Edellisessä kirjoituksessa käsittelin sallittua vihapuhetta eli orwellilaista Emmanuel Goldsteiniin eli hyvään viholliseen kohdistuvan vihan ilmauksia. Kiellettyä vihapuhetta eli sellaista, joka kohdistuu vääriin ihmisiin ja ryhmiin, ollaan kuitenkin suitsimassa kovalla kädellä.
JSN eturintamassa
Risto Uimosen johtama Julkisen Sanan Neuvosto on muuttamassa tiedotusvälineiden keskustelupalstoja koskevaa ohjeistustaan. Jatkossa ei karsita ainoastaan ihmisarvoa loukkaavia kirjoituksia vaan myös ”väkivaltaan yllyttävät ja vihaa lietsovat sisällöt”.
JSN:n puheenjohtaja Uimosella on myös vankka perustelu muutokselle:
”Olisi ollut Norjan tapahtumien jälkeen erikoista, jos näin ei olisi tehty.”
Uimonen siis olettaa oikeaoppisesti, että Anders Behring Breivikin teko johtui vihapuheesta, joten hän kannattaa sensuuria väkivallan ehkäisykeinona. Todellisuudessa median tiukempi sensuuri tuskin olisi estänyt Breivikin tekoa. Manifestissaan hän kertoi omista kokemuksistaan monikulttuurisessa Oslossa eivätkä ne vastanneet poliitikkojen ja median antamaa kuvaa eri kansanryhmien välisestä rinnakkainelosta ja sen siunauksellisuudesta Norjalle.
Koska JSN:n ohjeistus koskee vain valtamediaa ja sen ylläpitämiä keskustelupalstoja, sen vaikutukset jäävät rajallisiksi. Uudistuksen jälkeen valtamedian toimittajat ehkä luulevat, että heidän kirjoituksistaan pidetään aiempaa enemmän. Itse en ole lukenut vuosiin valtamedian keskusteluja, koska ne ovat usein taitamattomasti moderoituja ja heikkotasoisia enkä usko, että asiaintila muuttuu lähitulevaisuudessa.
Asiantuntija puoltaa
Ennen lukemista mietiskelin, kuka on Helsingin Sanomien vihapuhetta käsittelevän jutun asiantuntija. Minun ei tarvinnut pettyä, sillä kyseessä oli Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas ”Positiivinen erityiskohtelu” Ojanen, joka pönäkästi toteaa:
”On syytä keskustella kriittisesti, mutta erilaisilla toimijoilla on jopa velvollisuus pohtia ohjeistuksia keskustelulle.”
Jokainen keskustelupalstan ylläpitäjä tietää, että moderoimattomana palsta taantuu trollien ja (mainos)spämmäreiden temmellyskentäksi. Jokainen kaupallinen toimija myös siivoaa roskat pois palstoiltaan, jos haluaa, että keskusteluja joku viitsii lukea. Yksityisellä toimijalla ei myöskään ole mitään velvollisuutta tarjota alustaa jonkun tietyn henkilön mielipiteille vastineoikeutta lukuun ottamatta.
Toisaalta jokaisella lukijalla on oikeus tai suorastaan velvollisuus ilmaista mielipiteensä silloin, kun tiedotusväline sensuroi asiallisesti perusteltuja viestejä epämääräisin perustein. Minkään median uskottavuus ei pitkällä tähtäimellä kestä valehtelua ja pimittämistä, vaikka sellaista markkinoitaisiinkin ratkaisuna väitettyihin vihapuheen aiheuttamiin ongelmiin.
Ojanen kuitenkin menee tahattoman komiikan puolelle ihmisoikeuskäsityksellään:
”Etnisen syrjinnän kielto kuuluu niin sanottujen ehdottomien ihmisoikeuksien joukkoon, mutta sananvapaus ei. Se, joka ei saa haluamiaan viestejä julki keskustelusivuilla, voi perustaa vaikka oman blogisivun.”
Etnisen syrjinnän kielto ei Ojasenkaan mielestä ole mikään ehdoton ihmisoikeus, koska hän kannattaa suomalaiseen kantaväestöön kohdistuvaa etnistä syrjintää silloin, kun sitä kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi. Tasa-arvoinen ihmisen viiteryhmästä riippumaton kohtelu taas edustaa ”muodollista yhdenvertaisuutta” eli syrjintää.
Demari opettaa
Demari ei olisi demari, mikäli hän ei uskoisi valtion asiantuntijoiden kaikkivoipaiseen kykyyn johdattaa ihmisiä oikealle tielle. Siksi Demari oli kutsunut asiantuntijoita kertomaan, mikä on sallittua ja mikä menee överiksi.
Koko juttu on valitettavasti vain paperilehdessä, mutta parhaat palat ja Hommaforumin moderaattorin mielipiteet voi lukea täältä. Demarin kunniaksi on sanottava, että lehti sentään yritti hakea esimerkkejä paljon hehkutetusta vihapuheesta toisin kuin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman, joka suoralta kädeltä vaati ”nollatoleranssia vihapuheelle”.
Demarin opastuksesta riippumatta vihapuheen käsite jää epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Termi itsessään on lainattu ulkomailta ja noussut kukoistukseen vasta Norjan tapahtumien jälkeen, kun itseään suvaitsevaisina pitävät ovat käyttäneet sitä leimakirveenä julkisessa keskustelussa.
Koska termi on epämääräinen ja oikeudessa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomitaan asiayhteydestä irrotettujen lauseenpätkien perusteella, mikä tahansa valtiovallan nollatoleranssi vihapuhetta kohtaan kaventaa sananvapautta ja voi johtaa mielivaltaan. Poliittisten päättäjien kannattaisi siis olla varovaisia noitavainoissaan, jotta edes sanan- ja mielipiteenvapauden kulissit säilyisivät.
Sitä paitsi keskustelu ”vihapuheesta” on metakeskustelua, jossa varsinainen asia jää taka-alalle. Kun keskustellaan rasismista ja vihapuheesta, maahanmuuton ongelmat jäävät taka-alalle yhtä lailla, kuin jos keskusteltaisiin monikulttuurisen yhteiskunnan ihanuudesta silmät ihastuksesta ympyriäisinä.
Dennis Mitzner toteaa aivan oikein Politika-lehden pääkirjoituksessa, että asioista ei halutakaan keskustella:
”Kyseessä näyttääkin olevan vasemmiston omaksuma tapa, jonka puitteissa aiheelliseen kritiikkiin vastaaminen ei ole tarpeellista, vaan arvostelun voi kuitata syytöksellä, joka kiinnittää yleisön huomion syytettyyn eikä itse käsiteltävään asiaan. Toisin sanoen esimerkiksi Halla-ahon ja muiden perussuomalaisten esittämä arvostelu Suomen maahanmuutto- ja EU-politiikkaa kohtaan pyritään kumoamaan yhdistämällä heidät Norjan murhien kaltaisiin hirmutekoihin.”
Viestintuojan ampuminen on vanha ja hyväksi havaittu keino välttää keskustelu epämukavista asioista.
6 kommenttia:
Tässä perinteisen median nettikesksutelujen hillitsemisessä on useita tasoja. Ensimmäinen muistuttaa kannabis-keskustelusta tuttua porttiteoriaa, jonka mukaan murtuma tuossa aiheuttaa padon sortuman. Tässä tapauksessa koekenttänä saa toimia perinteinen media, jonka hyviin kokemuksiin perustuen samat rajoitukset ajetaan keskustelupalstoille ja lopuksi blogeihin.
Toinen taso liittyy bisnekseen. On hämmästyttävää, kuinka huonosti perinteiset mediatalot ovat saaneet jalansijaa netissä. Sen sijaan, että ne yrittäisivät kahmia sitä kaikin keinoin, ne vapaaehtoisesti ummistavat silmänsä todellisuudelta. Vaikka inhoankin sanaa bisneslogiikka, on syytä muistaa, että netissä bisneslogiikka on yhtä kuin lukijamäärä. Vaikka bloggari mielellään kuvittelee, että hyvät arviot ja näkemykset ovat kiinnostavia, suuret lukijamäärät tehdään edelleen "perinteisillä lööpeillä".
Näppituntumalta vaikuttaa siltä, että ihmiset lukevat netissä lähinnä uutisotsikot, jotka toimivat elokuvamainosten eli teasereiden tavoin - paitsi huonommin, sillä niissä kerrotaan kaikki oleellinen, eikä into ostaa lukuoikeus kasva ollenkaan. Maksullinen media (paperi- tai nettiversio) sisältää uutisesta pidemmän version, joka ei kuitenkaan tuo mitään oleellista uutta, mita ei otsikosta jo paljastu.
Suurpääomahan on perinteisesti hyvin opportunistista. Kulunut esimerkki on Saksan teollisuussukujen kääntyminen natsien tueksi heidän valta-asemansa lujittumisen jälkeen. Mediatalojen vapaaehtoisessa vihapuheen varjolla toteutettavassa itsesensuurissa on samoja elementtejä. Kun ei hallita omaa bisnestä muuttuneessa ympäristössä, aletaan myötäillä valtaa pitäviä.
Lisäys: Backman esittää tukea sanomalehdille.
"suuret lukijamäärät tehdään edelleen "perinteisillä lööpeillä"."
Suuret lukijamäärät tehdään julkkisjutuilla, joissa on lisähoukuttimena teksti "Katso kuvat". Nettibisnes perustuu vielä nykyisellään melko puhtaasti klikkauksiin ja erityisesti mainoksen klikkauksiin.
Lisäksi sivustoilla pyörii ohjelmia, jotka räätälöivät sisällön ja mainokset tietokoneen käyttäjän mieltymysten mukaan.
Olen seurannut KT:n blogin luetuimpia viestejä. Niissä on yleensä kuvia kauniista ja vähäpukeisista naisista.
Backmanin lausunto taas kertoo tyypillisestä poliitikon yrityksestä esiintyä "lehdistön moniarvoisuuden pelastajana", vaikka kyse on vain hölmöläisestä peiton jatkamisesta toisesta päästä.
"Kun ei hallita omaa bisnestä muuttuneessa ympäristössä, aletaan myötäillä valtaa pitäviä."
Tyypillistä rent-seekingiä siis.
Toistan tässä itseäni kuin rikkinäinen levy, mutta tähän(kin) ongelmaan tarjoaisin (osittain) libertaareja lääkkeitä: Sananvapaus, anyone?
Tuomas Ojanen: "Se, joka ei saa haluamiaan viestejä julki keskustelusivuilla, voi perustaa vaikka oman blogisivun.”
Ojanen on tässä täysin oikeassa. Lehdistönvapauteen ja sananvapauteen kuuluu olleellisesti, että media (kuten HS) saa vapaasti valita mitä kommentteja se julkaisee ja mitä poistaa.
Demari ei olisi demari, mikäli hän ei uskoisi valtion asiantuntijoiden kaikkivoipaiseen kykyyn johdattaa ihmisiä oikealle tielle. Siksi Demari oli kutsunut asiantuntijoita kertomaan, mikä on sallittua ja mikä menee överiksi.
Santtu osasi tiivistää tämän hyvin:
Paternalistin mielestä ihmisiä tulee ohjata ns. Oikeisiin Päätöksiin. Nämä Oikeat Päätökset on sovittu valtiovallan syvimmissä onkaloissa, monipäisten komitioiden johdosta. Monissa tapauksissa myös Asiantuntijoita on konsultoitu näiden Oikeiden Päätösten Oikeudellisuuden määrittämisessä. Prosessin pääpiirteet ovat: 1) poliitikko löytää omista (ts. edustamansa eturyhmän yleisesti hyväksymän) esteettisistä preferensseistä jotakin jolla on poliittista vetovoimaa, 2) poliittisen prosessin kautta, sääntöjä noudattaen, muotoillaan lakiesitys, säädös, jokin pakkokeino jolla nämä esteettiset preferenssit voidaan universalisoida, 3) ennalta tehdyn päätöksen tueksi määritellään sopivalle asiantuntijalle budjetti, tai jo olemassaolevaa budjettia lisätään/jatketaan, jotta sopiva tutkimustulos saadaan varmistettua. Olemme saapuneet tilanteeseen, jossa tieteellinen apparatus ei asetu poliittisen luokan telojen eteen mistään hinnasta, koska ns. tiedemiesten lukumäärä on niin runsas, että sopivat tulokset takaava henkilö löytyy aina.
-----------
Neuvostorahoilla tuotettiin vasemmistolainen toimittajakunta Suomeenkin
Taistolaisia on yhä johtavissa asemissa, mutta Mediaviikon kyselyn mukaan toimittajien vasemmistolaisuus on hyvin tiedossa ja Yleisradiota ja Helsingin Sanomia pidetään nykyään erityisen demarihenkisinä. [...]
Professori Esko Salmisen mukaan keskustelu taistolaisten vaikutusvallasta mediassa on siksi vähäistä, että "monet silloiset 70-80 –luvun toimijat, päättäjät, poliitikot, joukkotiedotusvälineissä toimineet toimittajat ovat vielä tälläkin hetkellä vaikutusvaltaisissa asemissa". [...]
Salmisen mukaan alan 18 professorista on yhä 11 tamperelaistaustaisia vasemmistolaisia (2002), ja nämä muodostavat Suomen viestintäkoulutusta johtavan verkoston.
BTW, kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ovat vastustaneet laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten karkottamista ja kerjäämisen kriminalisointia "rasismina" ja "ihmisoikeusloukkauksena".
Miten joku kehtaa väittää jotain tuollaista, että kerjäämisen kriminalisointi olisi muka jotain perustuslainvastaista ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista rasismia?
Eihän kerjäämisen kriminalisointi tarkoita sitä, että laissa jotenkin sorrettaisiin mustalaisia tai muuta erityistä etnistä ryhmää. Jos kerjääminen on laissa kielletty, se on kielletty kaikilta.
Jos mustalaiset harrastavat kerjäämistä enemmän kuin muut etniset ryhmät, se on heidän oma vikansa. Ei jonkin asian kriminalisointia voida pitää perustuslainvastaisena ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisena rasismina vain sillä naurettavalla perusteella, että jokin etninen ryhmä X harrastaa kyseistä asiaa enemmän kuin jokin muu etninen ryhmä.
Esim. varastaminen on laissa kielletty. Scheininin ja Ojasen logiikalla varastamisen määrittely rikokseksi syrjii mustalaisia, koska mustalaiset varastelevat enemmän kuin suomalaiset.
Mistä kivenkolosta oikein ryömii esiin tuollaista logiikkaa harrastavia tyyppejä?
Miksi tuollaisia tyyppejä on nimenomaan juristikunnassa niin paljon?
Etsimättä tulee mieleen, että myös Johanna Suurpää, Mikko Puumalainen, Mika Illman, Tuija Brax, Ritva Viljanen jne. ovat juristeja. Mikä ihme juristeja oikein vaivaa?
"Mikä ihme juristeja oikein vaivaa?"
Ihmisoikeudet tarjoavat lakimiehille tilaisuuden kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa.
Valitettavasti ne myös tarkoittavat, että lakeja säädetään oikeussalissa eikä Eduskunnassa, kuten pitäisi.
Lähetä kommentti