Google manipuloi Suomen vaaleja

 En voi sanoa olevani yllättynyt, kun luin siitä, miten Suomen valtio aikoo tehdä yhteistyötä Googlen kanssa.

oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoi, että eduskuntavaaleihin voi kohdistua kyberhyökkäyksiä ja muuta häirintää.

Suomen valtion yhteisyökumppani Googlen edustaja Heidi Jern kertoo, että myös Googlella ollaan valmistauduttu torjumaan vaikutusyrityksiä.

”Hybridivaikuttaminen on vaikeasti hallittava kokonaisuus”.

Aivan varmasti on. Kyseisen sanahirviön merkityskin on epämääräinen.

HS:n jutun mukaan Google luo vaaleja varten erityisen turvallisuustiimin. Heidi Jernin mukaan yhtiö toimii näin kaikkialla maailmassa.

”Haluamme torjua väärää tietoa ja mahdollista disinformaatiota.”

Valistuneimmat lukijat varmasti ymmärtävät, että termi disinformaatio ei kuulu normaaliin julkiseen keskusteluun vaan se on tiedustelumaailmasta peräisin oleva termi, joka tarkoittaa tahallaan levitettyä väärää informaatiota. Disinformaation torjunnassa siis poistetaan väärä informaatio ihmisten näkyviltä. Hetkinen, eikös kyse tällöin ole sensuurista?

Big Tech -yhtiöt ovat suuria, mutta ne eivät pidä palkkalistoillaan kaikkien alojen erikoisasiantuntijoita, jotka tunnistavat, mikä on väärää informaatiota ja mikä taas sallittua ja oikeaa tietoa.

Yhdysvalloissa Big Tech -yhtiöt ovat ulkoistaneet disinformaation määrittelyn ns. ”faktantarkistajille”.  Näiden tuomiota käytetään hyväksi, kun ”disinformaatiota” poistetaan. En tiedä, onko Suomessa toimivaa ammattimaista faktantarkastusorganisaatiota, joka voisi toimittaa tämän virkaa. Yritelmiä on toki ollut.

Heidi Jern jatkaa:

”Keskeisessä roolissa on teknologia, joka tunnistaa väärää tietoa ja disinformaatiota erityisesti Googlen hakukoneessa sekä yhtiön tuotepalettiin kuuluvassa Youtubessa.”

Tässä vaiheessa lienee selvää, että Googlen sensuurityökaluja käytetään sekä sensuroimaan disinformaatioksi luokiteltua aineistoa Googlen omilta alustoilta ja  että edistämään ”oikean tiedon” näkyvyyttä.

Jos tämän luettuasi uskot hankkeen takana olevien kotimaisten tahojen vilpittömyytteen, olet naiivi. Ei ole olemassa sellaista yleistä hyvää, jota vaalijohtaja Arto Jääskeläisen toimet tuottavat. Kyseessä on vaalien manipulointi, joka naamioidaan ”disinformaation” torjunnaksi.

Yksi kaikkein vahingollisimmista typeryyden muodoista on ilmoittaa omistavansa totuus ja sen perusteella kieltää väärät mielipiteet.  Big Tech -yhtiöt kuitenkin tekevät näin joka päivä kaikkialla maailmassa.  Googlen hakukone manipuloi hakutuloksia niin paljon, että se näkyy jo päälle päin. Googlen hakutulosten manipuloinnissa  muutetaan usein menneisyyttä eli kyseessä on samanlainen ”menneisyyden hallinta”, jota George Orwellin  kirjan 1984 päähenkilö Winston Smith harjoittaa nykyistä paljon huonommalla tekonologialla.

Kun hakukoneesta poistetaan menneitä tapahtumia, voidaan todeta, että niitä asioita ei koskaan tapahtunut. Yhdysvalloissa tällaisista asioista käytetään termiä ”memoryholed”.

En kuitenkaan halua olla epäreilu Big Tech -yhtiölle, vaikka pidänkin Googlea ehkä vahingollisimpana Big Techin edustajana, joka ei enää ole sympaattinen Piilaakson teknologiayhtiö vaan osa Yhdysvaltoja ja muutakin läntistä maailmaa hallitsevaa oligarkiaa.

Google yhtiönä voisi toimia ilman hakutulosten manipulointia. Yhtiölle sensuuri on pelkkä ylimääräinen kustannus tai olisi, jos valtiolliset toimijat eivät olisi halukkaita maksamaan siitä. Sitä paitsi jos Google ei toimisi Yhdysvalloissa liittovaltion määräämällä tavalla, Googlen toimintaa todennäköisesti rajoitettaisiin ankaralla sääntelyllä. Nykyisin sosiaalisen median vastuuta niillä  julkaistusta sisällöstä on Yhdsysvalloissa rajoitettu erillisellä lainsäädännöllä. Pelkästään tämän lainsäädännön poistaminen saattaisi olla kohtalokasta some-yhtiöille.

Yhdysvalloissa suora liittovaltion harjoittama sensuuri loukkaisi perustuslain 1. lisäyksen kansalaisille takaamia oikeuksia. Twitterfilesien perusteella tiedämme, miten sensuuriregiimi käytännössä toimi. Liittovaltion edustaja liputti viestin sensuroitavaksi, mutta itse sensuroimistyö oli Twitterin vastuulla. Eli kaikki oli perustuslain kannalta täysin ok, kun sensuurin teknisenä toteuttajana oli yksityinen taho.

Suomessakin Googlen harjoittama laajamittiainen disinformaation torjunta todennäköisesti loukkaa kansalaisen perustuslain takaamia oikeuksia. Tosin Suomessa näistä oikeuksista ei perinteisesti ole piitattu kovin paljon.

Kuitenkin teknologiayhtiö Googlen Suomen vaaliviranomaisten toimeksiannosta toteutettava sensuuri rikkoo suomalaiseen sananvapauteen olennaisesti liittyvää ennakkosensuurin kieltoa. Sen mukaan Sananvapauteen liittyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Jos teknologiayhtiö Google sensuroi vaaleihin liittyvää aineistoa viranomaisen toimeksiannosta, kyse ei ole ainoastaan vaalien törkeästä manipuloinnista vaan myös kansalaisten perusoikeuksien loukkaamisesta.

Google ei tällaisessa tapauksessa toimi yksityisenä yrityksenä vaan osana viranomaistoimintaa. Siksi sensuuritoimissa ei voi piiloutua sen taakse, että kyseessä on yksityinen yritys.

Google lisäksi on toiminut kotimaassaan yksityisenä yrityksenä puolueellisesti siten, että sen ei voi Suomessakaan luottaa toimivan puolueettomasti vaan yhtiön puolueellisuus heijastuu käytännön toimintaan.

Googlen kotimaassa Yhdysvalloissa on äskettäin paljastunut Twitterfiles- nimellä kulkeva skandaali, jossa sosiaalisessa mediassa paljastui laaja viranomaisten ja tiedusteluorganisaatioiden ohjauksella toimiva sensuuriregiimi, jonka tarkoituksena oli kiertää Yhdysvalloissa perustuslain takaama sananvaapaus ja sensuroida konservaitiivista sisältöä.

Googlen omstama Youtube toimii myös Suomessa ja on tullut tunnetuksi säälimättömästä yksityisiin sisällöntuottajiin kohdistuvasta sensuurista.

Suomessakin monet käyttäjät ovat havainneet, että Googlen hakukoneen tulosluetteloa manipuloidaan salamyhkäiselä tavalla pudottamalla aiemmin suosittuja hakukohteita tuloslistan hännille mielivaltaisella tavalla tai jopa poistamalla sivustoja tai artikkeleita kokonaan hakukoneen tuloslistoilta.

Kaiken tämän perusteella voi olla ainoastaan sitä mieltä, että Googlen osallistuminen vaaleihin altistaa vaalit manipuloinnille pahemmin kuin se, että Google ei lainkaan osallistuisi Suomen vaaleihin. Eli tässä tapauksessa lääke on pahempi kuin tauti. Suomalaiset eivät tarvitse Googlen ”äänestyspäätösten tueksi laatimaa ”oikeaa tietoa” yhtään mihinkään. Google kuuluu Suomen vaaleihin vain hakukoneena ja videoalustana niille, jotka moisia kokevat tarvitsevansa. Googlea valtion piikkiin toimivana vasemmistolaisena sensuuriviranomaisena ei tarvitse kukaan. Mielestäni Vaaliviranomaisten toimeksiantona hankittu Googlen sensuuriregiimi on laiton eikä sitä saa ottaa käyttöön tulevien Eduskuntavaalien yhteydessä.

Myös Yle mainostaa sivuillaan Googlea ja sivuilta löytyy pölkkypäinen artikkeli, jossa kansalaisia opastetaan tunnistamaan väärä tieto ja ”vaikuttamisen tekniikat”

Nämä jutut ovatt enimmäkseen hölynpölyä. Todellisuudessa olet informaatiotulvassa täysin omillasi. Ei ole olemassa luotettavia tiedotusvälineitä. Suurimmalla osalla valtamedioista on narratiivi, jota ne toitotttavat sen todenperäisyydestä välittämättä.

Lisäksi vaarallisinta propagandaa ei ole se, joka tulee helposti epämääräiseksi tunnistettavista lähteistä vaan se, joka tulee tutusta ja turvallisesta tiedotusvälineestä kuten Iltasanomista, vaikka kyseinen media edustaisikin suurimmassa osassa asioita yhtenäistä korporaatiomedian narratiivia. Jos haluat oikeasti tietää jostakin asiasta totuuden, sinun on itse otettava asioista selvää. Ilmaisia lounaita ei ole, eikä takeita ola siitäkään, että edes löydät oikean totuuden. Vaikeissa asioissa, joudut selvittämään jopa perusasiat, koska ilman niitä et ymmärrä, mistä totuudessa on kyse.

Siksi niin monet hakevat uutisensa sosiaalisesta mediasta, jossa on myös asioista paljon ymmärtäviä, jolloin et ole tietämättömän valtamedian toimittajan varassa. Jälleen kerran on omalla vastuullasi, millaisen asiantuntijan varassa olet missäkin yksittäisessä aiheessa.

Kaikkein vaikeinta informaatioympäristössä on huomata, milloin ns. valtavirta on väärässä ja mistä tällöin saa selville totuuden. Tällaisessa tapauksessa saatat jopa turhautua, koska kaikki ihmiset eivät ole kiinnostuneita totuudesta vaan heille riittää valmiiksi pureskeltu narratiivi.

Lisäys 14.2.2023:  Ilkka Remeksen kirjassa Horna Suomen armeija ostaa apua amerikkalaiselta somejätiltä Venäjän propagandaa vastaan. Todellisuus jäljittelee fiktiota.