OIC:n pääsihteeri Ihsanoglu Suomessa

Tähän kirjoitukseen olen kääntänyt Tundratabloidsin KGS:n kirjoituksen islamilaisten maiden järjestö OIC:n pääsihteeri Ekmeleddin Ihsanoglun Suomen vierailusta. Ihsanoglu puhui Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä "Islam in Europe" -seminaarissa tiistaina 7.10.2008.

Alussa KGS kommentoi Ihsanoglun puhetta yleisölle. Lopussa on käännös KGS:n kysymyksestä OIC:n pääsihteerille ja Ihsanoglun vastaus. KGS kuvasi Ihsanoglun vastauksen videolle, josta englannin kieltä osaavat voivat tarkistaa, mitä Ihsanoglu oikeasti sanoi.

---

Ihsanoglun vierailu

Osallistuin äskettäin Helsingissä järjestettyyn “Islam in Europe” –seminaariin, jonka järjesti Ulkopoliittinen instituutti (UPI). Menin kuuntelemaan sekä islamilaisten maiden järjestö OIC:n pääsihteeri Ekmeleddin Ihsanoglun puhetta, jossa kerrottiin hänen näkemyksistään islamin tulevaisuudesta Euroopassa että katsomaan, keitä ilmestyisi paikalle. Olin tässä mielessä utelias. Yksi ensimmäisistä seminaarissa mainitusita asioista oli Ihsanoglun mielenkiintoinen kommentti, jossa hän sanoi olevansa kiitollinen, että ”Suomella ei ollut siirtomaahistoriaa” (toisin kuin islamilla).

En usko Ihsanoglun olleen pelkästään kohtelias. Suomen kolonialismista vapaa historia tarkoittaa Ihsanoglulle sitä, että islamilainen maailma näkee Suomen jonkinlaisena siltana kulttuurien välillä, mikä auttaa selittämään saudien äkillisen innon rakentaa suurlähetystö Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin.

Kun katsotaan Suomen poliittisen eliitin reaktiota Muhammad-pilakuvien julkaisuun, joka sai pääministeri Matti Vanhasen pyytämään madellen anteeksi islamilaiselta maailmalta, koska yksittäinen kansallismielinen järjestö julkaisi pilakuvat. Tuota voi vain luonnehtia ”suomettumiseksi tai dhimmiydeksi”?

Miksi islam sitten keskittyy Suomeen? Uskon, että Suomi nähdään helppona saaliina. Jos katsotaan Suomen hallituksen anteeksipyyntöä pienen kansallismielisen internet-sivuston puolesta vuonna 2006, tuollainen teko on herättänyt ”Sauronin silmän” huomion, ja Suomi saa nauttia Riadista peräisin olevan katseen valosta.

Ekmeleddin Ihsanoglun äskettäinen puhe Helsingissä osoittaa myös yhteyden eri muslimiryhmien ja tunnettujen islamistien välillä esittämällä yhtenäisen ja johdonmukaisen sanoman länsimaiselle yleisölle. He korostavat ”eurooppalaista islamia” ja sitä, kuinka islam on perinteinen osa Eurooppaa, mitä ei voi jättää huomiotta, oli puhujana sitten islamisti Tariq Ramadan tai professori Ekmeleddin Ihsanoglu itse.

Se, mikä näistä puheista puuttuu (jos kukaan sitä vaivautuu huomaamaan), on virallinen tunnustus islamin väkivaltaisesta ja imperialistisesta historiasta puhumattakaan virallisesta anteeksipyynnöstä. Sen sijaan puheet sisältävät paljon tosiasioiden väistelyä ja sormella osoittelua samaan aikaan, kun niissä otetaan kunnia kaikista Euroopan historian positiivista aspekteista, kulttuurista ja teknologisista edistysaskeleista. Viime tiistai-iltana Ekmeleddin Ihsanoglu toimi juuri näin.

Ekmeleddin Ihsanoglun mukaan islam ei ole vieras elementti. ”Islam on osa Euroopan historiaa ja nykyisyyttä ja osa sen tulevaisuutta.” Hän kuitenkin jätti sopivasti mainitsematta – eikä asia tuntunut kiinnostavan ketään läsnäolijoista – sen, että islam on tunkeutunut Eurooppaan joko väkivallalla tai hitaalla mutta varmalla väestönkasvulla ja että menestyksen mahdollistanut uskonnollispoliittinen järjestelmä on säilynyt muuttumattomana.

Islam on vasta viime aikoina päässyt sisälle Eurooppaan, mutta sisäänpääsy johtuu enemmän eurooppalaisesta poliittisesta elitismistä ja EU:n poliittisesta pyrkimyksestä muodostaa vastavoima Yhdysvaltojen ulkopolitiikalle kuin islamin positiivisista vaikutuksista. Bat Ye’orin Eurabia-kirja kertoo yksityiskohdat.

OIC:n pääsihteerillä on paljon sanottavaa asioista, joista Eurooppa on velkaa islamille. Hän käy läpi Euroopan historian ja yrittää omia jokaisen Eurooppalaisen kulttuurin hyvän ominaisuuden ja teknologisen edistysaskeleen.

Rehellisyyden nimessä totean, että Ihsanoglu myönsi kaikkien kulttuurien lainaavan asioita toisiltaan, mutta on mahdotonta olla huomaamatta, että islam muodostaa poikkeuksen, koska se ei suostu myöntämään lännestä lainaamiaan (varastamiaan) asioita.

Olen varma, että Kopernikus olisi hämmästynyt havaitessaan, että hänen universumin rakennetta koskevat matemaattiset yhtälöt on lainattu aiemmilta islamilaisilta ajattelijoilta. Meidän eurooppalaisten tehtävänä on näytellä velallisen roolia, ja pian meidän islamilaiset isännät tulevat perimään lyhennystä. Kuinka onnekkaita olemmekaan moisen anteliaan ja isällisen holhouksen alaisina.

Illan päätteeksi järjestettiin mahdollisuus esittää kysymyksiä, ja itse esitin oman kommenttini ja kysymykseni. Kiinnitin huomiota OIC:n pääsihteerin käsitykseen Muhammad-pilakuvakriisistä ja haastoin hänet. Käytin sekä omia sanojani että Gerald Steinbergin Jerusalem Post –lehdessä julkaistua mielipidekirjoitusta:

Tundra Tabloids: Kiinnitän huomiota OIC:n pääsihteeri Ihsanoglun lauseeseen: “Oikeutta loukata ei ole olemassakaan.” Toisin kuin pääsihteeri sanoo, sananvapaus nimenomaan tarkoittaa oikeutta loukata. Vaikka se olisi kuinka mautonta tahansa, kyseessä on sananvapauden elintärkeä ja olennainen osa, jota ilman sananvapautta ei voi olla olemassa.

Vaikka on ymmärrettävää, että professori Ihsanoglu esittää islamilaisten maiden järjestön parhaassa mahdollisessa valossa, minusta on tarpeen valottaa joitakin OIC:n ja sen tavoitteisiin liittyviä huolestuttavia piirteitä, joita pääsihteeri Ihsanoglu oli haluton käsittelemään.

Samaan aikaan kun OIC teeskentelee olevansa huolissaan ihmisoikeuksista ja esiintyy rauhan ja yhteisymmärryksen siltana ei-muslimien maailmaan, monet sen jäsenvaltioista kuuluvat ihmisoikeuksien törkeimpiin rikkojiin ja edistävät mitä ilkeintä antisemitismiä, jonka kaltaista ei ole nähty sitten kansallissosialistisen Saksan nousun ja tuhon 30- ja 40-luvuilla. Todisteet ovat kiistattomat ja ovat saaneet Yhdysvaltojen Edustajainhuoneen hyväksymään 23.9.2008 päätöslauselman 1361, jossa ilmaistiin seuraava tavoite:

“...kukistaa joidenkin islamilaisten maiden järjestö OIC:n jäsenmaiden kampanja, jonka tarkoituksena on siirtää YK:n Durbanin seurantakokouksen huomio pois heidän ja muiden maiden omista ongelmista hyökkäämällä Israelia vastaan, edistämällä antisemitismiä ja halventamalla yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta.”

Kysymykseni professori Ihsanoglulle kuuluu: Voiko OIC:n pääsihteeri Ihsanoglu Yhdysvaltojen kongressin päätöslauselman valossa henkilökohtaisesti vakuuttaa, että OIC ei käytä kokousta hyökätäkseen Israelia vastaan eikä keskity globaaliin jumalanpilkkaan laillistaakseen mielivaltaiset rajoitukset ilmaisu- ja mielipiteenvapaudelle tarkoituksenaan suojata uskonnot ‘halventamiselta’ ja pilkalta?

OIC:n pääsihteeri kieltäytyi käsittelemästä rehellisesti esittämiäni asioita, ja hylkäsi suoralta kädeltä tosiasian, jonka mukaan OIC:n jäsenmaat harjoittavat pahimmanlaatuista antisemitismia. OIC:n pääsihteeri vastasi yksinkertaisesti:

Ekmeleddin Ihsanoglu: On monia muita asioita, joista voisi puhua. En tiedä, mitä tämä tarkoitat, öh... tämä henkilö kysyi minulta. ”Mikä on vaihtoehto islamismille?” En tunne sellaista asiaa kuin islamismi vaan tunnen islamin. Itse asiassa en tiedä, mitä islamismi tarkoittaa. Nyt tulen tähän edellisen henkilön esittämään erittäin tärkeään kysymykseen ja sanon, että käsityksesi on virheellinen.

Tundra Tabloids: Miten niin?

Ekmeleddin Ihsanoglu: Emme ole antisemiittejä, (epäselvä) uskon maltillisuuteen ja kunnollisuuteen osana uskoani ja oppiani. Olen muslimi ja rukoillessani siunaan kaikkia profeettoja kuten Moosesta, Jeesusta ja Muhammadia. Joten et voi sanoa yhtäkään muslimia, hyvää tai huonoa, antisemiitiksi Tämä on teoria eikä siitä ole kyse.

Palataan Durbanin kokoukseen. Näin meidän on tehtävä niiden takia, jotka seuraavat asioita. Ihmisoikeusneuvosto Genevessä on tehnyt päätöslauselmia, jotka liittyvät uskontojen halventamiseen ja suojaamiseen vihalta. Kyseessä on Ihmisoikeusneuvosto, jonka johto valtuutti keskustelemaan tästä ja nimitti valtuutettuja sitä varten. Nämä ovat puitteet, lailliset puitteet.

Mitä tulee OIC:n kantaa, minun on kerrottava, että ryhmämme on erittäin aktiivinen ja olen siitä ylpeä. Neuvoston aktiivisina jäseninä meidän on sanottava Euroopan valtioille, jotka ovat jäseninä tässä, öh, ja muille neuvoston länsimaisille jäsenmaille, neuvoston, Ihmisoikeusneuvoston: ”Tehdään työtä yhdessä…tehdään työtä yhdessä”.

Emme ole kristinuskonvastaisia, emme ole antisemiittejä, emme ole ketään vastaan, vaan olemme loukkauksia vastaan, olemma halventamista vastaan ja olemme vapauden väärinkäyttöä vastaan. Vapaus ei tarkoita loukkaamista, tätä ei voi hyväksyä. Kyseessä on kiihottaminen vihaan uskonnollisilla ja rodullisilla perusteilla, mikä on kielletty kansainvälisellä sopimuksella.

Jos sanot, että pilakuvien julkaisussa on kyse ilmaisuvapaudesta...

Tundra Tabloids: Kyllä on.

Ekmeleddin Ihsanoglu: Minun on siis kysyttävä sinulta, miksi sama sanomalehti, sama päätoimittaja, joka salli nämä sivistymättömät pilapiirrokset “minun profeetastani”, ei sallinut samanlaisten pilakuvien julkaisua Jeesus Kristuksesta? Sama sanomalehti?

Vastustan mitä tahansa epäkohteliasta pilakuvaa, mitä tahansa profettaa vastaan, minkä tahansa uskonnon kunnioitettua symbolia vastaan. Minun on kunnioitettava, koska se kuuluu oppiini. Mutta esitän kysymyksen, koska hän kieltäytyy kuvaamasta Jeesusta ja hyväksyy ja jopa rohkaisee, provosoi ja järjestää kilpailun, jonka jälkeen hän julkaisee ne. Miksi?

Tässä meillä on mielestäni ongelma, ei vapaus vaan ongelma. Kyseessä ei ole ongelma vaan siinä on kyse moraalista, joka on (epäselvä) se on julkinen moraali.

Loput hänen sananvapautta ja tulevaa Durbanin kokousta koskevasta vastauksestaan olivat yhtä masentavan yksioikoisia kuin hänen outo islamilaisen antisemitismin kieltämisensä. Tässä on kuitenkin mies, joka johtaa maailman suurinta islamilaista yhteisöä. Jos hän ei pysty myöntämään islamilaisen antisemitismin synkkää todellisuutta, kuinka ihmeessä länsi voisi olettaa islamin koskaan “modernisoituvan”, jos se kieltäytyy hyväksymästä omaa synkkää menneisyyttään ja nykyisyyttään?