Nimimerkki Kumitonttu kirjoitti, miksi
Virtanen piiloutui takakonttiin ja kertoo poliittisen järjestelmän
sisäisestä korruptiosta sekä siitä, miten tavallisen kansalaisen ja
poliittisten vähemmistöjen ääni ei pääse nykyjärjestelmässä kuuluviin. Hän myös
kertoi, miten valta itsessään on muuttunut itseisarvoksi ja kuinka järjestelmä
palvelee ensisijaisesti järjestelmää itseään eikä tavallisia kansalaisia.
Lännen median journalisti Lauri Nurmi on tehnyt sen, mitä
journalistin pitääkin tehdä eli paljastanut, että kesäkuun 10. päivän jälkeiset
tapahtumat olivat suurimmalta osin ennalta sovittua teatteria. Mitään
hallituskriisiä ei tosiasiallisesti ollut, mutta julkisuuteen haluttiin antaa
vaikutelma, että hallituksen hajoaminen olisi lähellä. Itselleni tapahtumien
kulku kävi selväksi melko pian. Kirjoitin tästä englanniksi artikkelin
Tundratabloids-sivustolle.
Tärkeämpi kysymys kuin Sipilän valehtelu on se, miksi
Perussuomalaiset hajosi ja mitä se kertoo Suomen poliittisen järjestelmän
tilasta.
Timo Soinin johtamistyyli
Julkisuudessa leppoisana ja kansanomaisena esiintyvä Timo
Soini johti puoluettaan 20 vuotta ja julkisuudessa puolue henkilöityi pitkälti
häneen. Toisaalta Soini itse nousi parrasvaloihin etupäässä Tony ”Viikinki” Halmeen
siivellä. Samalla tavoin Perussuomalaisten kaksi jytkyä tuskin olisivat olleet
mahdollisia ilman Jussi Halla-ahoon henkilöityneitä maahanmuuttokriittisiä
äänestäjiä.
Leppoisasta julkikuvastaan huolimatta Soini osoittautui
puoluejohtajana autoritaariseksi rähisijäksi, joka armotta ripitti oikealta
polulta hairahtuneita puolueen edustajia jopa ihan julkisesti. Vaikka puolue
oli kasvanut suureksi, kukaan muu ei saanut päättää puolueen linjasta kuin Timo
Soini.
Puolueella ei myöskään ollut selkeää linjaa. Puolueohjelma
oli toki kirjattu paperille, mutta puolueen linja muuttui puheenjohtajan
mielenliikkeiden mukaan. Kun Perussuomalaiset lopulta astui Juha Sipilän
hallitukseen, puolueen EU- ja eurokriittisyydestä ei ollut jäljellä juuri
mitään.
Autoritaarinen johtamistyyli teki puolueen kansanedustajista
pelokkaita ja passiivisia. Lisäksi Soini suosi nimityksissään itselleen
uskollisia henkilöitä ja heitä, joiden asema oli riippuvainen puoluejohdon
tahdosta. Liian itsenäiset edustajat jätettiin syrjään parrasvaloista.
Autoritaarisuus ja oman puolueen edustajien haukkuminen julkisuudessa jättävät
jälkensä, mikä on näkynyt Perussuomalaisten kommenteissa puolueen hajoamisen
jälkeen.
Meno hallitukseen
Välittömästi toisen jytkyn jälkeen kävi ilmeiseksi, että
Perussuomalaiset ja erityisesti Timo Soini todella halusivat hallitukseen. Tuleva
puheenjohtajaehdokas Sampo Terho esiintyi Soinin rinnalla ja oli mukana
viemässä Perussuomalaisia Juha Sipilän hallitukseen. Soinin mukaan ”kentän
ääni” kertoi, että hallitukseen pitää mennä. Hallitukseen päästiin ja
näennäisesti Perussuomalaiset sai hallitusohjelmaan kirjattua joitakin omia
tavoitteitaan ja jopa sellaisia, jotka miellyttivät puolueen
maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä.
Ministerinimityksissä Soini suosi omia suosikkejaan. Soinin
politiikkaan nostama Jussi Niinistö sai puolustusministerin paikan. Jari
”Pihvi” Lindströmille puolestaan annettiin oikeusministerin ja työministerin
salkut. Soini itse valitsi ulkoministerin salkun, vaikka perinteisesti toiseksi
suurin hallituspuolue saa valtiovarainministerin salkun. Hallituksen
ministerisalkkuja ei valittu sen perusteella, miten hyvin niiden avulla voidaan
edistää puolueen tavoitteita. Hallitukseen valittujen ministerien omat
mieltymykset ratkaisivat. Maahanmuuttokriittisten kannalta oli merkittävää,
että sisäministerin salkku jäi saamatta.
Syksy 2015
Puolueissa on erilaisia fraktioita, joille toiset asiat
merkitsevät enemmän kuin toiset. Tästä huolimatta puolueet pysyvät kasassa,
koska eri fraktiot saavat omia tavoitteitaan läpi oman merkityksensä
perusteella. Maahanmuuttokriittinen fraktio sai kirjattua hallitusohjelmaan
joitakin itselleen tärkeitä asioita, jotka toteutuessaan olisivat vähentäneet
Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoille. Tämä asia sinänsä olisi
riittänyt kestämään Timo Soinin poukkoilevaa ja autoritaarista johtamistapaa
puheenjohtajakauden loppuun asti, mikäli syksyllä 2015 Ruotsin rajan yli ei
olisi alkanut valumaan valtava määrä turvapaikanhakijoita. Vasta tässä
vaiheessa Perussuomalaiset petti äänestäjänsä lopullisesti.
Koska Perussuomalaiset oli hallitusneuvotteluissa valinnut
ministeripaikat ministereiksi valittujen henkilöiden mieltymysten mukaan,
Perussuomalaisilla ei ollut välitöntä kosketusta turvapaikkakriisin hoitoon,
joka jäi kokoomuslaisen sisäministeri Petteri Orpon vastuulle.
Kokematon ja kyvyiltään rajoittunut Orpo hoiti
turvapaikkakriisiä huonosti. Aluksi maahan vain tuli ihmisiä Tornion kautta
ilman, että heitä oli kukaan ottamassa vastaan. Sen jälkeen Petteri Orpo sai
suuren neronleimauksensa, eli Tornion perustettiin ”järjestelykeskus”, jonne
turvapaikanhakijat ohjattiin rajalta ja josta heidät edelleen lähetettiin
varsinaisiin vastaanottokeskuksiin. Valtamedia ylisti Orpoa tästä
”saavutuksesta” ja ehkä tämän seurauksena Orpo valittiin seuraavaksi
Kokoomuksen puheenjohtajaksi.
Pääministeri Juha Sipilä osoitti kriisin aikana, että hän ei
ymmärtänyt, miten suuren mittakaavan tapahtumasta turvapaikanhakijakriisissä
oli kyse. Pääministeri kuulutti koko maailmalle, että hänen Kempeleen kotinsa
annettaisiin turvapaikanhakijoiden käyttöön. Suomeen pyrkivien määrä lisääntyi
merkittävästi, kun tieto Sipilän lupauksesta levisi Lähi-idän mediaan.
Tässä vaiheessa oli selvää, että Perussuomalaisten vaikutus
turvapaikanhakijakriisiin oli vähäinen ja jopa olematon. Hallituksessa
istuvista ministereistä yksikään ei vaatinut Ruotsin rajan sulkemista ja
Suomeen pyrkivien palauttamista takaisin Ruotsiin. Näin oli siitä huolimatta,
että Ruotsi selkeästi työnsi turvapaikanhakijoita Suomeen. Avustusjärjestöjen
edustajat ohjasivat osan turvapaikanhakijoista Luulajan junaan, jossa nämä
saivat matkustaa ilmaiseksi. Luulajasta turvapaikanhakijat ohjattiin
Haaparantaan meneviin busseihin. Suomen hallitus ei tehnyt mitään asian
korjaamiseksi.
Perussuomalaisten ministeriryhmä ei myöskään tehnyt yhtään
mitään tulijavirran pysäyttämiseksi. Myöhemmin on tullut ilmi, että osa
Perussuomalaisten kansanedustajista vaati ministereitä tekemään jotakin asian
suhteen. Vastaus oli kuitenkin tyly. Hallituksessa pysyminen oli tärkeämpää
kuin tulijavirran pysäyttäminen.
Kun kävi selväksi, että Perussuomalaiset pysyvät
hallituksessa eikä Ruotsin rajaa suljeta maahantulijoilta, Perussuomalaisia
tiukemman maahanmuuttopolitiikan takia äänestäneille oli kaksi vaihtoehtoa.
Joko johto vaihtuu tai puolue saa mennä. Sosiaalisessa mediassa ja muualla
internetissä käynnistyi kampanjoita Soinin syrjäyttämiseksi ja Jussi Halla-ahon
valitsemiseksi puolueen johtajaksi. Tätä normaaliin demokratiaan kuuluvaa
toimintaa katkeroituneet loikkarit ovat nimittäneet ”puolueen kaappaamiseksi”.
Kohti puoluekokousta
On vaikea sanoa, missä vaiheessa Soinille selvisi, että
Halla-aho todennäköisesti valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Luultavasti
asia tuli selväksi jo kunnallisvaaleissa, joissa Halla-aho sai selvästi enemmän
ääniä kuin puolustusministeri Jussi Niinistö ja perintöprinssiksi valittu Sampo
Terho. Soini luultavasti myös ymmärsi, että hän itse saattaisi hävitä
Halla-aholle, jos hän asettuisi ehdolle. Tätä mahdollisuutta emme tiedä, koska
Soini ilmoitti hyvissä ajoin luopuvansa puheenjohtajuudesta.
Sen sijaan on helppo arvata, että Soinin hallituskumppanit
Juha Sipilä ja Petteri Orpo tiesivät, että Timolle hallituksessa pysyminen on
kaikkein tärkeintä. Todennäköisesti he haistoivat tilaisuuden hajottaa potentiaalisesti
kiusallinen poliittinen puolue ja saada samalla hallitukseen kuuliaisista
lakeijoista koostuva ryhmittymä, joka olisi täysin riippuvainen Sipilän ja
Orpon armeliaisuudesta.
Joka tapauksessa jo ennen puoluekokousta aloitettiin varautuminen Halla-ahon puheenjohtajuuteen. Tästä varautumisesta ei julkisuuteen hiiskuttu. Lännen median Lauri Nurmi julkaisi ennen kesäkuun puoluekokousta jutun, jossa kerrottiin Perussuomalaisten kansanedustajien irtautumishankkeesta. Timo Soini kielsi tämän näyttävästi kuuluisassa ”Juudas-kirjoituksessaan”. Poimin siitä loppulauseen:
”Valhe aseena on alhaisin astalo.”
Hajoaminen
Vain reilu viikko kirjoituksen julkaisun jälkeen paljastui,
että Timo Soini oli se, joka käytti valhetta aseenaan. Myös Juha Sipilä sortui
samaan. Kun lähtee Timon kanssa kakkaleikkeihin, omat vaatteet likaantuvat
väkisinkin.
On täysin mahdoton ajatus, että hankkeesta ei olisi
keskusteltu hallituskumppanien kesken. Myös presidentti Sauli Niinistö
todennäköisesti tiesi hankkeesta, koska ulkoministerinä Timo Soini on hänen
läheisin työtoverinsa.
Hankkeeseen osallistuneet Sipilä ja Orpo ymmärsivät, että
kilpailevan puolueen hajottaminen tavalla, joka ilmentää poliittista
korruptiota, mädännäisyyttä ja juonittelua, ei herätä positiivista huomiota
vaan vähentää kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Siksi hanke
piti naamioida hallituskriisiksi ja varmistaa, että erityisesti pääministeri Sipilä
näyttäisi olevan tietämätön tapahtumista. Siksi tarvittiin arvopohjaa,
lentonäytöstä, eropaperin polttamista ja auton peräkonttia.
Se, mitä tapahtui, ei ollut varsinainen suunnitelma.
Tarkoituksena oli, että Soini pystyisi Perussuomalaisten puoluehallituksen
kautta kontrolloimaan tapahtumia, jolloin ero vältettäisiin. Siksi
puoluekokouksen asialistalla oli kohta, jossa puoluehallituksen kokoa
kasvatettaisiin. Tällöin oletusarvoisesti Soinille uskollinen puoluehallitus olisi
voinut päättää loikkarien olevan Perussuomalaisten varsinainen eduskuntaryhmä.
Tällöin loikkarit olisivat saaneet myös Perussuomalaisten puoluetuen itselleen.
Jäljelle jäänyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi myös voitu erottaa
tarvittaessa.
Koska ehdotus ei mennyt puoluekokouksessa läpi, Soini joutui
turvautumaan suunnitelma B:hen eli perustamaan uuden eduskuntaryhmän, mikä tarkoitti
Perussuomalaisista irtautumista.
Loppunäytös
Juuri tällä hetkellä eletään ns. ”peräkonttigaten” jälkimainingeissa.
Pääministeri Juha Sipilä joutuu nyt paikkailemaan valheitaan. Eduskunnan edessä
pääministeri turvautui vitsailuun kuten myös peräkontin matkustaja, Soinin valtiosihteeri
Samuli Virtanen, joka julkaisi itsestään kuvan auton peräkontissa. Vitsit
tuskin naurattavat edes kertojia itseään, sillä ne paljastavat liikaa kertojastaan.
Peräkonttia tuskin olisi tarvittu, jos touhu olisi ollut rehellistä ja avointa.
Koska kyse oli teatterista, kuiskaaja piti piilottaa.
Sipilä toimii kuten valheesta kiinni jääneet yleensä. Ensin
vakuutellaan tietämättömyyttä ja sen jälkeen myönnetään, että onhan asiasta
ollut puhetta. Jos eläisimme terveessä poliittisessa kulttuurissa, valehtelija
ymmärtäisi erota. Suomessa kuitenkin hallituksen istuminen vaalikauden loppuun
tuntuu olevan itseisarvo, vaikka pääministerin uskottavuus olisi mennyttä. Jos
Sipilä ei eroa ensi viikolla, hän ei eroa lainkaan.
16 kommenttia:
En edelleenkään jaksa uskoa hallituksemme halvaantuneen syksyllä 2015 muslimi-invaasion edessä. Olen vakuuttunut siitä, että Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa vastaanottamalla 30 000 - 40 000 muslimijätkää. Minkä muunkaan takia jo edellisenä keväänä olisi kunnilta tiedusteltu sijoituspaikkoja 80 000 maahantunkeutujalle?
Tästä ja monesta muusta syystä Sipilä ei eroa. Ei ensi viikolla eikä koskaan. Hänen ei tarvitse. Hän nauttii omiensa ja kaltaistensa vankkumatonta suosiota. Saattaa hyvinkin istua seuraavassa, Touko Aallon punaviherkepuhallituksessa.
Qroquius Kad: "Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa."
En olisi tästä yllättynyt. Tuo sijoituspaikkojen tiedustelu on aihetodiste mutta savuava ase puuttuu. Matti Vanhanen sanoi, että tulijoita otettiin, jotta voitaisiin saada apua tilanteessa, jossa Venäjältä tulee paljon turvapaikanhakijoita.
Jos tuo pitää paikkansa, se kertoo Suomen olevan kiltti mallioppilas ja Saksan peesaaja. Minkäänlaisia omaehtoisia irtiottoja ei uskalleta tehdä. Sopiva välimuoto olisi voinut olla esim. porttien sulkeminen 10 000 tulijan jälkeen. Ruotsalaiset olisivat tästä itkeneet mutta mitä siitä.
"Tästä ja monesta muusta syystä Sipilä ei eroa. Ei ensi viikolla eikä koskaan."
Jossain toisessa maassa Sipilän valehtelua olisi revitelty tabloideissa ja lopulta mies olisi joutunut eroamaan. Suomessa näin ei tapahdu, ja valtamediakin on huomattavan helläkätinen vallanpitäjiä kohtaan.
Minäkään en usko Sipilän eroon.
Tämä kirjoitus ilmestyi vain vähän aikaa omani jälkeen:
https://yle.fi/uutiset/3-9927830
Ote tekstistä:
"Hallitusneuvottelujen käyminen niin, että lopputulos eli jatko soinilaisten kanssa olisi jo tiedossa, olisi Sipilän mukaan ollut demokratiaa halventavaa teatteria."
Juttu on Sipilän toiminnan valkopesua puhtaimmillaan.
Jatkoa edelliseen... Jutun ainoa lähde on Sipilä itse.
Kun kyseessä on Demokratuuri, niinkuin Suomessa, niin kenenkään ei tarvitse erota tai selitellä tekojaan. Nauraa räkätetään kyselijöille ja sen jälkeen "Business as usual."
Vähän alkaa tuntumaan siltä ettei edes vaaleilla saada tätä kansalaisia väheksyvää hallintoa kuriin.
Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella.
"Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella."
- Koskenee vain elävää broileria.
- Kuollutta broileria kuljetettaessa lienee kyseessä elintarvikkeita / eläinperäisiä jätteitä / ongelmajätteitä koskeva lainsäädäntö? ;)
Anonyymi: "Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella."
Veikkaan, että eläinsuojelulaki ei tässä päde, jos olet nähnyt broilerikuljetuksia.
Joku on kuitenkin tehnyt rikosilmoituksen tapahtuneesta.
Missä tahansa organisaatiossa keskeisiin päätöksiin osallistuneet tietävät, että yllätykset vähentävät luottamusta ja siten kaikki päätöksessä mukana olevat pyrkivät viestimään aikeistaan avoimesti muille päätöksentekijöille välttääkseen yllätysten syntymistä.
Sipilän tapauksessa olen satavarma, että hän ei missään olosuhteessa olisi parin päivän varoitusajalla hyväksynyt Simon Elon ja Sampo Terhon spontaania ehdotusta puoluekokouksen jälkeisinä päivinä, että he perustavat oman ryhmän/puolueen. Mikäli tapahtuma olisi tullut Sipilälle täysin puskista ja niin, että hänelle olisi ensimmäistä kertaa KERROTTU asiasta sunnuntaina puoluekokouksen jälkeen, hän ei olisi niin dramaattista ehdotusta olisi hyväksynyt muitta mutkitta istuessaan auton takapenkillä matkalla kohti presidentin kesäasuntoa.
Koska luottamus on päätöksenteossa kaiken a ja o, osapuolet pyrkivät pelaamaan avoimin kortein keskenään. Tässä tapauksessa siis Orpo, Sipilä ja Soini ovat käynnistäneet keskustelun lopulliseksi suunnitelmaksi (sic) jo joskus maaliskuun kuluessa, jolloin Jan "Lurppa" Vapaavuori alkoi huutelemaan, etti Sekoomus aio jatkaa samassa hallituksessa Halla-ahon kanssa.
Kokemukseen perustuen noin parin-kolmen kuukauden aika riittää noinkin radikaalin toimenpiteen toteuttamiseen keskinäistä luottamusta rikkomatta. Sitä lyhyemmällä ajalla kokeneena esimiehenä Sipilä ei olisi antanut Soinin jatkaa, koska Soinin kyky pitää omat porukkansa komennossaan oli mennyt, ja sitä kautta myös luottamus Sipilän silmissä. Orpo nyt on niin idiootti, että hänen mielipiteillään ei ole ollut mitään väliä Sipilän tehdessä päätöstään.
Mikäli Sipilä olisi niin äkkinäinen käänteissään, että parin päivän varotusajalla hän säilyttää luottamuksensa Soiniin (Lindströmiin, Terhoon ja Niinistöön) keskellä hallituskriisiä, vaikka Soini itse oli kriisin luonut, niin Sipilää ei voi pitää kovin harkintakykyisenä yksilönä. Eikä tietenkään Kempeleen asuntotarjouksen jälkeen muutenkaan, mutta se on vähän toinen juttu se.
Kumitonttu: "Sipilän tapauksessa olen satavarma, että hän ei missään olosuhteessa olisi parin päivän varoitusajalla hyväksynyt Simon Elon ja Sampo Terhon spontaania ehdotusta puoluekokouksen jälkeisinä päivinä, että he perustavat oman ryhmän/puolueen."
Eivät varmasti olisi hyväksyneet, mutta miksi piti saada näyttämään, että asiat olisivat menneet juuri näin?
"Kokemukseen perustuen noin parin-kolmen kuukauden aika riittää noinkin radikaalin toimenpiteen toteuttamiseen keskinäistä luottamusta rikkomatta. "
Nimenomaan näin. Valtamedian narratiivi on tosin eilisen A-studion perusteella muuttunut siten, että nyt Perussuomalaisten hajottamista pidetään taitavana temppuna, jolla Sipilä varmisti hallituksen jatkon. Enää sielläkään ei yritetä uskotella, että Sipilä ei muka olisi tiennyt mitään. Sipilä on kyllä kertonut olleensa tietoinen persujen sisäisistä jännitteistä.
Vielä vastaamatta oleva kysymys on se, mitä siniset saavat palkkioksi koiramaisesta uskollisuudestaan. Riittääkö pelkkä jatko ministerinä hallituskauden loppuun asti vai tarvitaanko palkkiovirkoja?
Itse olen vakuuttunut, että Soinin hinku hillotolpalle tuli varsin pian selväksi hallituskumppaneille. Uskon, että Sipilä ja Orpo vedättivät Soinia ja ajoivat hänet siihen pisteeseen, jossa muuta vaihtoehtoa ei ollut.
Halla-aho taas on ulkopuolinen, joka ei ollut sisällä hallituspolitiikan kiemuroissa. Jos hän olisi tiennyt, mistä on kyse, hän luultavasti ei olisi ollut niin tyly Soinille kuin oli. Halla-aho olisi voinut hänkin käydä kauppaa Soinin kanssa, mutta Soinin äkkiväärä johtamistyyli ja aiemmat harjaukset olivat tulehduttaneet välit eikä luottamusta ollut.
Paha sanoa mikä Halla-ahon oma moraalinen taso on. Veikkaan (toivon) että hän ei olisi käynyt Soinin kanssa mitään vispilänkauppaa. Halla-aholla ei ollut tarvetta osallistua valtiolliseen korruptioon, mitä Soinin pelastaminen palkkioviralla olisi ollut.
Orpoa pidän niin helvetin tyhmänä että hän on vain puolueen johdon keulakuvaksi valittu Trubadurix. Sipilä on huomattavan paljon skarpimpi, vaikka hänen pelleilynsä lentokoneen puikoissa antaa ymmärtää, että ei hänkään mikään älykkö ole.
Kokoomus on puolueena niin alas vajonnut, että ihmettelen miten kukaan täysillä valoilla äänestyskoppiin kävelevä voisi sitä äänestää. Typeryys on toki kuorrutettu kauniimmin kuin Vasemmistoliitossa tai Vihreissä, mutta Curley-ilmiö toimii laajoissa joukoissa.
En usko Halla-aholla olleen mitään tietoa siitä, mitä Timppa oli luvannut Sipilälle ja Orpolle. Peräkonttigate kertoo tämän myös melko suurella varmuudella.
SKYP:n irrottaminen SMP:stä oli moraaliltaan yhtä alhainen temppu kuin tämä nyt nähty. Sen tarkoituksena oli varmistaa Kekkosen uudelleenvalinta poikkeuslailla. En tiedä, mikä on tämän viimeisimmän vempautuksen varsinainen tarkoitus. Mitenkään ylevä se tuskin on.
Luulen, että Sipilän lentonäytös ja sitä seurannut kirjeen polttaminen kertovat ylimielisyydestä. Kusetus oli mennyt täysillä läpi ja se kuorrutettiin vielä härskimmällä ilveilyllä.
Nyt täytyy muistaa, että pääkanisterilla ei ole mitään oikeutta polttaa minkäänlaisia valtiollisia asiakirjoja. Uskon Sipilän myös olleen tästä tietoinen. Se on minusta tärkein todiste siitä, että mitään erokirjettä ei edes ollut olemassa.
Jos ei ollut erokirjettä, ei myöskään ole ollut mitään todellista eroaietta. Sipilän hallitus on surkeampi kuin mikään Putinin ilveily. Ei kai nyt kukaan normaalilla järjellä varustettu ihminen voi pitää Venäjää minkäänlaisena ihanneyhteiskuntana, mutta se ei estä EU-suvakkeja kutsumasta oman poliittisen linjansa arvostelijoita putinisteiksi.
Välillä mietin, että onko maailma muuttunut hullummaksi, vai onko kyse siitä, että iän myötä itse alkaa näkemään kulissien taakse. Luulen, että maailma on mennyt hullummaksi, koska vielä sotien välisenä aikana hallituksessa oli oikeasti skarppeja tyyppejä, kuten Rudolf Walden ja Edwin Linkomies. Toisaalta oma ikäkin alkaa näkyä henkisenä kasvamisena, ja ymmärtää poliitikkojen toimien taustoja paremmin.
"... iän myötä itse alkaa näkemään kulissien taakse."
Kyllä se näinkin on.
"Jos ei ollut erokirjettä, ei myöskään ole ollut mitään todellista eroaietta."
Ei ollut. Teatteria tarvitaan, koska sillä halutaan peitellä jotakin päivänvaloa kestämätöntä. Vielä ei ole kysytty, mitä loikkareille luvattiin. Siinä oli kuitenkin 20 kansanedustajaa, joista lähes kaikki menettävät poliittisen tulevaisuutensa. Riittääkö kaikille hillotolppa?
SMP:n hajoamisesta syntyneen Skyp:n porukoista ei paljon kuultu jälkeen päin. Puolue sai yhden kansanedustajan vuoden 1975 vaaleissa. Ko. kansanedustaja loikkasi myöhemmin Kepuun. Puolueella oli myös presidenttiehdokas (Eino Haikala) vuoden 1978 vaaleissa.
SMP hajotettiin puoluetuella. Mikä on se tuki, jolla Perussuomalaiset hajotettiin?
Media uskoo kyselemättä tarinoinnit "poliittisen kodin menettämisestä". Kyseiset puheet ovat ilmiselvästi pelkkää roskaa. Valtamedia ei kuitenkaan aseta näitä satuja kyseenalaiseksi.
"En edelleenkään jaksa uskoa hallituksemme halvaantuneen syksyllä 2015 muslimi-invaasion edessä. Olen vakuuttunut siitä, että Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa vastaanottamalla 30 000 - 40 000 muslimijätkää."
Minusta tämä on myös aivan selvää. Ainoa yllätys tässä on ollut se, että perussuomalaisten ministerit ilmeisesti olivat touhussa mukana ja huijasivat omaa eduskuntaryhmääkin. Todellisuudessa ei edes pistetty aidosti vastaan,
Suomessa tabloidit repivät ainoastaan naiset. Ja ainoastaan naiset eroavat. Jörrikät kuten Lipponen ja juonittelevat hiirulaiset kuten Katainen, Vanhanen ja Sipilä, niihin ei koske mikään eikä kukaan.
Lähetä kommentti