kantavaksi voimaksi on muodostunut valkoisen länsimaalaisen oikeus puolustaa omaa perintöään ja kulttuuriaan. Tätä oikeuttahan moderni vasemmistoliberalismi ei tunnusta.

Sen vähäisen ymmärryksen perusteella, joka minulla on amerikkalaisesta paleokonservatismista, islam pitäisi eristää länsimaista, koska islam on perusteiltaan ristiriidassa länsimaalaisuuden ja länsimaisen kulttuurin kanssa. Ei siis pidä vastustaa vain yhtä moskeijaa (Ground Zero) vaan kaikkia moskeijoita.

Oppimistahan elämä on myös Fjordmanin kohdalla. Aika näyttää, mihin suuntaan oppiminen etenee. Mielestäni on väärin syyttää periaatteessa oman puolen ihmisiä puhdasoppisuuden puutteesta Lawrence Austerin tavoin. Sillä tavalla päätyy ennen pitkää yhden miehen oppositioon.