Tuomiopäivän kultin lopun ajan messu

Ilmastonmuutos on kaikesta valtamedian hypetyksestä huolimatta jäänyt ihmisten mielissä toissijaiseksi huolenaiheeksi. Ehkä se johtuu osin siitä, että pitempään eläneet aikuiset, jotka ovat aikanaan nähneet ydinsodan pelon, happosateet, otsonikerroksen ohenemisen ja AIDS:in nousun eivät välttämättä ole paras mahdollinen kohdeyleisö maailmanlopusta saarnaavalle kultin piirteitä omaavalle liikkeelle. Ehkä siksi alarmistien huomio on nyt kiinnittynyt lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole elämänkokemusta eikä kykyä arvioida erilaisten maailmanlopun skenaarioiden realistisuutta.

Keskustelin äskettäin ystäväni kanssa, joka on perehtynyt ilmastoasioihin. Hänen mukaansa ilmastotieteessä ei ole tapahtunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana tapahtunut mitään olennaista uutta, vaan samoja juttuja kierrätetään jatkuvasti.

Ilmastoalarmismi on myös irronnut tieteellisestä perustastaan ja muuttunut hiljalleen hurmahenkiseksi uskonnoksi, jonka symboli on ruotsalaisteini Greta Thunberg. Äskettäin hän piti puheen YK:n ilmastokokouksessa. Puheessaan Thunberg maalaili kauhukuvia ja haukkui päättäjät, jotka ajattelevat vain rahaa ja talouskasvua.

Puhe on tuskallista kuultavaa mutta ei sisältönsä vuoksi. Valtamedian ilmastovouhotus ja kaikkeen tekemiseen ympätty ilmastonäkökulma ovat turruttaneet ihmiset alarmismiin. Siltä ei voi välttyä juuri missään ja juuri siksi siltä voi kepein mielin sulkea silmät ja korvat. Nuori Greta taas saa enemmänkin miettimään niitä aikuisia, jotka kierrättävät 16-vuotiasta aspergerteiniä ympäri maailmaa saarnaamassa maailmanlopun sanomaa. Kun puiseva Al Gore ei ole enää vuosikymmeniin myynyt, tarvitaan tuoreita kasvoja.

Ilmastososialismi nyt

Britannian jo jonkin aikaa edesmennyt pääministeri Margaret Thatcherin kerrotaan aikanaan sanoneen, että globaali ilmaston lämpeneminen on erinomainen tekosyy globaalille sosialismille. Kaikki eivät välttämättä muista, että ilmastonmuutosta kutsuttiin ennen globaaliksi lämpenemiseksi (global warming).

Siksi ei ole yllättävää, että monet vasemmistolaiset nyt Gretan innoittamana ilmoittautuvat sosialismin kannattajiksi. Erkki Tuomioja sanoi Ylellä, että kapitalismi on tullut tiensä päähän. 1970- ja 80-luvuilla eläneille moisessa ei ole mitään uutta. Erkki on ainakin johdonmukainen ja kannattanut sosialismia koko aikuisikänsä. Vasta nyt liki 30 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hän voi sanoa sen taas reilusti ääneen. Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson myönsi jo huhtikuussa 2018 olevansa marxilainen.

Itäisestä Euroopasta löytyy niitä, jotka ovat eläneet marxilaisuuden periaatteille rakennetussa yhteiskunnassa. He suhtautuvat erittäin kielteisesti sosialismin paluuseen ilmastonmuutoksen nimissä. Yksi tällainen on tohtori Jiri Weigl tshekkiläisestä Vaclav Klaus -instituutista. 

Kirjoituksessaan hän ilmaisee huolensa lasten ja nuorten manipuloinnista pelottelulla.

Ilmasto ei toki ole mikään staattinen järjestelmä vaan muuttuu koko ajan. Weigl sanoo lapsista ja nuorista, jotka nielevät mediapelottelun sellaisenaan:

”He uskovat täysin tieteellisen teorian, joka on redusoinut meneillään olevat ilmaston muutokset pelkästään yhteen syyhyn eli väitettyyn ihmisen aikaansaamaan ilmakehän hiilidioksidin lisäykseen.”

Tavallinen ihminen lukee tai näkee valtamediasta jatkuvasti pelottelua maapallon tuhosta hiilidioksidipäästöjen takia. Voimme pelastautua katastrofilta vain, jos alamme noudattaa niitä rajoituksia ja elämänmuutoksia, joita viisaat tiedemiehet ja poliitikot meille sanelevat. 

Weigl ihmettelee, miksi ihmiset eivät ole huolissaan muunlaisista ihmiselämään kohdistuvista uhista kuten taudeista, juomaveden puutteesta tai esimerkiksi maapallolle putoavasta asteroidista, jollaiset ovat aiemmin maapallon historiassa aiheuttaneet merkittäviä tuhoja.

Ilmastonmuutoksella on kuitenkin merkittävä etu puolellaan. Sen avulla ihmisiä voidaan huijata uskomaan, että pitkän aikavälin muutokset ihmisten käyttäytymisessä voivat estää katastrofin.

Kommunistisen totalitarismin kokenut Weigl kertoo:

”Meneillään olevassa manipulaatiokampanjassa ilmasto on vain väline, jonka tehtävänä on muuttaa yhteiskuntaa. He ovat alkaneet kertoa meille, että ilman radikaalia yhteiskunnallista muutosta jokaisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa, ja näin ihmisten päästöjä ilmakehään ei voi vähentää. Päästöjen aiheuttajaksi väitetään teollista sivilisaatiota ja sen ekspansiota, jonka kapitalismi on saanut aikaan. Tästä taas seuraa, että kapitalismista ja vapaasta yhteiskunnasta täytyy päästä eroon, koska ne sallivat vastuuttoman käytöksen planeettaamme kohtaan. Inhimillinen vapaus on lakannut olemasta arvo sinänsä. Siitä on tullut uhka.”

Ilmastoalarmismi on yksi vasemmistolaisen edistyksellisyyden osa-alueista ja sen pääase länsimaista kapitalistista yhteiskuntaa vastaan, jonka radikaali muuttaminen on tavoitteena. Ilmastonmuutosta keppihevosena käyttämällä kansainväliset organisaatiot, kansalaisjärjestöt, media ja yhteistyöhenkiset poliitikot pyrkivät saamaan ihmiset valtion kontrolliin ja globaalin hallinnon alaisuuteen. Työkaluna käytetään härskiä manipulointia, jota näkee erityisesti Greta Thunbergin kautta käydyssä kampanjassa. Kohderyhmänä on nuoriso, koska sen edustajat ovat usein naiiveja, idealististia ja höynäytettävissä.

Weigl jatkaa:

”Kaikki modernin ajan totalitaristiset liikkeet ovat käyttäneet yhteiskunnan kontrollointiin nuorisoa, jota on hyväksikäytetty ja joka on ensin radikalisoitu helposti omaksuttavan ideologian fanaattisiksi kannattajiksi.”

Esimerkkeinä historiasta voidaan mainita Hitlerjugend, Komsomol ja Maon Kiinan punaiset kaartit, jotka toimivat ”Suuren Ruorimiehen” työkaluina traagisessa kulttuurivallankumouksessa.

Weiglin mukaan suuri yleisö on vielä rauhallinen ja seuraa pelonlietsojien touhuja sivusta ja suhtautuu niihin enimmäkseen välinpitämättömästi. Ihmiset eivät oikeasti usko, että joku tulisi ja veisi heiltä auton ja kesämökin.

Suuryritykset kuitenkin haistavat ilmastohysteriassa mahdolisuuksia. Sen avulla on mahdollista saada tukiaisia tai lobata itselle edullista sääntelyä. Kustannukset maksetaan veronmaksajan taskusta. Weigl pelkää, että totalitaristisen kommunismin kokeneen väestön väistyminen johtaa lopulta totalitaristisen järjestelmän paluuseen ja historian toistumiseen.

Oma sukupolveni muistaa Berliinin muurin kaatumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen. Monet meistä uskoivat, että sosialismi ei voisi enää koskaan palata. Tässä oltiin väärässä. Sosialismi ei koskaan lähtenyt ja on kovaa vauhtia tulossa takaisin. Innokkaimpia kannattajia löytyy nuorista sukupolvista.

He eivät tiedä, millaista tuhoa sosialismi sai aikaan. Se aiheutti nälänhätää, orjuutta, kurjuutta, ympäristötuhoja ja taloudellisten resurssien haaskausta. Se tuhosi inhimillisen vapauden ja pakotti ihmiset kannattamaan ainoaa oikeaa ideologiaa.

Itse en ole aivan yhtä pessimistinen kuin Jiri Weigl vaan uskon, että Greta ja hänen ympärilleen syntynyt liikehdintä ei edusta nousevaa vaan taantuvaa aatetta. Kyse on lopun ajan messusta, jota tulevaisuudessa katsotaan epäuskoisena päätä pudistellen. Tai ainakin toivon niin.

Onko al-Taeella enää uskottavuutta?

Anter Yasa piti lupauksensa ja julkaisi todisteet Hussein al-Taeen kytköksistä Irakin iranilaismieliseen militiaan. Al-Taee poseerasi useassa kuvassa militiajohtaja Haydar Qassemin kanssa ja näytti olevan tämän hyvä kaveri.

Haydar Qassem puolestaan ei esiintynyt kenen tahansa kanssa vaan häntä ohjasi Iranin vallankumouskaartin kenraali ja nykyinen Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani. Quds-joukot ovat vastuussa Iranin rajojen ulkopuolella tapahtuvista sotilas- ja tiedusteluoperaatioista. Käytännössä tämä on tarkoittanut Hizbollahin tukemista Libanonissa ja sotilasavun toimittamista Hamasille. Tästä syystä Yhdysvallat pitää Irania merkittävimpänä valtiollisena terrorismin tukijana.

Syyrian sisällissodan aikana Suleimani vastasi shialaisten puolisotilaallisten joukkojen aseistamisesta. Nämä joukot taistelivat Islamilaista valtiota vastaan mutta syyllistyivät useisiin raakuuksiin Irakin sunnialueilla. Myöhemmin Suleimani näytteli merkittävää roolia eteläisen Aleppon valtaamisessa Assadin hallituksen joukoille.

Tällä hetkellä Haydar Qassem taistelutovereineen elää Suomessa Itä-Helsingissä.

Yasan mukaan Hussein al-Taeen sosiaalisen median tileillä suuri joukko hänen tukijoistaan on islamistisen SCIRI-puolueen tukijoita. Puolue pyrkii luomaan Irakiin Iranin mallin mukaisen valtion, jossa uskonnollisista johtajista koostuva neuvosto valvoisi hallituksen ja parlamentin toimintaa. Yasan mukaan Hussein al-Taeen piti alun perin tehdä töitä Irakin suurlähetystössä SCIRI:n edustajana. Toimittaja Rauli Virtanen järjesti kuitenkin hänelle paikan Martti Ahtisaaren johtamassa CMI:ssä.

Islamistit pyrkivät soluttamaan länsimaisia puolueita ja he ovat onnistuneet parhaiten vasemmistopuolueiden kohdalla. SDP:n peruskannattajakunta on iäkästä ja puolue tarvitsee uutta verta. Islamistit käyttävät tätä hyväkseen.

Ruotsissa Ympäristöpuoluetta edustanut ministeri Mehmet Kaplan joutui eroamaan asuntoministerin tehtävästään, kun hänen yhteytensä islamilaisiin ekstremisteihin paljastuivat. Kaplan poseerasi valokuvissa yhdessä turkkilaisen Harmaat sudet -järjestön Ruotsin johtajan kanssa.

Vaalikampanjassaan Hussein al-Taee esiintyi näyttävästi feministinä. Itse kukin saa tykönään päättää, uskooko miehen feministisiin julistuksiin vai hänen todennettuun taustaansa shia-militian johtajan kaverina ja poliittisen islamin kannattajana.

Itse olen sitä mieltä, että Hussein al-Taeen valheille rakennettu poliittinen ura saisi loppua mahdollisimman lyhyeen.

Al-Taeen kohdalla edelleen avoimia kysymyksiä

Rauhanlähettiläs Hussein Al-Taee sai äskettäin puolueeltaan synninpäästön. SDP:n eduskuntaryhmä päätti olla rankaisematta rasismikohun ryvettämää edustajaansa. Al-Taee totesi kokouksen jälkeen:

“Moni tietää, että minussa ei ole sellaista solua, joka syrjisi ihmistä.”

Rohkea valhe on usein parempi vaihtoehto kuin pelokas totuus. Al-Taeen kaapissa on vielä luurankoja, joista mies ei ole kertonut mitään. Al-Taee on lahja, joka jatkaa antamistaan vielä pitkään. Tämä ei tosin ole suomalaisen valtamedian ansiota. Itse asiassa valtamedia on koko kohun ajan ollut varsin haluton penkomaan SDP:n kansanedustajan taustoja.

Toisaalta kohun nostanut Anter Yasa on tehnyt kiitettävää työtä ja tuonut Al-Taeen taustoista ja motiiveista esiin uusia asioita, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä. Jos ne pitävät paikkansa, al-Taee on todellakin susi lampaiden vaatteissa.

Syksyllä 2015 internetissä julkaistiin joitakin kuvasarjoja, joissa sotilaspukuinen mies kantaa irtileikattua ihmisen päätä ja toisessa kuvassa oleskelee suomalaisessa vastaanottokeskuksessa. Suomeen tuli kesän 2015 Balkanin halkijuoksun seurauksena useita Irakin shialaisten puolisotilaallisten joukkojen jäseniä. Nämä joukot olivat Irakissa syyllistyneet samanlaisiin raakuuksiin, kuin mihin Islamilaisen valtion tiedetään syyllistyneen. Shia-joukkojen sotarikoksista voi lukea esimerkiksi täältä.

Anter Yasa väittää, että Hussein al-Taee (oikealta nimeltään Abu Gulal) olisi auttanut useita “shia-kuolemanpartioiden” jäseniä ja johtajia Suomeen. Saamieni tietojen mukaan ns. Haagan puukottaja olisi yksi tällainen henkilö. Tyypillisesti shia-taistelijoilla on tatuointeja, vaikka normaalisti tatuoinnit ovat islamin mukaan kiellettyjä.

Valtamediassa on jo kerrottu Al-Taeen yhteyksistä Irakin iranilaismieliseen islamistipuolueeseen Sciriin. Ylen uutisessa puheenvuoro annetaan myös Suomessa asuvalle irakilaiselle, kirjailija Hassan Blasimille:

“Hussein al-Taee on toiminut ikään kuin Irakin shiialaisen hallituksen äänitorvena ja analysoinut Irakin tilannetta sen näkökulmasta.”

Al-Taee selittää käyneensä Sciri-puolueen tilaisuuksissa mielenkiinnosta, oppiakseen Irakin politiikasta ja luodakseen kontakteja.

Anter Yasa puolestaan on keskustellut Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa. Yasan mukaan on olemassa väitteitä, joiden mukaan al-Taee vakoilisi Iranin ja Irakin hallituksen laskuun ja ilmoittaisi toisinajattelijoiden ja hallituksen kriitikoiden tietoja eteenpäin. Tämä taas hiljentää tehokkaasti toisinajattelijat, joilla on edelleen sukulaisia Irakissa.

Yasa viittaa myös väitteisiin, joiden mukaan Irakin hallitus olisi auttanut Hussein al-Taeeta pääsemään kansanedustajaksi. Näin Suomen politiikkaan vaikutettaisiin Irakista käsin.

Itse olen kuullut irakilaisesta, joka aiemmin teki tulkin työtä mutta lopetti, koska kyllästyi turvapaikanhakijoiden jatkuvaan valehteluun. Jos asiat eivät suju turvapaikanhakijan kannalta suotuisasti, tulkki joutuu helposti syytösten ja uhkailujen kohteeksi. Ei siis pidä yllättyä siitä, että Yasan haastateltavat eivät halua esiintyä omalla nimellään.

Anter Yasa on myös julkaissut videoita. Ensimmäisellä videolla hän keskustelee irakilaisten toisinajattelijoiden kanssa ja käy läpi Twitterissä esittämänsä väitteet. Toisella neljä kuukautta sitten julkaistulla videolla puhuu nainen, joka tuntee Hussein al-Taeen hyvin.

Naisen puheiden perusteella on vaikea uskoa, että al-Taee ei edelleen uskoisi niihin ajatuksiin, jotka hän aikanaan kirjoitti Facebookiin ja joista alkuperäinen kohu nousi. On perusteltua uskoa, että Hussein al-Taee on islamisti, ihailee Irania ja sen sharia-lakiin perustuvaa teokraattista pappisvaltiota. Ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö hänen juutalaisvastainen purkauksensa ollut aito ja että hän yhtäkkiä olisi oppinut rakastamaan juutalaisia. SDP:n eduskuntaryhmä tekisi itselleen palveluksen, jos se erottaisi al-Taeen pysyvästi eduskuntaryhmästä.

Anter Yasa on sekulaari maahanmuuttaja, jonka kaltaiset ovat oikeasti hengenvaarassa entisissä kotimaissaan. Hänen huolensa al-Taeen tekemisistä ovat aiheellisia. Siksi on vaikea ymmärtää valtamedian empaattisia juttuja al-Taeen “muuttumisesta” ja “katumisesta”.

Suomalaisten on syytä kysyä, mikä vaikutus al-Taeen toiminnalla oli vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Vaikuttiko al-Taee siihen, miten viranomaiset tulkitsivat Irakin eri alueiden turvallisuutta? Tuliko hänen myötävaikutuksellaan Suomeen sotarikollisia Irakista? Millaisen vaaran al-Taee muodostaa Irakista oikeilla syillä paenneille?

Jos Anter Yasan väitteet pitävät paikkansa, Suomesta on tullut Irakin shia-taistelijoiden turvasatama. Miten tämä vaikuttaa turvallisuuteen pitkällä tähtäimellä? Näitä kysymyksiä ei haluta kysyä.

Miksi hulluus aina vain lisääntyy?

Viime vuosina meno yhteiskunnassamme on muuttunut aina vain mielettömämmäksi. Lisäksi kehitys on kiihtynyt erittäin nopeasti eikä sille tunnu löytyvän pysäyttäjää.

Häirintä ja turvatilat

Hullluuden juuret löytyvät nykyisin Yhdysvalloista ja erityisesti yliopistojen kampuksilta. Siellä kehitettiin tällä vuosikymmenellä turvatiloja ihmisille, jotka halusivat suojaa "puolueellisuudelta, konflikteilta, arvostelulta ja potentiaalisesti uhkavilta teoilta, ajatuksilta tai keskusteluilta", kuten Merriam Webster turvatilan määrittelee.

Turvatilan voi ymmärtää, jos sellaista tarjotaan traumaattisen tapahtuman kokeneille tai lapsille takia, mutta on vaikea käsittää, mihin jo täysi-ikäiset yliopisto-opiskelijat sellaista tarvitsevat. Kuten Judith Shulevitz kirjoittaa Dallas Newsissä:

”Vaikka college-tasojen keskustelujen pitäminen ”turvallisina” saattaa tuntua hyvältä yliherkille, siitä on todellisuudessa haittaa heille ja kaikille muille. Ihmisten tulisi mennä yliopistoihin terävöittämään älyään ja laajentamaan näkemystään. Jos suojelet heitä tuntemattomilta ajatuksilta, he eivät koskaan opi näkemään maailmaa toisten silmin.”

Turvatilat siis vaikeuttavat toisella tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä ja näin edistävät ”kuplautumista”, jossa keskustellaan pelkästään samanmielisten kesken. Samalla ”turvatilan” tarve oikeuttaa erimielisten poissulkemisen. Näin kävi kirjailija Timo Hännikäiselle ja hänen edustamalleen Kiuas Kustannus -yhtiölle, kun heidät suljettiin pois Helsingin kirjamessuilta. Tätä ennen Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen oli kirjoittanut kirjamessujen johdolle ja vaatinut Hännikäisen sulkemista pois messuilta:

”En henkilökohtaisesti koe messuille osallistuvana henkilönä oloani turvalliseksi, mikäli Kiuas-kustantamon osallistuminen sinne sallitaan.”

 Messujen johtaja Ronja Salmi teki työtä käskettyä ja näin Lahtinen sai itselleen turvalliset kirjamessut.

Turvatiloissa on kyse infantilisoimisesta eli periaatteessa aikuisten ihmisten alentumisesta lapsen tasolle. Tästä oman syynsä saavat ottaa kantaakseen niin vanhemmat kuin yhteiskunta, joka ei enää tarjoa ihmisille mahdollisuuksia kokea aikuiseksi kypsymiseen vaadittavia riskejä ja haasteita. Nykyisin ruikuttaminen riittää erityisesti silloin, kun ruikuttaja kuuluu erityistä uhristatusta nauttivaan vähemmistöön.

Turvatilat ovat levinneet myös politiikan huipputasolle, kuten Vihreiden puoluekokoukseen:

”Vihreiden puoluekokouksessa ja muissa tapahtumissa noudatetaan turvallisen tilan politiikkaa. Yhdessä luomme syrjinnästä ja häirinnästä vapaita alueita.”

Luonnollisesti ”häirintää” ei ole määritelty mitenkään objektiivisin kriteerein. Käytännössä yksittäisen ihmisen subjektiivinen kokemus määrittää, milloin kyseessä on häirintä ja milloin ei. Tämän kokemuksen asettaminen kyseenalaiseksi on itsessään häirintää ja turvatilan loukkaus. Näin on, vaikka Vihreiden puoluekokoukseen osallistuvat olisivat ainakin teoriassa aikuisia ihmisiä.

Kiihotusrikoksia

Kirjoittelin blogin alkuvuosina paljon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja siitä, kuinka pykälä on väljästi muotoiltu, mahdollistaa mielivaltaisen oikeudenkäytön ja rohkaisee poliittisten vastustajien kiusaamiseen.

En tuolloin uskonut, että pykälä lopulta muuttuisi irvokkaaksi pilaksi itsestään. Nyt sekin on tapahtunut, kun Helsingin poliisi kirjasi rikosilmoitukset kolmea kansanedustajaa vastaan. Nämä olivat Juha Mäenpää (ps), Päivi Räsänen (kd) ja Hussein al-Taee (sd).

Näistä Juha Mäenpää vertasi valtamedian mukaan turvapaikanhakijoita vieraslajeihin, kun hän letkautti eduskunnassa turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa:

” Täällä lukee: ”Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.” Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa.”

Eräs Suomen johtavista ”ihmisoikeusasiantuntijoista”, entinen SKP:n keskuskomitean jäsen Martin Scheinin totesi välittömästi, että Mäenpään kommentti täyttää kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen tunnusmerkistön.

Scheinin mukaan Mäenpää ”selvästi viittasi” ihmisryhmään (joko arabeihin tai islaminuskoisiin).

Iltalehden mukaan Mäenpään tapauksesta on jo linjattu, että tapaus etenee syyteharkintaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon, kun taas Räsäsen ja al-Taeen puheet etenevät ensin esitutkintaan.

Päivi Räsänen siteerasi Raamattua, kun hän kauhisteli Twitterissä, miten kirkko voi olla Pride2019-tapahtuman virallinen partneri. Sanojen tukena oli kuva Raamatun kohdasta, jossa käsitellään homoseksuaalisuutta.

Al-Taeen Facebook-postauksissa puolestaan paneteltiin juutalaisia ja sunnimuslimeja. Hänen kohdallaan tosin tuomittavinta on hänen häpeämätön valehtelunsa sen jälkeen, kun hänen viestinsä olivat tulleet julki. Valtamedian kannalta tuomittavaa oli se, että se istui jutun päällä vaalien yli eikä tapaus olisi tullut laajemmin julki ilman Anter Yasan aktiivisuutta.

Epäiltyjen ”sananvapausrikosten” irvokkuutta korostaa se, että SDP:n Abdirrahim ”Husu” Hussein selvisi ilman esitutkintaa, kun hän oli syyttänyt Perussuomalaisia ja heidän äänestäjiään rasisteiksi. Perussuomalaiset ja heidän 500 000 äänestäjää eivät täytä kansanryhmän kriteerejä.

Luonnollisesti järkevässä yhteiskunnassa kukaan ei olisi syyttänyt Mäenpäätä, Räsästä, Al-Taeeta tai edes ”Husu” Husseinia yhtään mistään, kun he käyttivät Perustuslain heille suomaa sananvapautta.

Jonkun mielestä Mäenpään eteläpohjalaista huumoria edustava lohkaisu voi olla mauton, Räsäsen twiitti tympeää moralisointia ja Al-Taeen purkaukset pelkkiä karkeita kiukun ilmauksia. Virallisen Suomen eli Poliisin ja Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä näin ei tietysti ole, vaan lausunnot otetaan kuolemanvakavasti ja tulkitaan sanojan kannalta mahdollisimman pahantahtoisesti. Vihapuheen vastainen hysteria saavuttaa näin lakipisteensä ainakin toistaiseksi. Pelkään, että pahempaa on tulevaisuudessa odotettavissa.

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että juttujen esitutkintaa hoitava rikoskomisario Pekka Hätönen on Espoon Vihreiden jäsen ja ollut kunnallisvaaleissa Vihreiden ehdokkaana. Vieläkö joku vierastaa puheita poliittisesta poliisista eli Polposta?

Laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja sen tulkinta osoittavat, että uhristatusta nauttiva abstrakti ihmisryhmä nauttii paremmasta lain suojasta kuin perustuslaillista oikeuttaan käyttävä yksittäinen ihminen.

Laki tuo myös vieraita kollektivistisia elementtejä oikeudenkäyttöön, koska väitetyllä kiihotuksella ei ole selkeää uhria. Laki myös romuttaa ihmisten tasavertaisuuden lain edessä, koska se nostaa toiset ihmisryhmät toisten yläpuolelle. Käytännössä kukaan riittävästi uhripääomaa omaavan vähemmistön edustaja ei voi joutua syytettyjen penkille. Kyseessä on aito postmodernin identiteettipolitiikan kyllästämä lakipykälä.

Kaiken lisäksi nämä vihapuheesta hysteerisesti vaahtoavat poliitikot ja viranomaiset eivät edes ymmärrä, miten naurettavilta he kuulostavat. Oman typerän kiihkonsa lumoissa he rakentavat vihapuheesta digitaaliajan noituutta. He tekevät itsestään pellen ja itse asiassa voimistavat niitä ilmiöitä, joita vastaan he kuvittelevat taistelevansa.