Lehden luin

Suomenmaa-lehdessä kerrottiin Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen käynnistä Savonlinnan taidelukiossa, jossa hän vastaili lukiolaisten kysymyksiin. Vanhanen aloitti poliittisen uransa jo suomettumisen aikana. Vuosia sitten internetissä kiersi Vanhasen vanha kolumni Suomenmaassa vuodelta 1985. Kolumni julkaistiin uudelleen vuonna 2005 ja löytyy edelleen internetin arkistoista.

Vanhanen 1985 ja 2009

Vuoden 1985 kolumnissaan Vanhanen on närkästynyt baltialaisemigranttien tapahtumasta Helsingissä. Tuolloin elettiin viimeisiä oikeita suomettumisen vuosia. Neuvostoliitto oli vielä olemassa eikä Mihail Gorbatshov ollut aloittanut uudistuksiaan. Matti osoitti kolumnillaan olevansa tiukasti virallisen ulkopoliittisen linjan takana:

”Nyt nämä pakolaiset, jotka pääosin ovat toisen ja kolmannen polven amerikkalaisia, sanoivat tulevansa tukemaan suomalaisia. Olisi ollut parempi, että olisivat jääneet tulematta.”

Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen.”

Vuonna 2009 Matti Vanhanen oli pääministeri ja ilmoitti tuolloin Hufvudstadsbladetin haastattelussa vastustavansa rasismia, jota löytyi hänen mukaansa erityisesti Perussuomalaisten piiristä, vaikka Perussuomalaisten johto oli tiukasti rasisminvastaisen linjan takana. Vanhanen totesi:

”Pääministeri toivoo myös, etteivät poliitikot kuvaa maahanmuuttoa uhaksi, vaan mahdollisuudeksi ja välttämättömyydeksikin väestöltään vanhenevassa Suomessa. Puheet esimerkiksi hallitsemattomista siirtolaisvirroista on Vanhasen mukaan lopetettava.”

Pääministeri Vanhanen ei osannut ennustaa, että syksyllä 2015 hallitsematon siirtolaisuus toteutui ja

ylsi Suomeen asti. 18.8.2017 joukko marokkolaisia turvapaikanhakijoita toteutti Suomen ensimmäisen islamilaisen terrori-iskun.

Visionääri Vanhanen totesi vielä Hbl:lle:

”Minä en näe maailmaa niin. Ei pidä maalata uhkakuvia sellaisesta mikä ei ole totta. Ulkomaalaiset eivät ole uhka, päinvastoin, me olemme riippuvaisia heistä. Kaikkien pitäisi ymmärtää että Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa.”

”Minun visiossani Euroopan kansallisvaltioiden rajoista tulee näkymättömiä. Juhliessamme vuotta 1809, jolloin kansallisvaltioiden väliset rajat pystytettiin, on tunnustettava, että suuntaus on nyt toinen. Kansallisvaltioiden rooli ei ole pystyttää muureja vaan purkaa niitä. Rajoilla ei pitäisi olla vaikutusta kansalaisten jokapäiväiseen elämään.”

Tänään suurin osa järkevistä ihmisistä ymmärtää rajojen ja niiden turvaamisen merkityksen. Onpa Euroopassa pystytetty myös raja-aitoja ja Schengen-maiden välisillä rajoilla on lisätty valvontaa.

Matti ja muut visionäärit eivät aikanaan ymmärtäneet, että kansallisvaltioiden rajojen häivyttäminen edellyttää, että ulkorajojen valvonta on kunnossa. Sitähän se ei ole ollut eikä ole vieläkään.

Savonlinna

Tässä vaiheessa on hyvä katsoa, miten Matin ajattelu on kehittynyt. Vanhanen pyrkii presidentiksi ja vastaili lukiolaisten vaikeisiinkin kysymyksiin. Ensiksi Vanhanen tyrmäsi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon ehdotuksen kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden nopeasta karkottamisesta ja karkotusta odottavien säilöönotosta:

”Hylätyn päätöksen saaneissakin on niitä, jotka aidosti kokevat, että heillä olisi ollut oikeus turvapaikkaan. Ei heitä voi vankeina kohdella.”

Tämä ei ole mikään perustelu mutta kertoo Vanhasen kyvyttömyydestä ja/tai haluttomuudesta pohtia, millaisia turvallisuusuhkia kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat muodostaa. Turvapaikanhakijoiden tuntemukset menevät suomalaisten turvallisuuden edelle.

Vanhanen on myös niitä poliitikkoja, jotka mieluummin selittävät asiat parhain päin kuin miettisivät parannuskeinoja. Turvapaikkahakemuksen käsittelyajoista Vanhanen lausui:

”Sitä on vaikea enää lyhentää. Pisin aika, noin puoli vuotta, menee valituksen käsittelyssä.”

Vanhasen mielestä poliisin ja suojelupoliisin tehtävä on pystyä profiloimaan turvapaikkaa odottavia ihmisiä niin, että mahdollisiin riskitapauksiin voidaan puuttua.

Tässä voisi kysyä, että miten tämä on onnistunut noin omasta mielestä. Tulijoita oli syksyllä 2015 niin paljon, että minkäänlaiseen taustojen selvittämiseen ei ollut mahdollisuuksia. Lisäksi alkuvaiheessa maahan tuli ihmisiä kenenkään tietämättä, mihin he menivät ja mistä he tulivat. Kysymykset turvapaikanhakijoiden mahdollisesti aiheuttamasta turvallisuusuhasta kuitattiin rasismina ja tällaisia epäilyksiä kohtaan osoitettiin närkästystä. Ajankohdan henki poliittisten päättäjien keskuudessa oli ”refugees welcome”.

Sitten päästään lukiolaistytön kysymykseen. Lukiolaistyttö ihmetteli, miksi maahan otettiin Ruotsinkin kautta tulleita pakolaisia, vaikka ei olisi ollut pakko. Tyttö oli tuohtunut siitä, että kaikki tänne tulevat eivät ansaitse turvapaikkaa, mutta terrorismin riski lisääntyy pakolaisten mukana. Vanhasen vastaus tuskin vakuuttaa ketään:

”Ei kai muidenkaan maiden olisi ollut pakko ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Olisiko kaikki ihmiset pitänyt jättää Kreikkaan?”

Vanhanen vastaa kuin pikkulapselle. Dublinin sopimus oli tuolloin voimassa, eli turvapaikanhakijan olisi pitänyt rekisteröityä ensimmäisessä saapumismaassa, joka tuolloin useimmiten oli Kreikka. Suomeen turvapaikanhakijat tulivat usean turvallisen maan läpi. Ruotsissa avustusjärjestöjen edustajat auttoivat heidät Luulajan junaan, jossa he matkustivat ilmaiseksi. Luulajasta matka jatkui bussilla Haaparantaan, josta turvapaikanhakijat kävelivät rajan yli Suomeen. En tiedä, oliko Suomen ja Ruotsin välillä sovittu asiasta. Joka tapauksessa poliittiset päättäjät eivät kertoneet mahdollisesta sopimuksesta kansalaisille.

Myöhemmin pääministeri Juha Sipilä on myöntänyt, että Suomen ei olisi tarvinnut ottaa vastaan ainuttakaan Ruotsista saapunutta.

Vanhanen käyttää rikollisten matkustelua perusteena olla kiinnittämättä huomiota turvapaikanhakijoihin:

”Siksi huomion kiinnittäminen turvapaikanhakijoihin ei ole ihan kohdallaan. Turvapaikanhakijat pakenevat itsekin terroristeja.”

Tai sitten turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja, mikä on jo osoittautunut todeksi, tai sitten heistä tulee terroristeja. On täysin vastuutonta vähätellä sellaisten ihmisten uhkaa, joiden taustoista emme tiedä mitään ja joiden taustojen selvittämiseen meillä on vain rajalliset keinot. Lisäksi monet tulijoista käyttävät väärää henkilöllisyyttä, valehtelevat kansalaisuutensa tai heillä on useita eri henkilöllisyyksiä. Miksi tällaisten ihmisten hyviin tarkoitusperiin tulisi sokeasti luottaa? Vanhanen selvästikin luottaa.

Lopuksi päästään itse asiaan eli siihen, mitä Suomen poliittinen johto oikeasti pelkäsi syksyllä 2015. Vanhanen kertoo:

”Venäjällä on noin 11 miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Kun olemme mukana yhteistyössä, voimme tarvittaessa itsekin saada apua.”

Vanhanen on aloittanut poliittisen uransa suomettumisen aikana ja kasvanut ympäristössä, jossa Neuvostoliittoa oikeasti pelättiin ja jossa Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmän kriittinen arviointi johti poliittisen uran loppumiseen.

On vaikea arvioida, miten realistinen Venäjän 11 miljoonan, enimmäkseen entisistä neuvostotasavalloista peräisin olevan väestön muodostama uhka on. Turvapaikanhakijakriisin aikana Venäjältä tuli Raja-Joosepin kautta muutama sata turvapaikanhakijaa, mutta virta saatiin tyrehdytettyä yhteistyössä Venäjän kanssa. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että Suomen johtajat vilpittömästi pelkäsivät Venäjän kautta tulevaa siirtolaisvirtaa ja antoivat siksi Ruotsin dumpata ylijäämänsä Suomeen.

Suomenmaan artikkelin kommentoijista jotkut pitävät Vanhasen uhkakuvia varsin ”90-lukulaisina”. Tuolloin myös pelättiin suurta pakolaisvirtaa Venäjältä.

Jos Vanhanen valitaan presidentti, hän noudattaa seuraavan lauseen perusteella haloslaista maailmanparannuspolitiikkaa:

”Globaalien kysymysten sekä ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten roolin pitää näkyä Suomen ulkopolitiikassa jatkuvasti.”

Tässä kirjoituksessa esitettyjen asioiden ja lausuntojen perusteella on vaikea keksiä mitään järkevää syytä äänestää Matti Vanhasta presidentiksi. En usko edes Keskustaa normaalisti äänestävien innostuvan miehen ehdokkuudesta. Siksi ennustan, että Vanhanen putoaa ensimmäisellä kierroksella ja saa olla tyytyväinen, jos ääniä tulee yli 10 prosenttia.

Matti Vanhasen lausunnot kertovat syyn sille, miksi Suomen turvapaikkapolitiikka on ollut käytännössä Ruotsiakin löysempää ja meidät on pelastanut vain syrjäinen sijaintimme. Vanhasen kaltaiset poliittiset päättäjät ovat vieneet meidät nykyiseen tilanteeseen. Jos ihmiset äänestävät jatkossakin hänen kaltaisia päättäjiä, he saavat samaa, mitä Vanhasen kaksi hallitusta ja sitä seuranneet hallitukset ovat tarjonneet. Suomalaisten turvallisuus ei näiden mielissä paljon paina kansainvälisen pätemisen ja uran luomisen rinnalla.

P.S. Joukko Suomessa hylätyn päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita aikoo ”loikata” Ruotsiin Tornion kautta. Asia on uutisoitu Ruotsissa. Uutisen mukaan Ruotsin viranomaiset aikovat toimia Dublinin sopimuksen mukaan ja palauttaa Suomessa turvapaikkaa hakeneet takaisin. Tätä on kansainvälinen solidaarisuus, jossa musta pekka jää tyhmimmän käteen.